maanantai 20. tammikuuta 2020

MsM 2020 ja kotivara


Mietitkö, mitä lyhenne MsM 2020 tarkoittaa? Se on kajaanilaisten marttayhdistysten Maailman suurimman marttaillan työnimi.

Maailman suurin marttailta on valtakunnallinen tapahtuma; marttayhdistykset eri paikkakunnilla ympäri Suomen viettävät marttailtaa samana päivänä samaan aikaan eli 13.2.2020. Illan tavoitteena on innostaa uusia ihmisiä mukaan marttoihin - vuoden alkaessa on hyvä hetki aloittaa uusi harrastus.

Kajaanissa Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat ja Variskankaan Martat järjestävät Maailman suurimman marttaillan, MsM:n, yhdessä. Järjestävien marttayhdistysten martat voivat tapahtumaan osallistuessaan kutsua myös ystävänsä mukaan. Illan aikana tutustutaan marttojen monipuoliseen toimintaan ja Kajaanin Kamerakerhon opastuksella opetellaan ottamaan marttaselfie.

#maailmansuurinmarttailta


Tämän illan Variskankaan Marttojen marttaillan aihe oli kotivara. Illan aikana mietittiin, kuinka pärjätä omin avuin 72 tuntia erilaisissa häiriötilanteissa. Talvi on monella tapaa haasteellista aikaa, mm. liukkaat kelit, runsaat lumisateet, mahdolliset lumien aiheuttamat sähkökatkokset ja liikenneyhteyksien katkeamiset. Sairastuminen ja tapaturma voi aiheuttaa tilanteen, ettei pääse kauppaan.

Kotivara tarkoittaa ruokaa, juomaa ja muita kodin päivittäistarvikkeita. Tarkoitus ei kuitenkaan ole kerätä hätävarastoa, jossa tuotteet vanhenevat käyttämättöminä. Kotivaraan kerätään erilaisia elintarvikkeita, joita kierrätetään eli käytetään päivittäin "parasta ennen"-päiväykset huomioiden. Kotivara on osa laajempaa omatoimista varautumista, taitojen ja tietojen hankkimista pahan päivän varalle.

Tein marraskuussa kotivara-aiheesta postauksen. Lue aiheesta lisää Kotivara - Pärjäisitkö omin avuin 72 tuntia? postauksestani klikkaamalla tästä KLIK.


Tämän kuvan otin viime kesänä Etelä-Karjalan Marttojen kotivara-esittelystä Marttatorilta.

Kaikin tavoin turvallista alkanutta viikkoa! <3

lauantai 18. tammikuuta 2020

Ruismarjapuuro mustaherukoista


Sain blogiyhteistyönä testattavaksi Korpelan Myllyn ruisrouhetta. Aiemmassa ruisrouhepostauksessa oli punajuurijauhelihamurekereseptini.

Korpelan Mylly on perheyritys, joka on tuottanut kuluttajille jo yli 20 vuotta viljapohjaisia tuotteita. Ruisrouhe on täysjyvätuote ja kuitupitoisuus on 13,6 %!


Aamulla ruisrouhetta jugurtin sekaan sekoittaessani luin samalla paketin kylkeä. Paketin kyljessä oli ruispuolukkapuuron resepti. Ja siitähän se ajatus sitten tuli. Jääkaapissamme oli soseutetuista mustaherukoista tekemääni marjaisaa hilloa, josta tein Korpelan Myllyn reseptiä soveltaen ruismustaherukkapuuroa.

Ruispuolukkapuuro (Korpelan Myllyn resepti)

1 l vettä
2 dl puolukkasurvosta
4 dl ruisrouhetta
1/2 tl suolaa
1/2 dl sokeria

Ruismustaherukkapuuro (sovellukseni Korpelan Myllyn reseptistä)

1 l vettä
2 dl mustaherukkahilloa
2 dl ruisrouhetta
1/2 tl suolaa

Laita kiehuvaan veteen puolukkasurvos/mustaherukkahillo ja ruisrouheet.
Anna kiehua 45 minuuttia. Maku paranee haudutattaessa. Mausta valmis puuro suolalla ja sokerilla (mustaherukkahilloa käytettäessä sokeria ei tarvitse lisätä).

Nauti puuro maidon tai kerman kera.


Punajuurijauhelihamureke reseptini löydät tästä KLIK.

Onko Korpelan Myllyn ruisrouhe sinulle tuttu tuote? Mihin sinä käytät ruisrouhetta?

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Kahvinporojen uusiokäyttöä ja SM-tason villasukkakuulumisia


Aamulla herättyäni selailin facebookia. Seuraan facebookissa mm. eri marttayhdistysten päivityksiä. Tähän vesisateiseen tammikuun aamuun sopiva ajankohtainen Facebook-päivityslöytö oli Mattisenlahden Marttojen linkkivinkkaus Savonsanomat.fi sivuille.

Savonsanomat.fi sivuilla Anni Nieminen kertoo (Savonsanomat.fi 15.1.2020), että kahvinporot toimivat kotipihan jään hiekoittajana. Kun kahvi on keitetty, ei kahvinporoja kannata heittää pois. Kahvinporojen uusiokäytöstä "hiekoitussorana" ei pitäisi aiheutua ympäristöhaittoja.

Mattisenlahden Martat toimii Liperin Mattisenlahdessa ja sen lähiympäristössä. Tutustu Mattisenlahden Marttojen toimintaan klikkaamalla tästä KLIK. Tykkäämällä Mattisenlahden Marttojen Facebook-sivusta voit seurata yhdistyksen kuulumisia ja ajankohtaisia päivityksiä.


Ja sitten SM-tason villasukkakuulumisia: Orivedellä järjestettävä Villasukkajuoksun SM-kilpailut on päätetty siirtää pidettäväksi 14. maaliskuuta sukkasillaan juoksun onnistumiseksi. Villasukkajuoksun kotikaupungissa Orivedellä ei nimittäin ole lumipeitettä eikä pitkän ajan sääennusteenkaan mukaan lumisadetta ole tulossa.

Pidetään peukkuja, että sää suosii tapahtumaa ja villasukat saavat kyytiä kisailijoiden jaloissa! Kisan ja ohjelman kehittymistä voit seurata Facebookissa klikkaamalla tästä KLIK.

Millaisetkohan vauhdit noilla neulomillani Martan juhlasukilla Villasukkajuoksun SM-kisoissa mahtaisi saada!

Orivedellä otetaan villasukista ja neulomisesta kaikki ilo irti: katsoppa vaikka Oriveden Marttojen 22.11.2019 Facebook-päivitys Oriveden joulunavauksesta! Oriveden Marttojen Facebook-sivuille pääset klikkaamalla tästä KLIK - ja tykkäämällä heidän sivuistaan seuraat yhdistyksen kuulumisia ja ajankohtaisia päivityksiä.

Villasukkaillaan liukastelematta <3

maanantai 13. tammikuuta 2020

Satokauden ruokaa-keittokirjassa yhdistyvät sesonkiajattelu ja ruokaperinne


Sain blogiyhteistyönä Satokausikalenterin tuotteista Satokauden ruokaa-kirjan. Keittokirja yhdistää sesonkiajattelun ja ruokaperinteen; kirjassa yhdistyvät vanhoista reseptikokoelmista poimittujen ruokaohjeiden reseptit sekä kotimaisen sesonkiajattelun historia ja kehitys 1800- ja 1900-luvun taitteesta nykypäivään. Satokausien mukaan ruoan valmistus on kansainvälinen ilmiö, jolla on Suomessa vahvat juuret.

Kirjan tekijät ovat Susanna Haavisto ja Samuli Karjula. Suomi syö ja juo -museohankkeen tutkija Susanna Haavisto on kirjoittanut kirjan historialliset osuudet ja Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula vastaa sesongin raaka-aineisiin liittyvistä käytännön neuvoista. Kirjan tekijät kertovat kirjan tarkoituksena olevan "toimia eräänlaisena aloittelijan oppaana suomalaiseen ruokaperinteeseen ja -kulttuuriin - helposti sulavana alkupalana nykyisten ruokailmiöiden historiaan" (Lukijalle, s. 7).


Satokauden ruokaa-kirjassa on 34 valikoitua reseptiä, joiden avulla valmistuu talven, kevään, kesän ja syksyn satokausiruokia. Tämän päivän keittiöön sopiviksi päivitettyjen reseptien avulla valmistuvat esim. omenaplätyt, palsternakkakeitto, ahvenpihvit ja mantsikkamöllö. Lisäksi kirja sisältää 16 raaka-aine-esittelyä, jotka johdattelevat kyseisten raaka-aineiden satokausiresepteihin.

Näppärän kokoinen kirja (17,5 x 20,6 x 1,8cm) on lankasidottu ja kovakantinen, joten se kestää erinomaisesti käyttöä keittokirjana. Kirjan herkulliset ruokakuvat ja piirrokset houkuttelevat toteuttamaan satokauden raaka-aineista laadittuja reseptejä ja perehtymään suomalaiseen ruokaperinteeseen.

Satokauden ruokaa-kirjaan kirjaan voit tutustua ja tilata kirjan klikkaamalla tästä KLIK.


Kuva: Satokausi.fi kuvasta muokattu

Vinkki: Satokausikalenterin verkkokaupasta saa vielä PERHEKALENTEREITA 2020 (tilanne 13.1.2020). Perhekalenterissa on jaoteltuna kuukausittain lähes 200 Suomessa kaupoissa tarjolla olevaa kasvista (hedelmät, juurekset, vihannekset, marjat, sienet). Vuoden 2020 kalenteritietojen lisäksi kalenterissa on vinkkejä koko perheen kasvisten käyttöön ja ruokahävikin vähentämiseen.

Perhekalenteri
n tietokirjaosiossa on yhdessä Apetitin kanssa suunniteltuja vinkkejä ravitsemukseen, kätevään kasvisten käyttöön, ruokahävikin välttämiseen ja monipuoliseen arkiruokailuun. Kalenterissa on reilusti tilaa muistiinpanoille ja sarakkeet viidelle perheenjäsenelle.

Perhekalenteriin voi tutustua ja tilata klikkaamalla tästä KLIK.

Talvisatokauden karpalopuuron makuista viikkoa!

perjantai 10. tammikuuta 2020

Lankaterapiaa


Facebookin eri neulontaryhmissä aina välillä kiertää linkkejä artikkeleihin, joissa kerrotaan neulomisen terveysvaikutuksista. Artikkeleissa kerrotaan, kuinka neulominen mm. rentouttaa ja lievittää stressiä, pitää kädet liikkeessä ja sormet näppärinä, kehittää motorisia taitoja ja harjoituttaa aivoja. Ja entäpä ne onnen, ilon ja tyytyväisyyden tunteet, kun olet saanut jonkin neuleen valmiiksi!

Olen joululomalla neulonut joka päivä. Tai siis niinhän minä teen muulloinkin kuin lomalla, mutta nyt joululomalla ollessani neuloin tavallista useamman kerran päivässä. Aamutuimaan hellän herättelevä pikku neulontatuokio tai pari, päivällä rentouttava päiväneulontahetki jos toinenkin sekä iltapäivällä ja/tai illalla pitkät elokuvankatsomisneulontasessiot Netflixistä tai C Moresta elokuvia ja sarjoja katsoessa. Ilmankos loma oli niin rentouttava :D

Sain Novitalta blogiyhteistyönä lankoja. Langoista innostuneena neuloin vielä yhdet Martan juhlasukat. Sukkien pohjavärinä käytin valkoista Novitan 7 Veljestä lankaa. Kuvion neuloin Novitan Marttaraita-langalla.

Neuloin aiemmin yhdet Martanjuhlasukat Martta-raitalangasta. Tuolloin neuloin sukan kuviot Marttaraidalla katkaisematta lankaa värien vaihtumiskohdista ja sovittamalla värejä kuvion mukaan. Päätin tehdä toiset Martan juhlasukat samoilla väreillä (valkoinen ja Marttaraita), mutta nyt sitten katkaisin langat Marttaraidan värien vaihtumiskohdasta ja sovitin värejä kuvioon.


Tässä ovat vuoden 2019 viimeisin neulomani sukka ja vuoden 2020 ensimmäinen neulomani sukka.


Martan juhlasukan ohje löytyy upeasta Martan parhaat villasukat-kirjastasta sekä Martat.fi-sivuilta.

Rentouttavaa viikonloppua!

keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Soijasuikalekastike ja asiaa kestävästä, vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä ruokavaliosta


Uusi vuosi ja uuden vuoden lupaukset. Vuodenvaihteessa ajatukset ja asenne ovat otollisia uusille tuulille, elämänmuutokselle - ollaanhan uuden vuoden alussa. Monelle uusi vuosi on terveellisen elämän alku, jolloin kiinnitetään huomiota ruokaan; ruokarytmiin ja siihen, mitä suuhunsa laittaa.

Entäpä, jos näkökulma ruokaan olisi myös kestävä, vastuullinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio. Vastuulliset ruokavalinnat eivät vaadi täydellistä kuperkeikkaa ruokailutottumuksissa, vaan pienetkin askeleet ovat merkittäviä.

Marttojen sivuilta
löytyy vinkkejä ja neuvoja vastuulliseen ruokaan. Martat vinkkaa syömään ruokakolmion mukaan ja ottamaan kuusi kevyttä askelta:

1. Vähennä hävikkiä ostamalla ja valmistamalla ruokaa harkiten ja suunnitellen.

2. Vähemmän lihaa. Lihan käyttöä ei siis tarvitse lopettaa kokonaan, vaan esimerkiksi lisätä kaksi kasvisruokapäivää viikkoon ja valita kotimaista lihaa.

3. Suosi kotimaista. Ei vain ruoantuotannon kuljetuksesta johtuvien ympäristöä kuormittavien vaikutusten vähentämiseksi, vaan Suomessa olevien kestävämpien ruoantuotannon resurssien (tarpeeksi vettä, tarpeeksi maata) takia. 

4. Suosi sesonkia. Satokauden kasvikset ja hedelmät kuluttavat vähiten ulkopuolista energiaa sekä ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.

Tutustu myös Satokausikalenteri.fi sivuihin ja tuotteisiin. Liity Satokausikalenterin seuraajiin Instagramissa ja innostu satokauden kasviksista ja hedelmistä.

5. Hyödynnä luonnon marjat, sienet, riistaliha ja kalat niiden pienempien ympäristövaikutusten takia.

6. Lajittele pakkausjäte.

Marttojen vastuullinen ruoka-sivuille pääset tästä KLIK.


Valmistin eilen soijasuikalekastiketta. Tällainen reseptistäni tuli:

Soijasuikalekastike

200-250 g soijasukaleita maustettuja tai maustamattomia
1 sipuli
n. 2 dl vettä
2 dl ruokakermaa
mausteita (esim. curry, kurkuma, chili, paprika, pippuri, garam masala-mausteseos)
Maizena-maissitärkkelystä kastikkeen suurustamiseen


1. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota hetki sipulisilppua öljytilkassa pannulla.

2. Lisää soijasuikaleet pannulle sipulisilpun sekaan. Paista suikaleita noin 4 minuuttia.

3. Sekoita osa vedestä (voi lisätä lopun hauduttamisen aikana), kerma ja mausteet kulhossa. Kaada seos pannulle soijasuikaleiden joukkoon.

4. Ripottele maissitärkkelystä kastikkeeseen ja sekoita. Hauduta niin, että kastike saostuu.

Huom. Käytä mausteita maun ja sen mukaan, ovatko soijasuikaleet valmiiksi maustettuja vai ei. Vaikka suikaleet olisivatkin maustettuja, voit halutessasi vielä lisätä mausteita.

Mukavaa viikon jatkoa!

maanantai 6. tammikuuta 2020

Paakin jouluvalot 2020 - taikatalven helmihetki


Kävimme eilen illalla ihailemassa paakinmäkeläisten järjestämää joulutapahtumaa. Paakinmäki on pieni kainuulainen kylä Sotkamossa. Matka Kajaanista Paakinmäkeen on noin 29 kilometriä.

Kyläläiset ovat vuodesta 1993 alkaen, kahta vuotta lukuunottamatta, valaisseet kylää jäälyhdyin. Tapahtuma on saanut alkunsa muutamasta jäälyhdystä ja laajentunut kyläläisten yhteistyössä järjestämäksi joulutapahtumaksi kaikkien iloksi ja joulumielen tuojaksi.



Kauniisti kynttilän valoa heijastavat jäälyhdyt reunustivat Paakimäen maantienvartta, talojen pihateitä ja pelloille tehtyjä kävelypolkuja. Peltoja ja pihapiirejä, koko kylämiljöötä somistivat kynttilöiden valaisemat eri tavoin ryhmitellyt jäälyhdyt.

Jäälyhtyjä pääsi ihastelemaan kävelemällä Paakin kylätalolta pelloille vieviä kävelyreittejä pitkin. Maantiellä kulki verkkaisesti autojono. Linja-autopysäkeille oli mahdollisuus pysähtyä hetkiseksi ottamaan kuvia, jos pysäkille vain mahtui.


Kylätalon (Paakin vanha koulu) eteisessä jututin tapahtumaa toteattamassa olleita sisaruksia Minnaa (kuvassa vasemmalla), Merjaa (keskellä) ja Maritaa (oikealla). Minna ja Marita ovat asuvat Paakimäessä. Merja oli tullut Rovaniemeltä mukaan tapahtumaan ja auttamaan jäälyhtyjen kynttilöiden sytyttämisessä.

Minna, yksi tapahtuman päävastuuhenkilöistä, kertoi tapahtuman järjestämiseen tarvittavan kyläläisten panosta, talkootyötä, monin eri tavoin. Tapahtuman järjestämiseksi tehtäviä oli jaettu kyläläisten kesken, kuten mm. jäälyhtyjen jäädyttäminen, pullien leipominen, kahvion hoitaminen, makkaranmyynti ja liikenteen ohjaus. Auraamisesta oli huolehtinut talkoilla paikallinen yritys.

Jäälyhtyjen jäädyttäminen oli keskitetty 2-4 talouden vastuulle. Tapahtumaa valaisevien 1300 jäälyhdyn jäädyttäminen oli aloitettu joulukuun alussa. Välillä olleiden lauhojen säiden vuoksi jäälyhtyjä oli suojattu muovilla ja puolen metrin paksuisella lumipeitteellä.


Eläkeläispariskunta Pirkko ja Heikki olivat jäädyttäneet tapahtumaa varten 600 jäälyhtyä! Kuulin Pirkon ja Heikin havainneen, että jäälyhtyjä jäädyttäessä nuortuu ja lyhtyjen tekeminen vie selkäkivun pois. Laittakaapa siis tämä paakinmäkeläinen vinkki korvan taakse, jos sattuu selkäkipu vaivaamaan tai vuosien karttuessa nuortua tahtoo - ei muuta kuin jäälyhtyjä jäädyttelemään.

Minna kertoi, että tapahtumaa varten tehdyt kävelyreitit olivat Paakinmäen nuoriso-osaston tekemät. Minna kertoi, että kävelyreitit olivat tasaiset, koska joulun ja uuden vuoden välissä olleiden lauhojen säiden aikaan nuoret olivat ajaneet tapahtumaa varten kävelyreittejä moottorikelkoilla. Tasaisilla ja sopivan leveillä reiteillä oli helppo ja turvallista kävellä lyhtyjen valaisemilla pelloilla.

Jäälyhtyjen kynttilöiden sytytys oli aloitettu puolen päivän aikaan. Koska talkoolaisia oli ollut paljon, niin kaikkien 1300 jäälyhdyn kynttilät oli sytytettynä jo klo 14.


Voin vain ohuesti näyttää ja kuvailla valokuvin tapahtuman kauneutta ja tekstein tunnelmaa. Kaunis jouluinen kylätapahtuma oli ihmispaljoudesta ja lähes katkeamattomasta autojonosta huolimatta lämmintunnelmaisen leppoisa ja kiireetön, viipyilevä.

Tälläkin kertaa ihailin tapahtuman toteutusta, kuinka hienosti tapahtuma kaikkine järjestelyineen oli toteutettu! Keltaliiviset liikenteenohjaajat seurasivat tienreunalla liikenteen sujumista sekä ohjasivat kylätalon parkkipaikalla. Liikenteenohjaajilla oli selvästikin homma hallussa ja kaikki etukäteen suunniteltuna; heillä oli käytössä kunnon viitat kädessään, joilla he osoittivat parkkipaikan ja parkkipaikalla sekä kylänraitilla vallitsi rauhallinen tunnelma ja järjestys suuresta autoilijoiden määrästä huolimatta.

Kylätalolle kävelessäni kuulin ihmisten suunnittelevan, että käyvät syömässä makkarat kyläyhdistyksen toimintaa tukeakseen. Parkkipaikalle asti tuleva makkaran tuoksu houkuttelikin kylätalon pihaan makkaralle tai sisälle kahville ja pullalle. Makkaragrillin äärellä asiakkaita riitti ja palvelu pelasi. Vaikka kahvioon jonotti väkeä kylätalon ovelta saakka, niin jono veti hyvin.

Kaunista kylää valaisevat jäälyhdyt, ystävällinen ja leppoisa tunnelma - paakinmäkeläiset, te teitte sen taas! Tämänkin talven yksi helmihetki löytyi eilen illalla ehdottomasti Paakinmäestä!

Kiitos kaikille tapahtumaa järjestämässä olleille kyläläisille!


Käy tykkäämässä Facebookissa Paakinmäen tapahtuman Paakin Jouluvalot / Xmas lights of Paakki -profiilia. Löydät sen täältä KLIK.


Erityisterkut ja kiitokset blogipalautteesta vielä Merjalle <3 Antamasi palaute innostaa ja kannustaa bloggaamaan!