perjantai 14. toukokuuta 2021

Julistearvonta

 

Kaupallinen yhteistyö: Kukkaiselämää-kauppa


Vau, miten helteinen oli helatorstai! Pihatyöt on aloitettu - piha on haravoitu. Joka keväiseen tapaan minulla on rakkoja käsissä ja mieleeni tulee sanonta rakko laiskan kämmenessä -sanonta ei kyllä mielestäni kohdallani oikein pidä paikkaansa. Taidan vain olla vain jonkin sortin silkkikäpälä. :D

Kevään ja keväisten pihatöiden innoittamana järjestän arpajaiset.


KEVÄTARVONTA

Palkinto: Kukkaiselämää-kaupan vintage-tyylinen Protea-juliste (julisteen koko n. 50 x 70 cm)

Arpoja saat:

1. Olemalla Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogini lukija ja kirjoitamalla viestin kommenttikenttään. Jos et vielä ole lukijoideni joukossa, niin klikkaa internetversion oikeassa laidassa olevasta lukijat-kohdasta lue-nappia.

2. Tykkäämällä Ruusu-unelmia ja villasukkia facebook-sivusta. Kerro facebookissa olevan arvontablogipäivityksen kommenttikenttään, että olet käynyt tykkäämässä. Ruusu-unelmia ja villasukkia facebook-sivulle pääset tästä KLIK. Facebook ei ole mukana arvonnassa.

3. Seuraamalla blogiani Instagramissa (@ruusu_unelmia) ja kirjoittamalla kommentin instagramissa olevaan juliste-arvontakuvaan. Instagramiin pääset tästä KLIK. Instagram ei ole mukana arvonnassa.

4. Lisäksi sinulla on mahdollisuus saada lisäarpoja, kun tägäät instagramissa kolme kaveria arvontapäivityksen kommentteihin (yksi tägäys = yksi arpa). 

Sinulla on siis mahdollisuus saada jopa kuusi arpaa!


Jos en tavoita voittajaa 3 päivän kuluessa, arvon uuden voittajan. Palkinto postitetaan ainoastaan Suomeen.


Arvonta alkaa NYT ja päättyy sunnuntaina 30.5.2021 klo 20.00, minkä jälkeen arvon onnellisen voittajan. Voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti.


Onnea arvontaan!



Minuakin onni potkaisi Hopeinen kuunsilta-blogin arvonnassa. Täällä laitetaan nyt kesätassuja kuntoon ja ollaan kohta niin valmiita kesään :) 




Näin kaunis ruusunkukka on äitienpäivänä saamassani ruusussa <3

Aurinkoista viikonloppua!

tiistai 11. toukokuuta 2021

Plogging- ja siivousviikko

 


Kajaanissa kuntoillaan kaupunki siistiksi! Tällä viikolla (10.-16.5.2021) vietetämme nimittäin plogging- ja siivousviikkoa. Tapahtuman järjestävät Ekokymppi, Kajaanin kaupunki, Kainuun Liikunta ja Kajaanin Latu. Tavoitteena on tehdä yhteistyössä asuin- ja elinympäristöämme viihtyisämmäksi ulkoillen ja samalla roskia keräten.

Plogging eli roskajuoksussa yhdistyvät liikunta ja ulkoilu - kävellessä tai juostessa kerätään matkan varrella olevat roskat. Tarvitaan vain kävelyyn tai juoksuun sopivat kengät, hanskat ja roskapussi.

Kunto kasvaa kohisten ja pidämme samalla huolen ympäristöstämme. 



Keräsin tänään töistä kotiin palatessani matkan varrelta roskia. 
Samalla tein erilaisia keväisiä kukkalöytöjä.


Kajaanissa tapahtuma on toteutettu seuraavasti:

Kajaanin kaupunki jakaa asukkaiden käyttöön roskasäkkejä maanantaina 10.5. seuraavissa paikoissa:

K-Marketit Lohtaja, Reissumies, Komiaho ja Otanmäki, S-Market Lehtikangas ja Vuolijoen Sale (jätesäkkejä noudettavissa omatoimisesti kauppojen aukioloaikoina)

Rantapuisto, Liikennepuisto, Kauppatori (jätesäkkejä noudettavissa omatoimisesti kello 8. alkaen)

Kajaanin kaupunki noutaa tapahtumaviikon aikana ilmoitetut roskasäkit veloituksetta. Roskasäkeistä tehdään ilmoitus Kajaanin kaupungin palautepalveluun tai soittamalla numeroon tai soittamalla numeroon 08 61551 (ma – ti 8 – 16, ke 8 – 15, pe 9 – 15). Kerätyt roskat voi viedä Majasaaren jätekeskukseen veloituksetta (avoinna ma 8 – 18, ti – ke ja pe 8 – 16).


Onko plogging sinulle tuttu liikuntamuoto? 

perjantai 7. toukokuuta 2021

Opettajuuteen #sitoutunut martta

Kuva: Opettaja-lehti Kuvaaja: Miska Puumala

Toimittaja Maija-Leena Nissilä kirjoitti ay-toiminnasta artikkelin Opettaja-lehteen (8/2021) otsikolla Yhdistyksen pitäisi olla jäsentensä peili. Niskala haastatteli artikkeliaan varten OAJ:n puheenjohtajaaOlli Luukkaista, OAJ Pirkanmaan alueasiantuntijaa Jussi Savolaista ja Kajaanilaista erityisluokanopettaja Tarja Karvosta :)

Niskala  esitti kiperiä kysymyksiä eri näkökulmista katsottuna liittyen yhdistystoimintaan. Innostuin kysymyksistä niin, että pohdiskelin asiaa ihan kunnolla - tolkusti, kuten täällä Kainuussa tavataan sanoa. 


Olen yhdistystoimintaan hurahtanut - ja iloinen siitä

Minulta kysyttiin, millainen yhdistystoiminta tausta minulla on. Tein oikein listan yhdistystoiminnastani ja hämmästyin itsekin, kuinka monessa erilaisessa yhdistyksessä olen ollut ja nyt olen mukana. Tällä hetkellä olen aktiivijäsen Variskankaan Martoissa (hallituksen jäsen ja mediamartta), Nuaskylän Nuorisoseura ry:ssa (mukana talkootoiminnassa), Kajaanin Seudun kanteleyhdistyksessä  (vuosia hallituksen jäsen, nyt varajäsen) ja OAJ Kajaanin paikallisyhdistyksessä (hallituksen jäsen ja työpaikkani yhteysopettaja). Rivijäsen olen Kajaanin Latu ry:ssa, Kajaanin Kaupunginteatterin tuki ry:ssa ja Neuroliitossa.

Tuttuja yhdistyksiä menneiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä ovat Kajaanin 4H-yhdistys (hallituksen jäsen), Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys (hallituksen jäsen, vertaistukihenkilö ja aktiivijäsen liki 30 vuotta) ja Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry (sihteeri 2 vuotta). 


Mistä moinen yhdistysinnostus?

Miksi ihmeessä olen mukana näin monen eri yhdistyksen toiminnassa? Siksi, että minä tykkään yhdistystoiminnasta. Koen yhdistystoiminnan mielekkäänä vapaa-ajan toimintana, en rasitteena. Yhdistystoiminta on mukavaa yhdessä tekemistä ja mahdollisuus uusien asioiden oppimiseen, vaikuttamiseen ja elämyksiin.

Yhdistystoiminnan hyviä puolia on, että jokainen voi osallistua omalla tavallaan; oman kiinnostuksen tai elämäntilanteen mukaan. Jäsenet pääsevät osallistumaan yhdistyksiensä päätöksen tekoon ja toiminnan suunnitteluun ja ideointiin. Kuten muissakin yhdistyksissä, niin marttayhdistyksissäkin, jäsenet tekevät yhdistyksen toiminnasta näköistään – järjestetään sellaista toimintaa, mistä ollaan kiinnostuneita ja tarjotaan lisäksi uusia juttuja, jotka kiinnostavat jäseniä. Jäsenet ovat yhdistyksen sydän ja hallitus työrukkanen.

Yhdistysten jäsenyys tuo usein mukanaan myös jäsenetuja, joita voi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan hyödyntää. Ymmärtääkseni harva liittyy minkään yhdistyksen jäseneksi pelkästään vain jäsenetujen vuoksi, vaan ne ovat kiva bonus jäsenyydestä. Jäsenedut vaihtelevat eri yhdistyksissä. Ne voivat olla esimerkiksi alennuksia palveluista tai tuotteista, jäsenlehti ja vapaa-ajan vakuutus.


 Yhdistystoiminnan haasteet ja ratkaisuja korona-aikana

Korona-aika on ollut haaste yhdistystoiminnalle. Poikkeusolot ja korona-ajan suositukset ovat pakottaneet yhdistykset miettimään, miten toimintaa toteutetaan turvallisesti, suositukset ja rajoitukset huomioiden. Tämä ei ole ollut välttämättä huono asia, sillä nyt on jouduttu ottamaan ihan uudella tavalla fokukseen jäsenet – millä tavalla yhdistyksen perusajatusta tuodaan eläväksi ja näkyväksi jäsenien eduksi.

Marttailtoja järjestetty koronasuositukset huomioiden. Kun opettajat ovat ottaneet digiloikan etäopetuksen toteutuksessa sukkelasti ja osaksi arkea, niin voin kertoa marttojen ottaneen digiloikkien digiloikan! Monissa marttayhdistyksissä on otettu käyttöön usein entuudestaan täysin tuntemattomia erilaisia etäyhteystekniikoita. Martat ovat järjestäneet etämarttailtoja ja -luentoja sekä streemauksia. Variskankaan Martat toteuttivat esimerkiksi yhden omalla porukalla tehdyn koeponnistuksen jälkeen yhteisen etäkokkausillan OAJ Kajaanin opettajien kanssaKaikkea ei tarvitse keksiä ja järjestää itse, vaan asioita voidaan tehdä ja toteuttaa yhdessä muiden yhdistysten ja paikallisten yritysten kanssa.

OAJ Kajaanin paikallisyhdistys on mielestäni hienosti onnistunut muuttamaan toimintaansa ajan haasteiden mukaiseksi sekä opettajien hyvinvointia uudella ja erilaisella tavalla tukevaksi. Yhdistys järjestää etäjumppaa, tarjoaa jäsenilleen etäkulttuurielämyksiä ja -luentoja. Tämän kaiken lisäksi edelleenkin tehdään koko ajan jäsenille usein näkymättömäksi jäävää edunvaltaa.

Toiminnallisuus on näkemykseni mukaan myös opettajien paikallisyhdistysten tulevaisuuden ”se juttu”. Toiminnallisuus tuo hyvinvointia ja mielekäs yhteinen tekeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta - näistä asioista osaltaan kumpuaa työhyvinvoinnin lisäksi myös oman työn arvostus.


Kuva: Martat


Hyvästä arjesta parempi maailma - Kaiken maailman martat 

(klikkaamalla otsikkoa näet Marttojen Kaiken maailman martat-videon)

Yhdistystoiminta monesti mielletään hyvin kapea-alaiseksi toiminnaksi. Joillekin voi tulla vielä yllätyksenä, että Marttojen toiminta ei ole vain porukalla sukkien neulomista ja pullan leivontaa tätiporukassa. Tänä päivänä Marttojen toiminnassa on mukana jäseniä vauvasta vaariin, naisia ja miehiä. Marttojen toiminta ja teemat ovat monipuolisia; puutarha, ruoka, käsityöt, kansainvälinentoiminta, erätaidot, hyväntekeväisyys, arjen hallinta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, marttaopinnot, kurssit ja kulttuuri.


Kuva: OAJ


Opettajat tekevät tulevaisuuksia 

(klikkaamalla otsikkoa näet OAJ:n Tehdään tulevaisuuksia-kampanjavideon) 

Parasta ammattiyhdistystoiminnassa on, että toimimme ja vaikutamme yhdessä kaikkien opettajien työolojen, työssäjaksamisen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Yhteinen työtausta, opettajuus, on rikkaus.

Muuttuvissa olosuhteissa, yhteiskunnan haasteissa ja opettajien työn muuttuessa tarvitaan niin nyt kuin tulevaisuudessa ammattijärjestöä. Ammattijärjestön tehtävä mm. on saada opettajien ääni kuuluvaksi päätöksiä tehtäessä.

Oman ammattitaidon ja ammatin arvostus voi tallautua arjen, muuttuvien olosuhteiden ja työnvaatimusten alle. Aina ei jakseta ja muisteta arvostaa ja fiilistellä oman työn merkitystä. OAJ:n kampanja on ajankohtaisesti opettajuuden ytimessä – nyt tarvitaan aikojen saatossa haalistuneen opettajuuden ja oman osaamisen arvostamista!

Mielestäni kaunein ja merkittävin kuvaus opettajan työstä löytyy OAJ:n kampanjan nettisivuilta:

”Opettajien tehtävä on tulevaisuuden kokoinen. He luovat sen pohjan, jolle huomisen maailma rakennetaan. He tekevät tulevaisuuksia meille kaikille, koko Suomelle ja koko maailmalle. Yksi sukupolvi kerrallaan. Yksi ihminen kerrallaan.” (OAJ:n kampanja)




Oletko sinä mukana yhdistystoiminnassa? Mikä sinua kiinnostaa yhdistystoiminnassa? Onko sinulla jokin yhdistys, jota suosittelet muillekin?


Tervetuloa seuraamaan blogiani myös Instagramissa. Löydät blogini nimellä @ruusu_unelmia.

tiistai 4. toukokuuta 2021

Viekkaat vieraat

Kuva: Tarja Karvonen

Parisen vuotta sitten kävin tyttäreni kanssa Marttaliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeen koulutuksessa Helsingissä. Kouluttauduimme vapaaehtoisiksi VieKas-kouluttajiksi. Tuon koulutuksen jälkeen olemme mm. pitäneet Kainuun Martoille ketjukoulutuksen. Koulutukseemme osallistuneet martat ovat jakaneet oppejaan pitämällä VieKas-marttailtoja omissa yhdistyksissään.

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” hanketta johtaa ja koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Martat, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit. 

Tavoitteena on, että kotipuutarhoissa kasvavat jättiputket, jättipalsamit ja keltamajavankaalit tunnistetaan ja hävitetään kokonaan ja niiden, samoin kuin muiden haitallisten vieraskasvilajien tilalle istutetaan haitattomia lajeja. Vieraslajit voivat aiheuttaa ekologista, taloudellista, terveydellistä, sosiaalista tai esteettistä haittaa.

Lisää hankkeesta voit lukea VieKas LIFE-ketjukoulutus postauksestani.


Kuva: Tarja Karvonen

Pidimme eilen Variskankaan Marttojen marttaillassa Viekas-koulutuksen. Kiersimme kaupunginlammen ympäri ja välillä pysähdyimme Viekas-tietoiskujen äärelle. Jokainen marttailtaanosallistuja sai oman Viekkaat vieraat -oppaan, jota kannattakin hyödyntää nyt heti keväästä lähtien.

Viekaat vieraat -opas löytyy myös Martat.fi sivuilta.


Kuva: Tarja Karvonen

Vieras- vai tulokaslaji?

Vieraslajeja ovat kasvit, eläimet ja muut eliöt, jotka ovat levinneet ihmisen tietoisella tai tahattomalla myötävaikutuksella alueille, missä niitä ei luontaisesti esiinny.

Tulokaslajit ovat levinneet parin viimeisen vuosisadan aikana maahamme omin keinoin. leviämistä ovat edesauttaneet suotuisat lämpöolot, sopivat tuulet, muuttolinnut ja merivirrat.


Miten vieraslajit leviävät?

Vieraslajit leviävät valtiosta toiseen henkilö- ja tavaraliikenteen mukana sekä nettikaupan kautta tuotteina. Valtion sisällä vieraslajit leviävät auto-, juna- ja vesiliikenteen mukana. Ihmiset ovat edesauttaneet lajien leviämistä istuttamalla uusia riista- ja kalalajeja. Myös hylätyt tai karanneet lemmikkieläimet voivat lisääntyä luonnossa  tehokkaasti ja aiheuttaa tuhoja. Puutarhoista lajit leviävät luontoon joko omin avuin tai kasvijätteen mukana luvattomiin kasvijätetunkioihin.


Mitä voin tehdä?

Tunnista kasvi, ilmoita havaintosi (www.vieraslajit.fi) ja torju.

Vieraslajien torjuntaan tarkat ohjeet löytyvät Marttojen Viekkaat vieraat -oppaasta.


Kurssivinkki: Marttojen Martta-akatemiassa on Vieraslajit-verkkokurssi (8op). 



Ensi viikoksi on luvattu lämpimämpää säätä - sitä kohti mennään! Mukavaa viikon jatkoa!

perjantai 30. huhtikuuta 2021

Churrot maistuivat yhteisen etäkokkailuillan päätteeksi


Tiistaina OAJ Kajaanin opettajat etäkokkailivat Variskankaan Marttojen ohjauksessa vappuherkkuja. Martat kokoontuivat puheenjohtaja Tuulan keittiöön ja opettajat olivat omissa keittiöissään Teams-yhteyden päässä. 

Tuula oli lähettänyt reseptit etukäteen ja laittanut ne yhteiseen kokkaushetkeen ilmoittautuneille ostoslistan, reseptit ja ohjeet esivalmisteluista. Jokainen sai valita ruuat, jotka haluaa illan aikana valmistaa - tai vaikka valmistaa kaikki. Illan menuun kuului hasselbackat, lehtipersiljakastike, Aatun pastasalaatti, Selman iltapalasalaatti, falafel, tsatsiki ja jälkkäriksi granaattiomenahyydyke. Juomaksi valmistettiin mansikkasimaa.




Vaikka ennen liveä essun helmat hieman tutisivat jännityksestä ja innosta, onnistui ilta loistavasti. 


Yhteisen etäkokkailuillan päätteeksi laitettiin vappuvaihde päälle, pistettiin hassut vappuhatut päähän ja nostettiin mansikkasimamaljat. 




Churrot 

Churrot ovat espanjalaisia munkkitankoja, jotka uppopaistetaan kauniin ruskeiksi. Taikina valmistetaan tuulihattujen tapaan. Taikinan voi vatkata käsin tai sähkövatkaimella. Sähkövatkaimella vatkatusta taikinasta tulee ihanan ilmavia churroja <3

2 ½ dl vettä
100 g voita
¼ tl suolaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
3 munaa
paistamiseen: öljyä
pinnalle: sokeria, (kanelia)

Mittaa vesi, voi ja suola kattilaan ja kiehauta. Lisää jauhot ja vatkaa voimakkaasti muutama minuutti, kunnes taikinasta muodostuu pallo. Nosta kattila liedeltä.

Vatkaa munat toisessa kulhossa kevyesti vaahdoksi. Kaada munavaahto vähitellen lämpimän taikinan joukkoon samalla vatkaten. Siirrä taikina pursotuspussiin tai muovipussiin, josta leikkaat kulman pois.

Kuumenna öljy uppopaistamista varten suurehkossa kattilassa. Mittaa öljyn lämpötila mittarilla tai tarkista lämpötiöa taikinanpalalla. Öljy on riittävän kuumaa, kun siihen pudotettu taikinapala nousee heti pintaan ja öljy alkaa voimakkaasti kuplia.





Mittaa vesi, voi ja suola kattilaan ja kiehauta. Lisää jauhot ja vatkaa voimakkaasti muutama minuutti, kunnes taikinasta muodostuu pallo. Nosta kattila liedeltä.

Vatkaa munat toisessa kulhossa kevyesti vaahdoksi. Kaada munavaahto vähitellen lämpimän taikinan joukkoon samalla vatkaten. Siirrä taikina pursotuspussiin tai muovipussiin, josta leikkaat kulman pois.

Kuumenna öljy uppopaistamista varten suurehkossa kattilassa. Mittaa öljyn lämpötila mittarilla tai tarkista lämpötiöa taikinanpalalla. Öljy on riittävän kuumaa, kun siihen pudotettu taikinapala nousee heti pintaan ja öljy alkaa voimakkaasti kuplia.

Pursota taikinasta öljyyn sormenpaksuisia, reilun kymmenen sentin pituisia tankoja. Voit leikata taikinan poikki saksilla. Varo, ettei taikinapussi koske kuumaan öljyyn.

Paista muutama churro kerrallaan molemmin puolin reilusti ruskeiksi. Nosta churrot reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan ja kääntele leivonnaiset sitten sokerissa. Halutessasi voit maustaa sokerin kanelilla tai käyttää valmista kaneli-sokeriseosta.


Miten sinä vietät vappua? Mikä on sinun vappuherkku?

Maukasta vappua!

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Yksi maapallo riittää!

Kuva: Marttaliitto

Marttojen vuosikokousseminaari pidettiin lauantaina 23.4.2021 webinaarina. Katsoin Marttojen etävuosikokouksen jälkeen webinaarin puheenvuorot kotoisasti kotona, omalla soffalla. Sitä miehelleni naureskelin, että nyt on kyllä heikommat tarjoilut kuin marttojen kokouksissa normaalisti. Ei ollut pakkasessakaan pullia, mitä sulatella :D

Yksi maapallo riittää!-webinaarin puheenvuorot antoivat ajattelemisen aihetta. Ekologiset ratkaisut arjessa, kierrätys ja hävikkiruoka ovat jo tuttua peruskauraa. Puheenvuorot veivät kuitenkin asiassa suoraan syvään päätyyn aiheilla hyvinvointi maapallon rajoissa ja ympäristötunteet voimavaroiksi, perehdyttämällä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Etiopiassa, neuvomalla kestävämmästä garderobista ja esittelemällä otteilla Emäntä-lehden kestävistä viisauksista 122 vuoden varrelta.

Otan tähän postaukseeni kaksi poimintaa webinaarin puheenvuoroista. Postauksen loppussa kerron vielä kalastavan psykologin, Tuomas Grönmanin, ajatuksia nykyisestä maailman menosta.

 

Kuva: Marttaliitto

Tervetulotoivotuksessaan Marttaliiton pääsihteeri, Marianne Heikkilä, tiivisti marttojen perustehtävän - edistää kotien ja perheiden hyvää ja kestävää arkea. Hän jatkoi, että nyt tiedämme tätä arkea uhkaavan mm. ilmaston muutoksen, luonnonvarojen ylikulutuksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen. 

Marttaliiton pääsihteeri haastoi webinaarissa martat ja kaikki suomalaiset vaikuttamaan kohtuullisuuden puolesta, jotta kestävän hyvinvoinnin edellytykset olisivat lisäksemme myös tuleville sukupolville.

Sinut on siis haastettu mukaan! Toteutetaan yhdessä kestävämpi tulevaisuus.

Marttaliiton tekemä sitoumus on osa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, jonka idea on yksinkertainen - konkreettisia tekoja, mitattavia tuloksia.

Tutustu haasteeseen ja osallistu Marttojen sivuilla, jonne pääset klikkaamalla tästä KLIK.


Kuva: Marttaliitto

Toisena nostan otteita Marttaliiton puheenjohtajan, europarlamentaarikko, Sirpa Pietikäisen puheenvuorosta Radikaalit martat maailmaa parantamassa jo 122 vuotta.

Martat olivat jo syntyessään radikaaliliike ja sitä martat ovat olleet jo yli 120 vuotta. Martoilla on vastaukset suureen osaan niistä planetaarista haasteista, jotka ovat meidän edessämme. Nykyinen maailman meno tarkoittaa sitä, että tarvitsisimme yli kolmen maapallon luonnonvarat vuonna 2050 - ja niitähän meillä ei ole. Mikä siis neuvoksi? Meidän on opittava elämään planeetan rajoissa, mikä tarkoittaa kymppikerrointa eli kymmenyksellä vähennystä resursseista. Tuotteita pitää lainata, liisata, jakaa, vuokrata, ostaa palveluina ja tuottaa palveluita. 

Pietikäinen kehoittaa miettimään, mikä tekee meidät onnelliseksi, mikä on sitä elämän tarkoitusta ja mikä on meidän elämämme merkitys. Sillä sitähän me myös kuluttamalla haemme - kivaa uutta mekkoa, kivaa ravintolailtaa, listaa Pietikäinen. Mutta jospa tämä tarkoittaakin sitä, että enemmän ihmisiä, enemmän rahaa ja lyhyen ajan tuotteita (tarkoittaen mm. muuttuvaa muotia, muutamaksi vuodeksi kestämään tarkoitettuja tuotteita)  ja räjähtävä maapallo. Pietikäinen jatkaa, että on hyvä miettiä, mikä minut tekisi iloiseksi. Olisiko se kuitenkin toisen ihmisen kanssa juttelu, järjestötyössä mukana olo, uuden reseptin oppiminen, uuden taidon oppiminen, yhdessä vaikuttaminen kunnan julkisiin hankintoihin. 

Pietikäinen jatkaa kysymyksillä: Olemmeko kulutusriippuvaisia? Entä jos osaammekin nauttia vähemmästä? Tavarat saavat sielun ja merkityksen merkityksen, historian, ovat rakkaampia ja merkityksellisempiä, niin ehkä meidän elämämme on rikkaampaa. Samalla opimme uusien taitoja ja samalla olemme mukana maapallon pelastamisessa. Maapallo on meidän, se on yhteinen, se on meidän ainoa kotimme.

Kuva: Tarja Karvonen

Jatkoin lauantain teemalla sunnuntaina, kun katsoin televisiosta Arktiset vedet-sarjan viimeisen jakson. Jaksossa Tuomas "Osku" Grönman, Arktiset vedet-retkikunnan kalastava psykologi, puhui aivan samoista teemoista kuin Marttojen vuosikokouksen webinaarissa. 

Kalastava psykologi Grönman sanoi, että me monesti ajattelemme hetken tarpeen tyydyttämistä. Se on joskus auttanut evoluution alkuaikoina eteenpäin. Nyt olemme kuitenkin sellaisessa tilanteessa, että maapallon kantokyky ei riitä tällaiseen tapaan elää. 

Psykologisissa tutkimuksissa on todettu, että kuluttaminen korreloi vahvasti pahan olon kanssa. Monesti ihmiset, jotka voivat pahoin, yrittävät poistaa ahdistusta kuluttamalla. Ostetaan tai tehdään jotain, että tulisi vähän parempi olo. Ja tämän kaiken kukkuraksi samalla tuhotaan maapalloa omilta jälkeläisiltä, Grönman toteaa.

Grönman esitti kysymyksiä,  joita meidän jokaisen pitäisi miettiä; tarvitsenko minä enemmän rahaa, tarvitsenko minä enemmän tavaroita, tarvitsenko minä ihan kaikkea tätä. 


Kuva: Tarja Karvonen

Tässä oli painavaa asiaa, jossa pohtimista ja sitä myöten oman elämän tarkastelua riittää. Tehdään se kuitenkin lempeästi ja otetaan askel kerrallaan kohti kestävämpää elämäntapaa. Istutaan kannonnokalla metsän siimeksessä tai rantakivellä auringonlaskua katsellen ja mietitään, että mikä tekee meistä onnellisia. 

Auringonpaistetta viikkoosi <3


perjantai 23. huhtikuuta 2021

Näin rakennetaan kuormalavasta viljelylaatikko ja kasvatetaan ruokaa


Kuva: Tarja Karvonen


Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula piti keskiviikkona Kasvata ruokaa viljelylaatikossa-koulutuksen. Tuula oli ollut Marttaliiton ketjukoulutuksessa ja nyt hän jakoi koulutuksessa saamaansa oppia ja kertoi kokemuksiaan martoille. Koulutuksen Tuula toteutti Teams-yhteydellä ja sehän on meille jo tutuksi tullut juttu. 


Perehdytään ensin viljelylaatikossa kasvattamiseen

Näitä tarvitaan:

  • valmiita lavakauluksia tai itse laudasta tehtyjä lavakauluksia
  • multaa
  • sanomalehtiä viljelylaatikon pohjalle (tai luonnonkuituista kangasta, esim. lakanoita tai pyyhkeitä)
  • eloperäistä lannoitteita (kanankakkarakeita, viherkatetta, vihreää ruohosilppua)


Välttämättömät työvälineet:

  • kastelukannu
  • lapio
  • istutuslapio
  • pieni hara

Hyödylliset 
  • kasvuharsot
  • tukikepit
  • pienet puutarhasakset
  • sumutuspullo
  • saavi kasteluveden säilömiseen
Viljelylaatikoissa voi kasvattaa mitä tahansa vihanneksia. Kasvit valitaan sen mukaan, joista itse pidetään ja joiden satoa käytetään. 

Kasvua seurataan ja kasveja hoidetaan (kastelu, lannoitus).

Satoa käytetään rohkeasti ja ylimääräinen säilötään.


Rakennetaan sitten Tuulan ohjeilla kuormalavasta viljelylaatikko


Kuva: Tuula Kärnä

Piirros ja ohje: Tuula Kärnä


Hommaan tarvitaan:

huumorimieltä
kuoramalavoja
sorkkarauta
saha tai sähkövehe
porakone + ruuvit
lautaa
aluskangas
multaa

Käytään puhtaita lavoja.
Irrotetaan reunimmaiset jalat.
Sahataan kolmen laudan palat.
Kootaan viljelylava. Käytetään terassiruuveja.

Kuva: Tarja Karvonen


Kuva: Tarja Karvonen


Tässä on viime kesältä kuvapari yhden viljelylaatikko kokemuksestani. Tällaiset kasvutarinat ovat puutarhailun mukavinta antia <3


Vaikka sää ei olekaan keväisistä keväisin, niin nautitaan viikonlopusta. Tämä viikonloppu on mitä parhain tehdä tulevan kesän puutarhasuunnitelmia. 

Onko sinulla viljelylaatikkoa? Millaisia kokemuksia sinulla on viljelylaatikossa kasvattamisesta?

Mukavaa viikonloppua!