tiistai 4. toukokuuta 2021

Viekkaat vieraat

Kuva: Tarja Karvonen

Parisen vuotta sitten kävin tyttäreni kanssa Marttaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen koulutuksessa Helsingissä. Kouluttauduimme vapaaehtoisiksi VieKas-kouluttajiksi. Tuon koulutuksen jälkeen olemme mm. pitäneet Kainuun Martoille ketjukoulutuksen. Koulutukseemme osallistuneet martat ovat jakaneet oppejaan pitämällä VieKas-marttailtoja omissa yhdistyksissään.

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” hanketta johtaa ja koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Martat, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit. 

Tavoitteena on, että kotipuutarhoissa kasvavat jättiputket, jättipalsamit ja keltamajavankaalit tunnistetaan ja hävitetään kokonaan ja niiden, samoin kuin muiden haitallisten vieraskasvilajien tilalle istutetaan haitattomia lajeja. Vieraslajit voivat aiheuttaa ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.

Lisää hankkeesta voit lukea VieKas LIFE-ketjukoulutus postauksestani.


Kuva: Tarja Karvonen

Pidimme eilen Variskankaan Marttojen marttaillassa Viekas-koulutuksen. Kiersimme kaupunginlammen ympäri ja välillä pysähdyimme Viekas-tietoiskujen äärelle. Jokainen marttailtaanosallistuja sai oman Viekkaat vieraat -oppaan, jota kannattakin hyödyntää nyt heti keväästä lähtien.

Viekaat vieraat -opas löytyy myös Martat.fi sivuilta.


Kuva: Tarja Karvonen

Vieras- vai tulokaslaji?

Vieraslajeja ovat kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka ovat levinneet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella alueille, missä niitä ei luontaisesti esiinny.

Tulokaslajit ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan aikana maahamme omin keinoin. leviämistä ovat edesauttaneet suotuisat lämpöolot, sopivat tuulet, muuttolinnut ja merivirrat.


Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajit leviävät valtiosta toiseen henkilö- ja tavaraliikenteen mukana sekä nettikaupan kautta tuotteina. Valtion sisällä vieraslajit leviävät auto-, juna- ja vesiliikenteen mukana. Ihmiset ovat edesauttaneet lajien leviämistä istuttamalla uusia riista- ja kalalajeja. Myös hylätyt tai karanneet lemmikkieläimet voivat lisääntyä luonnossa  tehokkaasti ja aiheuttaa tuhoja. Puutarhoista lajit leviävät luontoon joko omin avuin tai kasvijätteen mukana luvattomiin kasvijätetunkioihin.


Mitä voin tehdä?

Tunnista kasvi, ilmoita havaintosi (www.vieraslajit.fi) ja torju.

Vieraslajien torjuntaan tarkat ohjeet löytyvät Marttojen Viekkaat vieraat -oppaasta.


Kurssivinkki: Marttojen Martta-akatemiassa on Vieraslajit-verkkokurssi (8op). 



Ensi viikoksi on luvattu lämpimämpää säätä - sitä kohti mennään! Mukavaa viikon jatkoa!

11 kommenttia:

  1. Aika verran on näkynyt vieraslajeja. Ja ollaan ilmoitettu kaupungille jotka ovat hienosti aloittanut niden hävittämisen. mm,Jättiputki ja jättibalsami.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieraslajihavainnoista ilmoittaminen on hyvä juttu. Näin tietävät tulla niitä hävittämään.

      Poista
  2. Jättipalsami meillä kukoosti mökillä, kun edelliset omistajat sen antoovat vain rehottaa, mutta ollahan saatu se kitkettyä pois.
    Mutta lupiinit on vähän vaikia hävittää, jos sen saa omalta tontilta pois, niin naapuritontilta se taas leviää, niinku kulovalakia.
    Aurinkoosta päivää Sinulle Tarja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se tahtoo olla. Vaikka omalta tontilta saa kitkettyä ja hävitettyä, niin ympäristöstä herkästi leviää takaisin. Kiitos samoin - aurinkoista päivää sinulle Marja-Terttu <3

      Poista
  3. Ai kamala. Kun ajatteleekin, että esim. minä toin vartavasten jättipalsamia aikanaan 2000 pihan reunalle, kun minusta se oli niin hauska. Saattoi olla onni, ettei se lopulta kestänyt risteykseen vuosittain kasattavaa lunta suoloineen vaan kuoli pois. Siitä olisi saanut hyvän riesan, jos olisi pärjännyt siinä maastossa.
    Toinen ongelma on lupiini. Minusta ne on itse asiassa varsin kauniita esim. moottoriteiden varsilla, mutta harmi, että leviävät siitä sitten muuallekin...

    Iloisia päiviä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se jättipalsami kauniin näköinen kukkiessaan. Niillä paikoilla, missä jättipalsamia on paljon, niin eipä muuta siinä juuri sitten kasvakaan. Lupiini leviää teiden varsilla. Sekin on kaunis kukkiessaan. Kun kukinta on ohi, niin ei ole oikein häävin näköinen enää.
      Mukavaa viikon jatkoa <3

      Poista
  4. Minä koetin joskus -80-luvulla siirtää etäämmältä maantievarresta lupiinia omaan pihaan. En onnistunut, sillä lupiini ei hyväksynyt kivikkoista etelärinnettä. Juurruttuaan se kuoli pois. Tein monet yritykset. Ei ole hävittämisongelmaa-
    Tosin itseasiassa tykkään lupiinista. En ala istuttamaan tietenkään lainsuojatonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa oikeastaan hyvä noin :) Ei ole hävittämisongelmaa. Lupiini on kyllä tosi kaunis kukkiessaan. Minä kerään niitä kukinta-aikana maljakkoon. Näin teen hävitystyötä, kun en anna kukintojen tehdä siemeniä. Mukavaa viikon jatkoa sinulle <3

      Poista
  5. Täällä meidän nurkilla on aina jättipalsami bileet, eli nypitään ojan penkat puhtaaksi tästä kasvista. Tuo kasvi tuoksuu huumaavan hyvältä kyllä.
    Mukavaa loppuviikkoa sinulle Tarja <3

    VastaaPoista
  6. Tällä seudulla on monessa paikassa, hävitetty jättiputkea ja jättipalsamia.

    VastaaPoista
  7. Se on sääli, että lupiinit on hävitettävä vieraslajeina, samoin kuin se kadunvarsi- ruusu (en tiedä nimeä - kurttulehti?). Se ruusu on nätti ja tuoksuu hyvälle. Mutta pakko mikä pakko, ymmärränhän sen. Mutta miksi hanhet saa levitä, eikös nekin ole vieraslaji :)
    Mukavaa viikkoa.

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista!