tiistai 29. tammikuuta 2019

Peruna-suklaakakkua (resepti) ja kainuulaisia marttoja mediassa

Tällä viikolla ollaan jännän äärellä. Torstaina 31.1.2019 klo 17-19 vietämme Maailman suurinta marttailtaa - eri puolella Suomea samaan aikaan. Täällä Kajaanissa maailman suurinta marttailtaa vietetään Lehtikankaan monitoimitalossa. Kaikille avoimessa tapahtumassa tutustutaan hyvää mieltä ja virkeyttä tuoviin yhteisöihin, yrityksiin ja 120 -vuotta täyttävään marttatoimintaan. Kajaanin Maailman suurimman marttaillan järjestäjinä ovat Variskankaan Martat yhteistyössä Kajaanin, Kuluntalahden ja Purolan marttayhdistysten ja Kainuun Marttojen kanssa.

Olemme saaneet tapahtumallemme näkyvyyttä mediassa niin paikalliselle kuin valtakunnallisellakin tasolla! Kainuun Sanomissa oli kirjoitus tapahtumastamme 26.1.2019.


Radio Kajaus on haastatellut Variskankaan Marttojen puheenjohtajaa, Tuulaa, radiossa. Haastattelu tuli tänä aamuna (29.1.2019 klo 9.15) radiosta ja se tulee vielä uudelleen torstaina 31.1.2019 klo 13.15.


Ja Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa tulee torstaina 31.1.2019 kolmen minuutin mittainen suoralähetys Kajaanin Maailman suurimmasta marttaillasta!


Tällaisissa Maailman suurinta marttailtaa odottavissa megafiiliksissä leivoin peruna-suklaakakkua perheen iloksi. "Kaapien kätköjä" tutkiessani löysin Marttojen Parasta perunasta arkeen & juhlaan-reseptivihkosen. Olen pariinkin kertaan marttailloissa saanut maistaa tätä kakkua, mutta en ollut vielä itse tätä herkkua leiponut. Nyt otin ja leivoin. Hiukan arkisen niminen kakku, vaan voi valtava, miten hyvää!


PERUNA-SUKLAAKAKKU

Valmistusohje

200 g jauhoisia perunoita
200 g tummaa suklaata
2 ½ dl sokeria
200 g voita tai margariinia
4 keltuaista
3 rkl appelsiinimehua
60 g mantelijauhetta
5 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauheseosta
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl jauhettua inkivääriä
½ dl kahvijuomaa
4 valkuaista

1. Kuori ja keitä perunat kypsiksi ja survo ne.

2. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikroaaltouunissa ja anna jäähtyä hetken.

3. Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

4. Lisää keltuaiset yksitellen joukkoon.

5. Sekoita joukkoon perunasurvos, sulatettu suklaa, appelsiinimehu,
keskenään sekoitetut kuivat aineet ja kahvi. Sekoita tasaiseksi.

6. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää varovasti käännellen taikinaan.

7. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun irtopohjavuokaan ja
kypsennä uunissa 175°C noin 40 minuuttia, kunnes kakku on kypsä, mutta vielä mehevä sisältä.


Jos haluat kuorruttaa kakun, valmista kuorrute paistamisen aikana.

Kuorrute:

50 g voita
1 tl appelsiininkuorta
½ tl kanelia
ripaus suolaa
½ dl kaakaojauhetta
3 ½ dl tomusokeria
½ dl maitoa

Vatkaa voi, appelsiininkuori, kaneli, suola ja kaakaojauhe keskenään.
Lisää tomusokeria ja maitoa vuorotellen, kunnes kuorrute on sopivan paksuista.

Tälläisella herkulla kohti Maailman suurinta marttailtaa :)

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Vieraat - toisenvaraista yhteiskuntaa etsimässä


Vieraat, Kajaanin kaupunginteatteri, kuva la Samoil, kuvankäsittely Teemu Sirviö


Aloitin viikonlopun vieton katsomalla Kajaanin Kaupunginteatterin Vieraat-esityksen. Esityksen aihe, sen herättämät ajatukset ja tunnelmat pyörivät loppuillan ajatuksissani, sekoittuivat ehkä hieman uniinkin ja kypsyivät viikonlopun aikana blogipäivitykseksi.

Vieraat on Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistuotanto. Vieraat on saanut alkunsa uteliaisuudesta toisiin todellisuuksiin sekä kaipuusta siihen, että teatterissa voisi tapahtua jotakin inhimillisesti tärkeää ja totta.

Esitysmateriaali on kerätty kevään ja syksyn 2018 aikana kohtaamalla vieraita - asunnottomista afgaaneihin, päihdekuntoutujista pappeihin, viranomaisista vallankäyttäjiin. Tarinat perustuvat todellisiin kokemuksiin ja henkilöihin, ja ne kerrotaan esityksessä siinä muodossa, missä ne työryhmälle on kerrottu. Ihmisten henkilökohtaisten kokemusten ja ajatusten lisäksi esityksessä kuullaan asiantuntijaäänileikkeitä. Nuo äänileikkeet tuovat esitykseen näkemyksiä ja ajatuksia heiltä, jotka työkseen pääsevät näkemään yhteiskuntaamme ja todellisuuksia erilaisten, eri elämäntilanteissa olevien ja vieraiden silmin.


Vieraat, Kajaanin kaupunginteatteri, kuva Tarja Karvonen


Vieraat-esitys kertoo kaunistelemattomasti ja lämmöllä maahanmuuttajien, syrjäytyneiden tai muutoin vieraiden silmin heidän todellisuuksista, elämästään ja kokemuksistaan - pohjattomasta ikävästä läheisten luokse, halusta opiskella, tavoitteesta valmistua ammattiin ja palosta tehdä kovasti töitä. Ja syvältä sydämestä tulevasta halusta viettää edes yksi joulu yhdessä läheisten kanssa. Se kaikki mikä meille useimmille on turvallista perusarkea, ei ole itsestään selvyys kaikille. Esityksessä kuulluiksi tulleet ihmiset tarinoineen ja elämänkokemuksineen muistuttavat meitä, miten kiitollisia saamme olla.

Hauskanpito yhdistää. Esitys sai meidät myös nauramaan. Ja monta kertaa. Samalla me taisimme ehkä hieman nauraa myös itsellemme. Se kaikki mikä "Sattuipa kerran Monikassa", olisi tapahtunut suurella todennäköiyydella myös meille. Osalle meistä on saman tapaisia tilanteita tapahtunutkin, sillä kulttuurien yhteensovittaminen ei ole helppoa. Kaikki se, mikä sattuipa kerran Monikassa, tapahtuu päivittäin eri puolilla Suomea.

Monika - monikulttuurisen toimintakeskuksen sivuille pääset tutustumaan TÄSTÄ.

Toivoisin mahdollisimman monen aikuisen näkevän ja kokevan tämän esityksen, sillä se antaa mahdollisuuden katsoa meitä suomalaisia ja yhteiskuntaa vieraiden silmin sekä isolla kädellä myös näkökulmaa omaan elämään - miten moni asia elämässämme on hyvin. Esitystä katsoessamme me elämän opettamat väistämisen ja ohittamisen mestarit joudummekin katsomaan kohti ja asettamaan itsemme alttiiksi horjuttaville ja arvaamattomille tunteille.

Tänä päivänä meidän lapsemme ja nuoremme elävät monikulttuurisemmassa arjessa kuin useimmat meistä aikuisista. Monikulttuurisuus on arkea päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla, esimerkiksi somessa, harrastuksissa ja kaveripiireissä. Ja tulevaisuudessa heidän työpaikoillaan. Vaikka lasten ja nuorten elämä on monikulttuurisempaa, antaa Vieraat-esitys heille aineksia syvempään ymmärrykseen, hyväksyntään ja suvaitsevaisuuteen. Yhteiskunta on me - ei me ja nuo.

Vaikutuin myös tästä Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin kolmannesta yhteistuotannosta. Aiemmat yhteistuotannot ovat Tänään koulun jälkeen ja Miehen kosketus. Uskon vahvasti, että Vieraat tulee olemaan edellisten yhteistuotantojen tavoin sekä arvostelu- että yleisömenestys.

Vaikutuin esityksen lavasteista, valo- ja äänimaailmasta, jotka veivät meidän erilaisiin todellisuuksiin, paikkoihin ja tunnelmiin. Lavastuksessa käytetyt lukuisat laatikot ovat kainuulaisten lasten, nuorten ja aikuisten maalaamia. Ihmisiä on pyydetty maalaamaan yhteen laatikkoon ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielikuviaan rakkaimmasta kodistaan. Vaikutuin näyttelijöiden roolisuorituksista niissä lukuisissa rooleissa, mitä he esittivät sekä avoimuudesta ja rohkeudesta tuoda omia elämänkokemuksiansa näyttämölle, meidän katsovaksi ja kuultavaksi.

Vieraat on alueteatterin kiertueohjelmistossa keväällä 2019. Kajaanin kaupunginteatterin sivuille pääset TÄSTÄ

Vieraat-esityksen käsiohjelmasta lainaus:
"Katson työkseni. Katson työkseni ihmisiä, elämää, maailmaa. Katseellani on valtaa, ja se valta tuo vastuuta. Asiat, joihin kiinnitän huomioni, vahvistuvat ja asiat, jotka ohitan, heikkenevät. Katseeni myös väistää: ihmisiä, kiusallisia tilanteita. Tai ajatellakseni asiaa moniaistillisemmin: vieraita hajuja, outoja makuja, hankalia rakoja, väkivallan uhkaa, hankaumia minun ja toisten välillä."

perjantai 25. tammikuuta 2019

Appelsiini-sipulisalaatti (sis. vinkkejä sipulin käsittelyyn)


Kyllä on viikko mennyt sukkelaan kaikkine kivoineen juttuineen! Pakkasta on ollut joka päivä - joinakin päivinä jopa liki 30 astetta. Viikon sana ulkona liikkujille on ollut kerrospukeutuminen. Ja voi ihanuus, miten kauniita kuuraiset puut ovat! Tänään paistoi aurinko vaaleansiniseltä taivaalta.

Tällä viikolla on vietetty valtakunnallista sipuliviikkoa. Teemaviikon kunniaksi muutama vinkki sipulin käsittelyyn ja appelsiini-sipulisalaatin ohje.

Vinkkejä sipulin käsittelyyn ja käyttöön:

Kun huuhtelet sipulisiivut kylmässä vedessä, lähtee niistä enin kitku.
Mikäli kuori ei tahdo helposti lähteä sipulista, anna sipulin olla hetki kylmässä vedessä.
Sipulin maku pehmenee kypsennettäessä; sipulin kypsentämistä pannulla rasvassa kevyempi vaihtoehto on kypsentää se mikroaaltouunissa.


Appelsiini-sipulisalaatti (Valion ohjetta mukaillen)

1 - 2 (150 g) punasipulia
1 dl omenatäysmehua
½ dl valkoviinietikkaa
ripaus suolaa

2-3 appelsiinia
jääsalaattia
fetakuutioita

1. Leikkaa punasipuli ohuiksi renkaiksi.

2. Valmista marinadi omenatäysmehusta, valkoviinietikasta ja suolasta.

3. Sekoita sipulirenkaat marinadiin. Anna marinoitua huoneenlämmössä.

4. Kuori ja leikkaa appelsiinit viipaleiksi.

5. Revi jääsalaatti tarjoiluastian pohjalle.

6. Lado appelsiiniviipaleet ja marinoitu punasipuli päällekkäin.

7. Lisää fetakuutioita salaatin päälle.


Appelsiini ja punasipulin maku sopivat erinomaisesti yhteen!

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 22. tammikuuta 2019

Turvattomuus-seminaarin mainingeissa


Olin viime lauantaina Turvattomuus-seminaarissa Kaukametsässä. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Kajaanin kaupunginteatteri, Vaara-kollektiivi, Kaukametsän opisto, Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry ja Kainuun Sanomat. Tässä blogipäivityksessä on poimintoja Turvattomuus-seminaarista.


Sovitteluohjaaja Sirpa Flinkman Vuolle Setlementti ry:stä luennoi aiheesta Sovittelu kohtaamisen kultturina.

Sovittelu on lakisääteinen, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu. Sovittelussa riidan osapuolet tai rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri saavat mahdollisuuden käsitellä tapahtunutta sovittelijoiden läsnäollessa. Sovittelussa ei käsitellä syyllisyyskysymyksiä. Sovittelu on puolueeton ja luottamuksellinen palvelu, jota saa sovittelutoimistoista kaikkialla Suomessa. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut ja valitut vapaaehtoiset henkilöt ammattihenkilöstön ohjauksessa ja tuella.

Sovittelun tulos voi olla esimerkiksi rahakorvaus, työkorvaus, omaisuuden palautus, käyttäytymissopimus, anteeksipyyntö ta vaatimuksista luopuminen. Sovittelutoimisto seuraa tarvittaessa sopimuksen toteutumista. Sopimusten toteutumisprosentti on noin 95%.


Naapuruussovittelukeskuksen päällikkö Miriam Attias luennoi aiheesta Väestöryhmien välisen vastakkainasettelun purkaminen. Naapuruussovittelussa tuodaan ihmiset yhteen, keskustellaan ja ennen kaikkea kuunnellaan. Mikäli ihmiset eivät kommunikoi keskenään, kasvaa ihmisten väliset jännitteet, epämukavuus ja turvattomuuden tunne.

Miriam totesi, että sovittelu on ainoa ratkaisu turvattomuuteen. Turvattomuus aiheuttaa ahdistusta, stressiä ja vaikuttaa siihen, miten havainnoidaan maailmaa - turvattoman näkökulma on mustavalkoinen. Miriam sanoi, että nykyihmiseltä pitäisi vaatia enemmän. Pitäisi vaatia kykyä itsetarkasteluun - helppo on tarkkailla toisia. Mitkä ovat normaalielämän äänet? Kenen normaali on lähellä normaalia?

Naapuruussovittelukeskuksia on kolme: pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Yhteydenotot voivat liittyä esimerkiksi yhteisten tilojen käyttöön, naapurin häiritsevään käyttäytymiseen tai etnisiin konflikteihin. Palvelu on maksutonta apua yksityisille ihmisille ja asumisen toimijoille.


Kirjailija, dokumentaristi Elina Hirvonen kertoi esitelmässään, mitä hän on saanut oppia, nähdä ja kokea Rauhaa rakentamassa - rauhansovittelija al-Taeen tarina -kirjaa tehdessään.

Elina luki otteita kirjoittamastaan, syksyllä ilmestyvästä, kirjasta. Blogiani varten tekemieni luentomuistiinpanojen kirjoittaminen unohtui, kun tarina vei mukanaan - siirryin pienen pojan mukana irakilaiseen vankilaan. Kuulin, näin ja haistoin vankilan. Paikan, missä kirjan päähenkilön riutuneen näköinen isä virui. Ja seisoin pienen pojan vieressä, toivoen aivan yhtä kovasti kuin tuo poika, pääseväni pois tuosta ahdistavasta ja pelottavsta paikasta, ulos.

Hussein al-Taee työskentelee Martti Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen (CMI) Irakin projektissa. Al-Taee kiertää myös luennoimassa ja toimii asiantuntijana mm. mediassa.

Hussein al-Taeen keskeinen ajatus työtä tehdessään on lapsena isältään kuulemma lause: "Me uskomme näiden ihmisten hyvyyteen." Al-Taeen mukaan sovittelussa on kaksi päämäärää: ketään ei saa nöyryyttää ja kaikkien osapuolien tulee voittaa. Rauhaa ei rakenneta päivässä, mutta se voidaan menettää päivässä. Vaikeimmista asioista on pystyttävä käymään vuoropuhelua niin, että se rakentaa yhteiskuntaa.


Yleisökeskustelusta poimittuja muutamia ajatuksia:

Turvallisuus syntyy, jos meillä on eheitä yksilöitä omissa säröissään, jotka pyrkivät mahdollisimman eheään elämään.
Tapahtumien ympärille tulee helposti huutojoukkoja, jotka haluavat käyttää tilannetta hyväkseen.
Mikä on se konkreettinen uhka näissä ympyröissä?
Rajat ovat rakkautta -klisee on totta ja toimii tänäkin päivänä.
Perheillä tulisi olla tarpeeksi aikaa viettää lasten ja nuorten kanssa.
Hyvän näkeminen toisessa, vaikka ollaan jossain asiassa (hyvinkin paljon) eri mieltä. Keskustella, mitä on asioiden taustalla.
Mennä pois järjellisyydestä ja puhua tunteesta.

Yleisökeskustelun lopuksi Eino Saari pyysi panelisteja visioimaan tulevaisuutta. Panelistit visioivat, että sovittelu olisi aine kouluissa ja ihmiset oppisivat sovittelemaan asioitaan ja keskinäisiä välejään. Tulevaisuudessa kaikilla olisi oma sovittelutoimisto kotonaan. Sovittelu olisi kansalaistaito, jota osattaisiin. Uskallettaisiin olla eri mieltä asioista ja voitaisiin väitellä asioista huvikseen ja harjoitella sovittelua. Joskus sovittelussa tarvitaan ammattillista osaamista, mitä meiltä Suomesta löytyy ja siitä tulee vientituote. Tulevaisuudessa olisi vähemmän väkivaltaa ja ahdistusta.


Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry:n puheenjohtaja, seminaarin juontaja, Maija Rissanen päätti seminaarin pohtien seminaarissa kuultuja asioita. Maija sanoi, että turvattomuus on yleisesti ilmassa oleva asia kotona, koulussa, työpaikalla, politiikassa - kuten seminaarissa tuotiin esille. Turvattomuus liittyy siihen, olenko hyväksytty ja tulenko hyväksytyksi. Jos koet olevan hyväksytty semmoisena kuin olet, koet olosi turvalliseksi. Mutta jos on tunne, että et ole hyväksytty tässä porukassa, on turvaton olo.

Kaikilla meillä on oma paikkamme tehdä sovittelutyötä - olla ihmisiä, joiden lähellä olo on turvallinen. Tämä lähtee siitä, että pystyy olemaan niin, että toinenkin voi tuntea itsensä kokonaiseksi ja hyväksytyksi.


Yleisökeskustelun puheenjohtaja, ohjaaja Eino Saari, toivotti kaikki tervetulleiksi Vieraat-esitykseen, joka sai ensi-iltansa 19.1.2019 Sissilinnassa.

Vieraat on esitys ihmisistä ja todellisuuksista, joiden keskellä elämme, mutta joita emme aina näe tai kuule. Vieraat on esitys, jonka tarinat ovat syntyneet kohtaamalla vieraita – asunnottomista afgaaneihin, päihdekuntoutujista pappeihin, viranomaisista vallankäyttäjiin.

Olen perjantaina 25.1.2019 Vieraat-esityksessä teatterikaverina. Tapaamisiin siis silloin Sissilinnassa!


Ps. Ruusu-unelmia ja villasukkia-blogini löytyy myös Facebookista sekä instagramista nimellä ruusu_unelmia.

lauantai 19. tammikuuta 2019

Sulo Vilen -pipo ja Tankki täyteen -sarja


Muistatko Tankki täyteen -televisiosarjan? Minä muistan :) Tankki täyteen on TV2 viihdeohjelmien komediaklassikko ajalta, jolloin ei ollut älykännyköitä, Yle Areenaa cMorea eikä Netflixiä. Silloin ei ohjelmia katsottu etu- eikä jälkikäteen, vaan suosikkisarjat katsottiin silloin, kun ne telkkarista tulivat.

Tankki täyteen -sarja kertoo Vilénin huoltoasemasta, missä asiakkaita käy, jos sinne sattuu eksymään. Uudelta ohitustieltä ei ole pääsyä huoltamolle. Sulo Vilénin vakiolause enemmän ja yleensä vähemmän onnistuneiden ostosten perusteluksi on "kun sai niin halvalla". Sulon vaimo, Emmi, ja apulainen Ulla huolehtivat baarista. Vanhempiensa luona asuva aikamiespoika Juhana suunnittelee itsenäistymistä. Huoltamon kanta-asiakas on konstaapeli Artturi Reinikainen.

Sulo Vilén muistetaan vihreästä pipostaan. Sen neuloo nopeasti. Ja halvalla. Pipo istuu päähän loistavasti, vaikka sitä ei Sulon persoonallisesta tavasta pitää pipoa päässä ehkä uskoisi.

Tankki täyteen -sarjan jaksot löytyvät Yle Areenasta, johon pääset tästä KLIK.


Sulo Vilén -pipo (ohje ET -lehden nettisivuilta)

Suunnitelija: Minna Metsänen
Koko: Ympärys hieman venyttäen n. 54 cm
Langanmenekki: Novita 7 Veljestä (371) havu 100 g ja tupsuun vähän (010) luonnonvalkoista
Puikot: Sukkapuikot nro 3.5 tai käsialan mukaan.
Mallineuleet: Joustinneule suljettuna neuleena: neulo *2 o, 2 n*, toista *-*. Sileä oikea neule: neulo kaikki krs:t oikein.
Tiheys: 20 s joustinneuletta hieman venyttäen = 10 cm

Ohjeen alkuperäiselle sivulle pääset tästä KLIK.

Näin neulot Sulo Vilen -pipon

1. Luo vihreällä langalla 108 s ja jaa s:t neljälle puikolle. Neulo joustinneuletta suljettuna neuleena ja aloita joustinneule 2 o s:lla.

2. Kun kappaleen korkeus on 3 cm, neulo 1 kerros oikein (= taite). Jatka neulomalla joustinneuletta ja aloita joustinneule 2 n s:lla.

3. Kun kappaleen korkeus on 19 cm, aloita kavennukset. 1. kavennuskerros: neulo *2 o, 2 s nurin yhteen*, toista *-* koko krs:n ajan. Kerroksella kaventui 27 s ja työssä on nyt 81 s. Neulo 2 o 1 n -joustinneuletta 4 krs. 2. kavennuskerros: neulo *1 o, neulo nurja ja sitä seuraava oikea silmukka oikein yhteen*, toista *-* koko krs:n ajan = 54 s. Neulo lopuilla s:illa sileää oikeaa 8 krs.

4. Pujota lanka loppujen silmukoiden läpi. Kiristä reikä umpeen ja päättele hyvin.

5. Viimeistele työ taittamalla reuna taitteen kohdalta pipon oikealle puolelle ja ompele reuna kiinni harvoilla pistoilla.

6. Tee valkoisesta langasta tupsu (halkaisija noin 6 cm) ja kiinnitä se pipon päälaelle.

Tällä ohjeella neulot nopeasti pipon näille tammikuun pakkasille!

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Martat telkkarissa ja nojatuolimatkailua Kajaanin Marttojen kanssa

Tänä vuonna Martat viettävät yhdessä sisarjärjestönsä Finlands svenska Marthaförbundin kanssa 120 -vuotisjuhlavuotta. Juhlavuoden teema kiteytyy Hyvä arki kuuluu kaikille -tunnuslauseessa.

Martat näkyivät 14.1.2019 televisiossa. AlfaTV:n Kansan kesken -ohjelmassa Kirsi Peltola Paimelan Martoista, Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Arja Pehkonen ja Marttojen vuoden 2019 marttalähettiläs Lea Sairanen kertovat marttailusta 2 tuntia eli 120 minuuttia martta-asiaa. Ohjelma tarjoaa monipuolisen kattauksen, mitä kaikkea marttailu on. Katsojat saivat lähettää ohjelmaan kysymyksiä, joihin marttakonkarit Lea, Kirsi ja Arja vastasivat.


Mikäli et ole vielä ohjelmaa nähnyt, pääset katsomaan sen täältä KLIK.

Jos sinulla ei ole aikaa katsoa koko ohjelmaa, niin avaa ohjelma ja kuuntele kuin radiosta konsanaan.

Ohjelmasta napattua pari tärppiä: 4.2.2019 ilmestyy Martat -lehden juhlanumero ja Kirsi näyttää ohjelmassa, miten tehdään munankuorimosaiikkia.

Marttojen 120-vuotisjuhlavuoden käynnistää torstaina 31.1.2019 Maailman suurin marttailta. Tuona iltana martat kokoontuvat eri puolilla Suomea samaan aikaan juhlimaan yhdessä. Juhlapäivä on marttajärjestön yhden perustajajäsenen, Alli Nissisen, nimipäivä. Maailman suurimman marttaillan aihetunniste on #maailmansuurinmarttailta #världensstörstamarthakväll. Maailman suurinta marttailtaa valmistellaan jo täydellä tohinalla eri puolilla Suomea!


Tänään illalla toimin nojatuolimatkaoppaana Kajaanin Martoille. Kävimme valokuvien ja matkakertomukseni kautta marttamatkalla Strasbourgissa. Kävimme illan aikana tutustumassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, Euroopan parlamentissa, kiertelimme kaupungilla ja shoppailimme joulutoreilla.

Tässä linkit marttamatkan blogipäivityksiini:

Marttamatka Strasbourgiin 1/3 KLIK

Marttamatka Strasbourgiin 2/3 KLIK

Marttamatka Strasbourgiin 3/3 KLIK

Sain Kajaanin Martoilta kiitokseksi illan marttamatkaoppaana toimimisesta kukan. Kiitos Kajaanin Martoille nojatuolimatkaseurasta ja kukasta!


Marttailemisiin :)

ps. Löydät blogini instagramista nimellä ruusu_unelmia.

sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Helppo vohveliohje ja lauantaiehtoon viettoa savolaiseen tapaan


Tein tänään pitkästä aikaa vohveleita. Minulla on ihan paras vohveliohje, millä teen yleensä vohvelit ja tällaiset extempore-vohvelit. Tällä ohjeella valmistuu vohvelit äkkiä myös aamiaiselle, välipalaksi tai iltapalaksi. Ja onpa tällä reseptillä tarjoiltu vohvelit myös vierahille.

Vohveleiden kera tänään oli mummon tekemää mansikkahilloa. Lisukkeena voi hyvin olla myös jäätelöä, marjoja, kuutioituja hedelmiä tai kermavaahtoa hillon kera. Vohvelit tulee tarjoilla heti paistamisen jälkeen, sillä ne jäähdyttyään pehmenevät pannareiksi.

Helpot vohvelit

4 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

1,5 dl suolatonta kivennäisvettä (itse käytän SodaStream hiilihapotuslaitteella tehtyä hiilihappovettä)
1,5 dl kylmää vettä
2 dl maitoa

100 g margariinia tai voita sulatettuna tai juoksevaa margariinia
(1/4 osa rasvasta käytetään paistamiseen)

Valmistus

1. Sekoita kuivat aineet keskenään.

2. Lisää vesi, kivennäisvesi ja maito.

3. Lisää sula rasva juokseva margariini. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

4. Voitele vohvelirauta ja paista vohvelit.


Eilen ajelimme Kuopioon penkkiurheilemaan. Kävimme katsomassa KalPa-Jyp -ottelua. Olipa mahtava tunnelma Niiralan Montussa (Kuopion jäähalli)! Ottelua oli katsomassa 4314 jääkiekon ystävää. Ja voe mahoton sitä riemua, kun KalPa teki mualin!


Hei, hei! KalPa! Hei, hei! KalPa!

Tuomarin pilli ilimoja viilsi,
ilimoja viilsi, puolustuksen läpi mualille liisi,
lentävä KalPan ukko

Myöpä tehtiin muali, työpä että tehnä, hei,
työpä että tehnä, vastustajan mualiverkko se heiluu,
KalaPa on liijan kova luu.


Onnea KalPa!

perjantai 11. tammikuuta 2019

Nilviäisten kasvutarinoita ja terraarion siivousta



Siivosin tällä viikolla tikrujen (tiikerikotiloiden) terraariot oikein viimeisen päälle. Otin terraarioiden pohjalla olevan turpeen pois ja vein sen takapihalle kukkapenkin kohdalle lumeen kaivamaani koloon. Pesin terraariot lämpimällä vedellä ja veteen laimennetulla tiskiaineella.

Minulla on ulkovarastossa iso säkki Kekkilän lannoittamatonta luonnonturvetta, mistä käyn hakemassa kulloinkin tarvittavan määrän turvetta. Turve oli hieman kohmeista, mutta se suli ja lämpesi, kun kaadoin sekaan kuumaa vettä ja annoin turpeen rauhassa imeä vettä itseensä. Turve laitetaan terraarioon kosteana, joten puristelin ylimääräisen veden pois. Kotiloiden päivittäiseen hoitoon kuuluu turpeen kostuttaminen sumuttamalla kukkasumutinpullosta vettä.



Käytin tikruja suihkussa eli huuhtelin kotiloita vuorollaan vesihanan alla. Ja kylläpä he ovat kasvaneet! Vaikka nämä eivät ole liikkuessaan mitään pikakiitäjiä, niin kasvavat melkoisella vauhdilla. Tikrut muuttivat meille syyskuun ensimmäisellä viikolla. Silloin tuo albiino kaverineen olivat noin 1/3 kirsikkatomaatin kokoisia ja nuo kaksi isompaa noin puolen kirsikkatomaatin kokoisia.

Pesin myös terraariossa ruokia ja kaahluuta varten olevat metalliset ja muoviset purkkien kannet sekä tekokasvit. Tikrut eivät kaipaa noita tekokasveja, mutta onpahan meille viehkeämpiä katsella. Laitoin uudet seepiansuomut sekä ruuaksi avokadoa ja päivälliseltä jääneitä höyryssä kypsennettyjä porkkanoita. Seepiansuomut ostan eläinkaupasta ja ne maksavat euron kappale.


Tiikerikotiloiden elon kaltaista lupsakkaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani...

Noniiiiiiin. Joululoman jälkeiset ensimmäiset arkipäivät ovat nyt takana. Siitä se on lähtenyt samalla tavalla kuin jokaisen loman jälkeen - vähän vuorokausirytmiä etsitään, harrastusmenojen aikatauluja muistellaan ja päivitetään, töissä mietitään mihin ennen lomaa jäätiin ja miten jatketaan eteenpäin.

Lomalla piti välillä miettiä, että mikä päivä on. Arkena ollaan kartalla viikonpäivistä ja perjantaikin tuntuu perjantailta, kun silloin alkaa viikonlopun vietto. Vielä on välillä vähän kesytön olo eikä haluaisi antautua arkiselle elämänrytmille, välillä tekee mieli kääriytyä vilttiin sohvan nurkkaan neulomaan ajattomasti, välillä tekee tolkuttomasti mieli taas touhuta ja puuhata koko ajan ja kaikkea.

Tänään julkistettiin Kajaanin Runoviikon ennakko-ohjelma! Lopullinen ohjelma ilmestyy huhtikuussa. Runoviikon sivuille pääset tästä KLIK.

Kajaanin Runoviikko järjestetään 3.-7.7.2019. Taiteellisena johtajana aloittaa Kati Outinen. Kainuulainen kulttuuritapahtuma kokoaa alan harrastajat ja ammattilaiset yhteen ja tarjoaa korkeatasoista ohjelmaa esittäen runoja sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin.

Kesän 2019 suvenrunoilija on Eeva Kilpi. Hyödynsin työpaikkaetuani (kirjasto samassa rakennuksessa koulun kanssa) ja lainasin heti pari Eeva Kilven runoteosta. Tässä muutamia valitsemiani makupaloja Eeva Kilven Perhonen ylittää tien -teoksesta.


Sinun kanssasi, rakkaani,
vuodet menevät liian nopeasti.
Se on ainoa mistä sinua syytän.
Ne tuhat vuotta jotka olemme olleet yhdessä
ovat kuin yksi varastettu iltapäivä
ja jokainen varastettu iltapäivä
kuin tuhatsata ajastaikaa.

Minä olen jo monta kertaa herännyt vanhana,
yhtäkkiä.

Eeva Kilpi: Sinun kanssasi, rakkaani
Perhonen ylittää tien, WSOY


Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani:
jalat pöydällä, kädessä kirja,
mukavan näköinen asento.
Ja se hymyilee.

Minä vilpittömästi kadehdin sitä.

Eeva Kilpi: Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani
Perhonen ylittää tien, WSOY


Fiilistellään ja mennään näillä viikonloppua kohti!


Vinkki: Helsingin Matkamessuilla 17.-20.1.2019 Kajaanin Runoviikko löytyy Kainuun osastolta 6 F 10. Taiteellinen johtaja Kati Outinen on messuilla paikalla torstaina 17.1. klo 14-16 ja lauantaina 19.1. klo 10-12, jolloin häntä haastatellaan klo 11 alkaen Norwegian Stagella.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Taikatalven helmihetkiä

Joululoman viimeinen aamu. Takana mahtavan mukava loma, joten flowssa mennään huomiseen.


Takana joululoman joulurauhaa, -rientoa ja -ruokaa, monia asioita välillä jopa liiallisuuksiinkin asti (Netflix/cMore leffoja/sarjoja putkeen katsottuna, jouluruoka ja -suklaa övereitä), jouluisella minilomalla pakkasien pakenemista tropiikkiin (Kuusamon Tropiikki), perinteisten reseptien lisäksi uusien kokeilua (Jouluruokien hävikkiruuat: porkkanapannukakku, perunarieskat ja kinkkupizza), neulomista (villasukat, pipo tupsua vaille valmis ja hartiahuivi aloitettu), kastajaiset jotka olivatkin kaikkien vieraiden iloiseksi yllätykseksi myös avioliittoon vihkimistilaisuus (onnea vielä kerran koko perheelle) ja lumitöitä (nyt on nimittäin täälläkin hanget korkeat nietokset).



Eilen kävimme ajelemassa Paakinmäellä, joka on Kajaanista noin 29 kilometrin päässä oleva pieni kainuulainen kylä Sotkamossa. Kyläläiset ovat vuodesta 1993 lähtien järjestäneet joulutapahtuman, jolloin he valaisevat kylää jäälyhdyin. Tämä perinne on alkanut muutamasta jäälyhdystä ja laajentunut naapurien yhteiseksi ilon tuojaksi kaikelle kansalle.


Valokuvin ei ikävä kyllä tapahtuman kauneutta ja tunnelmaa voi välittää samalla tavalla kuin paikan päällä käydessä. Tapahtuma toi tavoitteensa mukaisesti iloa ja hyvää mieltä ihmisille. Autojono ajoi kylän läpi verkkaisesti ja linja-autopysäkeillä oli tuurilla mahdollisuus pienen pieneen pysähdykseen ja kuvien ottamiseen. Tapahtuma oli ihmismassoista huolimatta lämmintunnelmaisen leppoisa ja kiireetön sekä ehdottomasti turvallinen tapahtuma - olihan tapahtumasta ja siihen liittyvistä turvallisuusseikoista kerrottu mm. maakuntalehdessä. Keltaliivisiä kyläläisiä oli tarkkailemassa liikenteen sujumista ja kylätalon parkkipaikalla oli liikenteen ohjaajilla homma hallussa.


1200 jäälyhtyä oli aseteltu helminauhoiksi ja erilaisiksi muodostelmiksi teiden varsille ja pelloille. Kylätalolta (Paakin vanha koulu) lähti lyhtyjen koristama polku viereiselle pellolle ja pihateille.

Käy katsomassa ja tykkäämässä Paakinmäen tapahtuman Paakin Jouluvalot / Xmas lights of Paakki -profiilia. Löydät sen täältä KLIK.


Kylätalolla oli kyläyhdistyksen kahvio. Makkaragrillin äärellä juttelin paakinkyläläisen Roopen kanssa. Kyselin häneltä vinkkejä jäälyhtyjen tekemiseen ja voin kertoa, että tuo nuori mies on todellakin jäälyhtyjen tekemisen mestaritasolla! Roope kertoi tekevänsä jäälyhtyjä 70 sangolla kerrallaan ja lyhtyjen tekeminen on aloitettava tekemään jo joulukuun puolella, että loppaiseksi ehtii. Naapuri tekee jäälyhtyjä kuulema 120 sangolla.

Roope kertoi, että jäälyhtyjen tekemiseen vaikuttaa pakkanen ja tuulen suunta. Jäälyhdyn jäätymiseen olisi mennyt eilisellä säällä (kymmenen astetta pakkasta ja tyyni) 10-12 tuntia. Tuuli nopeuttaa lyhtyjen jäätymistä. Tasaiset ja pyöreät reiät saadaan akkuporakoneeseen liitetyllä rasiaporalla.


Talven pimeää valaisevat jäälyhdyt, pakkanen ja kaunis kainuulainen kylämiljöö lumisine puineen! Tämän talven yksi taikatalven helmihetki löytyi ehdottomasti Paakinmäestä! Kiitos kaikille kyläläisille!