torstai 4. elokuuta 2022

Martta meni mustikkaan


Marjojen kerääminen on yksi parhaista asioista tähän aikaan vuodesta! Tämä martta lähti mustikkametsään ja teki keräämistään mustikoista mustikkakeittoa - Marttojen reseptillä tietenkin!

Mustikkakeitto (Martat)

7 dl vettä
4 dl mustikoita
½ dl sokeria

suurus:
2 rkl perunajauhoja
1 dl vettä

  1. Mittaa kattilaan vesi, mustikat ja sokeri.
  2. Keitä noin 10 minuuttia ja nosta kattila liedeltä.
  3. Sekoita perunajauhot kylmään veteen.
  4. Lisää suurus liemeen yhtäjaksoisesti kaataen ja samalla puuhaarukalla sekoittaen.
  5. Kiehauta keitto ja pane se jäähtymään kulhoon.
  6. Ripottele pinnalle vähän sokeria.
Katso reseptin ravintosisältö ja hiilijalanjälki Marttojen nettisivuilta.


Mustikka ja muut marjatahrat (Martat)

Martat neuvovat nettisivuillaan, kuinka mustikan sekä muiden marjojen tahrat poistetaan.
1. Pese tuoreena kuumalla vedellä ja käsiastianpesuaineella.
2. Voit esikäsitellä vanhat marjatahrat ennen pesua sappisaippualla tai nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella.
3. Pese lopuksi valkaisuainepitoisella pesuaineella hoito-ohjeen mukaan korkeimmassa lämpötilassa.
4. Jos tuotteen hoito-ohje sallii kloorivalkaisun, voit valkaista tekstiilin kloorivalkaisuaineella.


Martat vinkkaa:

Jos tekstiili kestää kuumaa vettä, marjatahra lähtee joskus pois kaatamalla kiehuvaa vettä tahran päälle.
Myös kiehuva maito tai sitruunanmehu saattaa vaalentaa mustikkatahraa.
Vanha konsti on myös kokeilla mustikkatahraan piimää tai maustamatonta jogurttia, jonka antaa vaikuttaa tuoreen tahran päällä jonkin aikaa.

 



Mustikka (Vaccinium myrtillus)


Marttaliitto ja Arktiset Aromit ry valitsevat yhteistyössä vuoden luonnontuotteet. Vuoden 2022 luonnonmarja on mustikka,  sieni mustatorvisieni ja yrtti vuohenputki.



Poimitko sinä mustikat käsin vai poimurilla?

Mikä on sinun paras mustikkareseptisi?

Marjaisaa elokuuta!

perjantai 22. heinäkuuta 2022

Patalappuja virkaten ja neuloen


Eilen nimittäin huomasin, että vuosi sitten (21.7.2021) olin julkaissut Virkattu afrikankukka-patalappu -postauksen. Tuolloin olin virkannut käyttämättömäksi jääneen pontson purkulangoista ja muutamasta jämälankakerästä afrikankukka-patalappuja

Hassua, sillä olen tänänkin kesänä virkannut heinäkuisina hellepäivinä patalappuja! Patalappujen tekeminen on kiva kesäkässätyö, sillä se on helppo ottaa reissuille mukaan. Patalaput ovat myös toivottu tuliainen.

Tällä kertaa olen käyttänyt jämälankoja ja paria vajaata Isoveli-lankakerää. 


Jämälanka-patalappu

Näihin patalappuihin voi käyttää ne pienimmätkin jämälangat. Patalapun juju on, että se on kirjava ja värikylläinen. 

Patalapun virkkaaminen aloitetaan virkkaamalla aloituslenkkiin viisi kiinteää silmukkaa. Tämän jälkeen jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan virkataan 1-2 kiinteää silmukkaa; ensimmäisillä kerroksilla kaksi silmukkaa edellisen kerroksen silmukkaan (=lisäys) ja kerroksien lisääntyessä harvennetaan kahden silmukan virkkaamisia edellisen kerroksen silmukoihin. Jos työ kupristuu (patalapusta näyttää tulevan kuppi), on lisäyksiä liian vähän. Jos patalapun alkaa aaltoilla/lörpsyttää, on lisäyksiä liikaa. Kerroksia ei päätetä piilosilmukalla, vaan jatketaan suoraan seuraavalle kerrokselle. 

Jos patalappuun käyttää pitempiä lankoja, voi ne leikata sopiviksi pätkiksi. Lankojen sommittelussa kannattaa katsoa, ettei edellisellä kerroksella ole samaa väriä samassa kohti. Tällä värisommitteluvinkillä patalapun kirjava kuvio pääsee oikeuksiinsa.






Langat yhdistetään solmulla. Langan päät jätetään päättelemättä nurjalle puolelle. Kun patalapun etu- ja takaosa virkataan yhteen, jäävät lankojen päät täytteeksi patalappuun.


Patalapun takaosan voi virkata etuosan tapaan jämälangoista. 

Tällä kertaa virkkasin takaosat yhdellä tai kahdella eri värisellä langalla. Takaosissa käytin Novitan Isoveli-lankaa, joka on paksumpaa kuin Novita Seitsemän Veljestä-lanka. Etuosan langat patalapuissani ovat juuri tuota Seiska Veikkaa. 

Virkkasin takaosan näin: Virkkasin aloituslenkkiin 5 kiinteää silmukkaa ja suljin kerroksen piilosilmukalla. Jatkoin samalla värillä virkkaamista samaan tapaan silmukkoja lisäämällä kuin patalapun etuosassa.

Patalapun etu- ja takaosat yhdistin virkkaamalla kiinteillä silmukoilla osat toisiinsa reunoista. Samalla virkkasin ripustuslenkin (8 ketjusilmukkaa).


Patalappuja tarvitaan aina!

Patalappuja tarvitaan aina ja niitä ei ole koskaan liikaa. Tässä on linkkejä patalappu-aiheisiin postauksiini, joissa on ohjeita erilaisiin patalappuihin:

Virkattu afrikantähti-patalappu

Vaaleanpunainen kukkapatalappu

Neulottu pitkä patalappu ja ainaoikein-patalappu

Patalappu Elsan ohjeella

Patalappuja virkaten ja neuloen - kainuulaisella twistillä



Onko käsitöiden tekeminen sinun kesäpuuhiasi? Mitkä ovat sinun kesäkäsitöitä?

Aurinkoista heinäkuun jatkoa! 

lauantai 16. heinäkuuta 2022

Matkavinkit Berliiniin moottoripyöristä kiinnostuneille



Kävimme Berliinissä lomamatkalla. Nähtävää ja koettavaa riitti aamusta iltaan ja paljon nähtävää todellakin jäi seuraavaan kertaan! 

Berliinin matkaan liittyvän postaus-sarjan ensimmäisessä osassa kerron lomamatkamme myötä vinkkejä liittyen julkisilla liikennevälineillä kulkemiseen Berliinissä. Lisäksi annan majoitusvinkin sekä pari ruokavinkkiä.

Koska moottoripyörät kiinnostavat, niin lomamatkaamme kuului kaksi mielenkiintoista kohdetta: DDR Museum Motorrad ja Louis Berlin-Reinickendorf.

DDR Museum Motorrad







"40 vuotta - 131 konetta - 800 m2: DDR-museon moottoripyöränäyttely kutsuu sinut matkalle DDR:n kaksipyöräisten tekniikan ja tuotannon historiaan ja esittelee lähes jokaisen pienen tasavallan eri yritysten valmistamia malleja."
DDR Motorrad Museum

Tämän museokäynnin voi yhdistää käyntiin Berliinin tv-tornissa ja Alexanderplatzilla. Museo sijaitsee tv-tornin lähellä. Lippu museoon maksaa 8€ (heinäkuu 2022).

DDR Motorrad Museum sopii museokohteeksi myös heille, jotka eivät (vielä) kuule maantien kutsua näissä merkeissä. Museossa moottoripyörien sekä muiden kaksirenkaisten esille laitto ovat ihan omaa luokkaansa! Museossa on käytetty mm. soraa, mallinukkeja ja erilaisia esineitä luomaan kiinnostavia lavastuskokonaisuuksia. Museossa näytetään myös vanhoja mainospätkiä, joissa mainostetaan DDR:n ajan vauhdikkaita menopelejä - juuri niitä, joita on esillä museossa.

Museon näyttelyt ovat kahdessa kerroksessa; katutasossa ja laajempi osa museonäyttelyä kellarissa. Katutason kerroksessa on pieni myymälä, missä myydään itä-saksalaisteemaisia matkamuistoja. 










Toinen motoristia kiinnostava kohde on Louis Berlin-Reinickendorf. Tämä on kolmesta Berliinissä sijaitsevasta Louisin liikkeestä suurin. 

Kohteeseen löytää Google Mapsin avulla vaivatta. Päärautatieasemalta lähtevällä junalla ja yhdellä junan vaihdolla pääsee kävelymatkan päähän kohteesta. Sitten reipasta kävelyä vajaa 900 metriä ja siinä sitä sitten ollaan ihmettelemässä ja ihastelemassa - suuri halli on nimittäin täynnä kaikkea, mitä motoristi tarvitsee tai mistä haaveilee.

Kypäriä liikkeessä on myynnissä seinähyllyllisiä. Ajoasuja ja muita aiheeseen liittyvää asua halli puolillaan. Laukkuja, reppuja, ajokenkiä, varaosia... 

Lentokoneessa ei ostamiaan tuotteita välttämättä tarvitse kuljettaa. Ainahan tuotteet voi myös tilata nettisivujen kautta. Kun liikkeessä on päässyt esim. sovittamaan ajoasua, niin tulee tilattua just passelit kamppeet.

Myymälän yhteydessä on kahvio, jossa kahvilatuotteiden lisäksi saa myös sitä currywurstia, jota Berliinin matkalla tulee syödä. 


Lomamatka Berliiniin -postaussarja

Vinkkejä lomamatkalle Berliiniin löydät aiemmasta Lomamatka Berliiniin -postauksestani. Tuossa postauksessani annan vinkkejä julkisilla liikennevälineillä liikkumiseen, kerron muutaman sanasen ruuasta ja kerron InterCityHotelli Berlin Hauptbahnhofin plussat.     

Päivitän myöhemmin tähän muutkin Berliiniin lomamatkan postauslinkit.


Kuuntele tarkkaan! Kuuletko sinä näiden motoristin unelmakohteiden kutsun Berliinistä?

Heinäkuu on jo puolessa. Mitä suunnitelmia sinulla on vielä tälle kesälle?

maanantai 11. heinäkuuta 2022

Lomatka Berliiniin - Berliinin matkavinkit

 

Teimme viiden vuorokauden lomamatkan Berliiniin. Kerron Berliini-postaussarjassa matkakokemustemme kautta vinkkejä Berliiniin lomamatkaa suunnitteleville sekä muutoin Berliinistä kiinnostuneille.

Lähdetään lomamatkalle Berliiniin!

Lensimme Berliiniin Finnairin sini-valkoisin siivin. Liput varasimme Finnairin nettisivuilta.  Lähtöselvityksen teimme etukäteen Finnairin lähettämässä sähköpostissa olevan linkin kautta. Lähtöselvitys kannattaa tehdä etukäteen, sillä silloin varataan istumapaikat lentokoneeseen. Vinkki, mitä aikaisemmin matkaa liput ostat, sitä halvemmalla ne saat.

Mikäli mukana on ruumaan laitettavia matkatavaroita, jätetään ne lähtöselvitysaikojen mukaisesti joko Bag Drop-itsepalveluautomaatille tai -tiskille. Menomatkalla Hki-Vantaan lentoasemalla laitoimme ruumaan menevät matkatavarat käyttäen itsepalveluautomaattia. Bag drop-automaatin antamat ohjeet ovat selkeät ja henkilökuntaa kentällä on tarvittaessa auttamassa. Berliinistä lähtiessä ruumaan laitettavat matkatavarat jätettiin Bag Drop-tiskille, missä lentokenttävirkailija hoiti homman matkatavaroiden osalta. Berliinissä täytyi siis jonottaa Bag Drop-tiskille, vaikka olimme tehneet lähtöselvityksen etukäteen. Näissä Bag Drop-hommissa on siis eroja, kuinka toimitaan. Itse peukutamme itsepalveluautomaatille, koska silloin ei tarvitse jonottaa.

Lentokoneessa suositeltiin käyttämään maskeja (heinäkuu 2022). 

Lentokentältä majoittumaan

Lentokentältä Berliiniin on helppo kulkea junalla. Lentokenttärakennuksessa sijaitsevalle juna-asemalle on selkeä kylttiopastus. Lippu ostetaan BD-lippuautomaatista, jonka käytössä apuna oli virkailija. Siinä ei kauaa mennyt, kun saimme liput käteemme. Lippuautomaatin käyttö itsekin olisi ollut ihan järkeen käyvää hommaa, ohjetta seuraten. Yhden suuntaiset liput lentokentältä Berliinin päärautatueasemalle maksoi 3,50 €/henkilö. Asemalaiturilla olevista opasteista juna löytyi helposti. Lentokentältä päärautieasemalle matka taittui noin 40 minuutissa.  

Lippu leimataan ennen junaan menemistä rautatieasemalla olevassa automaatissa. Lipussa tulee olla siis leima junaan mentäessä! 

Lentokentältä pääsee haluamaansa paikkaan Berliinissä toki myös taksilla ja "noutopalvelulla".  Lentokentältä kuljetuksen voi myös tilata niin, että henkilö on vastassa lentokentällä, halutessasi tekstikyltin kanssa ja noutaa laukut ja vie hotellille. Tämän palvelun saattaa varata Bookingin kautta ja palvelu maksaa alkaen 50 euroa.

Nostan tähän kommenteissa olevan Rouva Kepposen matkavinkin: "Sellainen budjettivinkki vielä, että esim. Easy Jet ja Rynair lentävät jälleen Berliiniin ja heillä on ajoittain tarjolla hyvin edullisia lentoja." 


Vielä hieman lisää liikkumisesta Berliinissä

Julkisilla kulkuvälineillä kulkeminen Berliinissä on helppoa. Ensimmäisille kulkemisille kannattaa varata aikaa, mutta ns. juonen jujuun päästyä, sujuvat lähdöt ja vaihdot reiteillä ongelmitta. 

Käytimme itse Google maps-nettisovellusta. Se näyttää reitit ja klikkaamalla reittiohjetta näkee, kuinka pääsee haluttuun kohteeseen. Samalla näkee myös vaihtoehtoisia reittejä. Jos jostakin syystä ehdi ensimmäiseen kyytiin (junaan, metroon tai raitiovaunuun), niin kohta tulee kyllä seuraava tai Google maps-reittiohjetta voi päivittää ja näin saada uudet reittivaihtoehdot.

Lippuja saa ostettua asemilla olevista automaateista. Matkailijoille kätevä lippu on visit Berliini -lippu, jolla voi matkustaa vapaasti maksamansa vuorokausimäärän verran julkisilla liikenteellä ja alennuksia eri nähtävyyksiin. Hotellimajoittumiseemme kuului Free City-ticket, jolla matkustimme maksutta julkisilla kulkuvälineillä hotellissa olomme ajan - erinomainen etu! 

Kesän 2022 ajan (kesä-, heinä- ja elokuun ajan) on Saksassa kampanja ja 9 euron hintaisella lipulla saa kulkea julkisilla liikennevälineillä (metro, linja-auto, raitiovaunu ja lähijunissa vapaasti kuukauden ajan. Tällä kampanjalla Saksan hallitus haluaa tukea kansalaisia 

S-Bahn-juna - paikallisjuna/lähijunat (lähtevät päärautatieasemalla ylimmästä kerroksesta - seuraa S-kylttiä)

U-bahn-juna  - liikkuu sekä maan pinnalla että alla (lähtevät päärautatieasemalla alakerrasta)

M - raitiovaunu (lähtevät päärautatieaseman vierestä, kun mennään Europlatsin puoleisesta ovesta ulos).

Berliinin päärautatieasemalla sisällä olevissa opasteissa olevat numerot, esim. 11-16, ovat laitureiden numeroita. Nuolet kertovat, missä numeroiden mukaiset laiturit ovat. S- ja U-kyltit nuolineen kertovat, mistä lähtevät S-junat ja metrot. 


Tällaisista laitureilla, raiteiden vieressä, olevista kylteistä on helppo katsoa, mihin ko. laiturille tulevalla U-Bahn-junalla pääsee.



Saimme hotelliin kirjautumisen yhteydessä kaupungin kartan. Kartan takana oli julkisen liikenteen kartta (kuvassa). Kartasta tokikaan ei näe lähtöaikoja ja mahdollisia vaihtoja, joten peukutamme selkeälle Google maps-karttasovellukselle (helppo käyttää ja tuttu).

Mikäli sovellus näyttää tekstin "tavallista vilkkaampaa", niin sitä ei kannata säikähtää. Onhan sitä ruuhka-aikoja Suomessakin. Junassa saatat jäädä ilman istumapaikkaa, mutta välimatkat ovat määränpäästä riippuen lyhyet, matkan eteneminen nopeaa ja niinpä matkat taittuvat seistenkin.


Vaikka ns. miljoonakaupungissa oltiin, niin oli niitä hiljaisempiakin hetkiä joukkoliikenteessä. Kuvan metrosta otin palatessamme illalla hotelliin klo 21.30 aikoihin.

Kun olimme majoittuneet hotelliin, lähdimme heti kaupungille. Koska hotellin ympäristö ei meille ollut vielä tuttu, kysyimme ohikulkevalta mieheltä apua suunnistamiseen ravintolaan, jonne olimme varanneet pöydän. Hän auttoi meidät oikeaan suuntaan ja juttelimme samalla liikkumisesta Berliinissä. Mies kertoi, että julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen on helppoa ja edullista. Taksien käyttämistä hän ei siksi suositellut - hinta tuolle lyhyelle matkalle taksilla olisi ollut noin 30€. Taksin kyljessä oli teksti "Plan B" ("suunnitelma B") ja taksi on varma vaihtoehto, mikäli jostakin syystä pitää ehtiä varmasti tiettyyn aikaan tiettyyn paikkaan.

Kunnon kengät!

Käveltyä tulee lähes huomaamatta käveltyä paljon! Kannattaa siis varata kävelyyn sopivat kengät jalkaan, kun lähtee tutustumaan kaupunkiin. 

Hotellivinkki - IntercityHotel Berlin Haupthbahnhof 


Majoittauduimme lomamatkallamme InterCityHotel Berlin Hauptbahnhof-hotellissa. Hotelli sijaitsi 200 metrin päässä päärautatieasemalta (hotellin kulma ja sivuseinää näkyi rautatieasemalle). Matkatavaroiden kanssa siirtyminen hotelliin oli siis enemmän kuin helppoa. Hotellista oli myös kätevä lähteä joukkoliikenteen kulkupeleillä tutustumaan kaupunkiin. 

Rautatieasemalla hoituivat myös hotellille palatessa iltapalan ostot kioskeista, neuvojen kysyminen matkailuinfosta ja apteekissa käynti (ups - tarvitsin laastareita polveeni).







Majoituksen varasimme Bookingin kautta. Varauksen yhteydessä annettiin luottokortin numero ja maksu perittiin hotellista uloskirjautumisen yhteydessä. Matkan varattuamme Booking tarjosi ilmaista huoneluokan korotusta ja sehän meille sopi - saimme isomman huoneen ja teen/kahvinkeittomahdollisuuden sekä näkymän ikkunasta. 



Näkymä meitä hieman hymyilytti. Huone ilman näkymää olisi sijainnut ikkunat rautatiekiskojen tai toimistorakennuksen suuntaan. Ikkunasta emme juurikaan ehtineet tosin katselemaan muuta kuin arvioimaan säätä ja sitä, miten olisi syytä pukeutua. Huoneen korotuksesta ei kannata kyllä maksaa, sillä kovin vähän sitä ikkunasta katseltiin ja äänet ympäristöstä eivät kuuluneet huoneeseen.

 

InterCityHotel Berlin Haupthbahnhofin plussat

- Erinomainen sijainti päärautatienaseman ja joen varren välittömässä läheisyydessä

- Siisti hotelli 

- Runsas ja monipuolinen aamiainen

- Rauhallinen hotelli (äänet ympäristöstä eivät kuulu hotellihuoneeseen).  

- Suuri plussa tulee ilmaisille joukkoliikennelipulle, jonka saa käyttöönsä majoittumisen ajaksi!


Hyvää ruokaa!

InterCityHotel Berlin Hauptbahnhof-hotellin aamiainen oli runsas ja monipuolinen. Aamiainen muistutti suomalaista hotelliaamiaista saksalaisella twistillä, kuten esimerkiksi

- puuroa ei ollut, mutta jugurttiin (maustamaton ja maustettu) oli tarjolla hedelmäcoctail ja mysliä

- nakkien tilalla pieniä bratwursteja, 

- leipien päälle levitteiksi oli tuorejuuston, marganin ja voin lisäksi lajitelma erilaisia hilloja

- leipätarjoilu oli monipuolinen ja tarjolla oli tietenkin myös solmun muotoon leivottuja brezeleitä

Majoittumista varatessa voi miettiä, että kannattaisiko sittenkin maksaa hieman enemmän majoituksesta, jos siihen kuuluu aamiainen. Runsaalla aamiaisella pärjää hienosti iltapäivään ja samalla pääsee tutustumaan paikalliseen aamiaistarjontaan ja makumaailmaan.





Currywurst


Berliiniissä ollessaan on ehdottomasti syötävä currywurstia eli saksalaista, alun perin Berliinistä peräisin olevaa makkaravuokaa. Reseptin on kehittänyt länsiberliiniläinen Herta Heuwer 1940-luvun lopulla. Grillatun makkaran kanssa tarjotaan kastiketta, jossa on ketsuppia, Worcesterkastiketta ja tietenkin currykastiketta.

Currywursti annoksia myydään erilaisina annoksina; pelkkä makkara kastikkeella tai erilaisia currywurstimenuilla. Alemmassa kuvassa on currywurst menu (makkara, kastike, ranskalaiset perunat, majoneesi ja annoksen päälle vielä currymaustetta, juomana 0,5 litran limsa). Annoksen hinta oli alle 8 euroa.

Tätä herkkua myydään eri puolilla Berliiniä olevissa kioskeissa. Varmimman paikan currywurstin saamiseen löydät päärautatieasemalta.




Brezel burger

Brezel burger on brezel-hampurilaissämpylä leberkäsellä, makealla sinapilla, hapankaalilla, paahdetulla sipulilla, kurkulla ja paistetulla kananmunalla. Lisukkeena bataattiranskiksia. Juomana Berliner Kindl Jubiläums Pilsner-olutta, joka on valmistettu Berliinin kaupungin 750-juhlapäivän kunniaksi. 

Leberkäse (leber=maksa, käse=juusto) on perinteinen baijerilainen perinneherkku, joka valmistetaan lihasta, maksasta ja mausteista. Hyvää!




Berliner-olut

Berliner Weisse on vehnäoluttyyppi, jota valmistetaan ainoastaan Berliinin alueella Saksassa. Happamuutensa olut saa maitohappobakteerista. Puolen litran tuoppi maksaa noin 8 euroa.

Muutama sana rahasta

Pankkikortilla pärjättiin hyvin. Käteistä kannattaa varata mukaan jonkin verran, sillä joissakin paikoissa käy vain käteinen raha. Matkallamme vain yhdessä paikassa (joen rannalla oleva ravintola) ei voinut maksaa kortilla. Yleisten vessojen käytöstä maksu oli 0,50€, joten jonkin verran kannattaa kolikoita ottaa mukaan.


Seuraavissa postauksissani kerron lisää vinkkejä lomamatkalle Berliiniin. 

Liitän myöhemmin tähän linkit otsikoineen.


Mitä sinun kesääsi kuuluu? Oletko ollut lomalla vai onko loma vielä edessä päin?

perjantai 1. heinäkuuta 2022

Kilpisjärven mahtava Saana




"Kilpisjärven mahtava Saana
tunturi tuimien tuulien"


Alakoulussa lauletun laulun sanat soivat ajatuksissani, kun matkasimme lomapaikastamme, Leviltä, kohti Kilpisjärveä. 


Levin matkan yksi to do-listan kohdista oli Saanan huiputus. Olimme katsoneet säätiedotuksesta Kilpispäivän retkelle päivän, jolloin ei satanut vettä. Sääennusteen mukaisesti sää suosi Kilpisjärven reissuamme; puolipilvinen päivä ja vettä ei satanut.




Muotkatakka

Matkalla Saanalle on Suomen maanteiden korkein kohta, Muotkatakka. Korkein kohta sijaitsee noin 12 km Kilpisjärven kylältä etelään päin. Korkeutta kohdalla on 565 metriä. 

Kävimme tien reunassa olevalla isolla parkkipaikalla katselemalla ympärille avautuvaa tunturimaisemaa ja mietiskellä tätä maanteiden korkeinta kohtaa.

Kilpisjärven luontokeskus 

Saanan valloituksen yhteydessä kannattaa käydä Kilpisjärven luontokeskuksessa

Luontokeskus sijaitsee Saanatunturin juurella. Luontokeskuksen pysyvä Skandien laidalla-näyttely kertoo Mallan luonnonpuistosta, Saanan luonnonsuojelualueista ja Käsivarren erämaa-alueesta sekä Kilpisjärven asukkaista. 

Luontokeskuksen toiminnasta vastaa Metsähallitus. Henkilökunta neuvoo matkailijoita, retkeilijöitä ja kalastajia. Luontokeskuksessa hoituvat mm. lupien hankkimisen (moottorikelkka- ja kalastusluvat) ja käsivarren tupien varaukset ja avaimet. Luontokeskuksesta voi myös ostaa kirjoja, karttoja, matkamuistoja ja tuliaisia. Keskuksen asiakaspalvelu-, näyttely- ja wc-tilat ovat esteettömät. 



Luontokeskuksesta kurvasimme Majatalo Haltinmaan Ravintola Lapintyttöön napasemaan vahvistavat tee- ja kaffekupposet kera suolaisen ja makean syötävän. 

Lähdimme valloittamaan Saanan huippua Kilpisjärven retkeilykeskuksesta. Matkaan voi lähteä myös Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta. 








Reitin alku oli koivikossa polveilevaa maastoa. Koivikon päätyttyä kuljimme lumisen rinteen ylös ja jatkoimme matkaa hiekkapolkua pitkin kohti Saanan huippua. 








Jyrkimmässä kohdassa etenemistä helpottivat kiviset portaat. Portaiden yläpäässä oli kivistä tehty levähdyspaikka. Levähdyspaikalle kannattaa pysähtyä, kuten pitkin matkaa muutenkin, ihastelemaan maisemia. Puuttomalta Saana-tunturilta avautuu upea näkymä!  






Pysähdyspaikan jälkeen matka jatkui kivikkoa pitkin kohti Saanan huippua. Levähdyspaikalta lähtevän nousun jälkeen tuli välillä tasaisempiakin osuuksia.








Saanan huippu on 1029 metriä korkea laakeapäinen tunturi. Huipulla oleva postilaatikko lienee Suomen kuvatuin postilaatikko. Tuuli huipulla oli kylmä, vaikka tunturin juurella oli kesäisen lämmintä. Repusta kaivoimme lisää lämmintä päälle. 

Huipulta avautuva maisema ihastuttaa! Kilpisjärvi kimmeltää auringon säteistä ja tunturien huipuilla on lunta. 

Vinkkejä Saanan valloitukseen

Saanan päälle kiipeävä reitti on noin 8 km. Aikaa meillä ylös kiipeämiseen meni kaikkine pysähdyksineen (maisemien ihailuineen ja kuvailuineen, retkieväiden syömisineen sekä muiden retkeilijöiden kanssa jutteluineen) reilu 2 tuntia. Alas kapusimme sitten reippaampaa tahtia. Aikaa Saanan huiputukseen kannattaa varata, sillä Saanan huipulle kiipeävältä reitiltä avautuvat maisemat ovat ihan omaa luokkaansa ja niitä kannattaa todellakin katsella. 

Kesäaikaankin vaatetuksena sään mukainen kerrospukeutuminen on hyvä; vaatteita voi vähentää tai pukea tarvittaessa lisää päälle. Kesällä pilviselläkin säällä voi iho palaa - kannattaa siis käyttää aurinkovoidetta. 

Vaelluskengät tukevat kivikossa kuljettaessa. Monella retkeilijällä oli lenkkarit jalassa ja kiipeäminen näytti sujuvan lenkkareillakin oikein mallikkaasti. 

Kesähelteillä ei juomisesta tulee erityisesti huolehtia. Eväät ovat aina retkeillessä hyvä juttu.  Meillä oli repussa juotavaa ja energiapitoista syötävää (välipalakeksejä, ruissipsejä ja banskuja). Juotavaa kannattaa varata riittävästi, sillä muutoin kesäpäivä voi tehdä tepposet. Kerrospukeutuminen oli hyvä ratkaisu; tunturin juurella oli helle ja tunturin päälle päästyämme puhalsi raikkaat tuulet - ne laulustakin tutut tuimat tuulet. Kaikki, mikä mukana luontoon viedään, tuodaan sieltö myös mukana pois - ei siis jätetä roskia luontoon. 

Muutamia vinkkejä Kilpisjärvelle majoittuville retkeilijöille

Majoittumalla Kilpisjärvelle, voi Saanan huiputuksen lisäksi retkeillä Mallan luonnonpuistossa ja käydä jäämeren rannalla, mihin matkaa Kilpisjärveltä on noin 50 kilometriä.  

Kilpisjärvellä kulkeva Malla-laiva kuljettaa matkustajia Kolmen valtakunnan rajapyykille, missä kohtaavat Suomen, Ruotsin ja Norjan valtakuntien rajat. Kilpisjärveltä pääsee lähtemään myös pitkille vaelluksille Kalottireiteille (kulkee Suomen, Ruotsin ja Norjan alueilla) ja Haltille






Hip, hei ja hurraa! 

Saanan valloitus oli juuri sellainen, kuin oletimmekin sen olevan - Saanalta avautuvat maisemat tekivät lähtemättömän vaikutuksen. 



Ennen Leville paluuta vielä kävimme ostamassa Kilpisjärven Retkeilykeskuksesta kangasmerkit muistoksi Saanan valloituksesta. Merkit sopivat hienosti niin retkireppuun kuin opiskelijan haalariin. 

Me teimme sen - valloitimme Saanan! Vai kävikö siinä sittenkin niin, että Saana valloitti meidät!

Soiko ajatuksissasi nyt Kilpisjärven mahtava Saana-laulu?

Muistorikkaita luontokokemuksia kesääsi!


Tämän postauksen kuvat ovat ottaneet ja oikeudet kuviin omistavat Alina Karvonen, Vilma Karvonen, Tarja Karvonen ja Mika Kortelainen.