lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kässämartasta tuli neulelintubongari :) Blogissa kirjavinkki!


Suomalaisen kirjakerhon kuukaudenkirja sai jalat heti sutimaan kohti käsityökaappeja ja ottamaan kesän ajaksi säilöön laitetut sukkapuikot ja neulelangat esille. Kuukaudenkirjana on Arnen ja Carloksen kirja Neulotut linnut!

Kävin ostamassa kirjan Suomalaisesta Kirjakaupasta, niin ei tarvinnut odottaa kirjaa kirjakerhosta postilähetyksenä. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kuukaudenkirjat saa nimittäin kirjakerhon hintaan Suomalaisesta Kirjakaupasta.


Kuva Neulotut linnut -kirjan takakannesta.

Tältä norjalais-ruotsalainen muotisuunnittelijapariskunnalta on julkaistu suomeksi viisi neulontakirjaa: Joulupallot, Pääsiäiskoristeet, Neulotut nuket, Neulo kesä kotiisi ja Norjalaisneuleiden uudet kuviot, sekä askartelukirja Minun kirjani.


Neulotut linnut -kirjassa on ohjeita erilaisten lintujen neulomiseen ja somistamisvinkkejä lintuja käyttäen.



Aloittelija voi neuloa yksivärisen linnun ja laittaa halutessaan yksityiskohtia esimerkiksi paljeteilla, helmillä tai silmukoita jäljentäen. Minä aloitin lintujen neulomisen yksivärisestä talvilinnusta, että linnun neulomisen perusohje tulee tutuksi.


Neulotataidoissaan edistyneemmälle kässäilijälle kirjassa on kirjoneulelintujen ohjeita. Ohjeita löytyy luonnostakin tuttuista linnuista mielikuvituksellisiin fantasiakirjoneulelintuihn.


Neulominen sujuu, kun seuraa ohjetta rivi riviltä kerros kerrokselta). Itse käytän neulottujen kerrosten laskemisessa apuna helmitaulua ja pyykkipoikaa. Siirrän pyykkipojan seuraavaan väliin aina kerroksen neulottuani.

Kässämartasta tuli neulelintubongari <3

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Sadepäivän kotoilua keittiössä: raparperipaistos


Eilen oli sateinen päivä. Maanantaina rapsakasti tehty viikkosiivous ja siivousenerginen fiilis oli tosiaankin sen päivän juttu. Suunnittelemani takkahuoneen perusteellinen siivous kaappin siirtoineen kaikkineen jäi eilen toiselle päivälle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - suunnittelen siis takkahuoneen siivousprojektia ehkäpä vielä tämänkin päivän ;D

Olen innostunut raparperiherkuista!

Viime viikolla tein K-Ruoka.fi ohjeella raparperipaistosta. Ohjeen mukaan raparperipalat laitetaan vuoan pohjalle ja taikina raparperipalojen päälle - siis kuin raparperipiirakka ylösalaisin käännettynä.

Ohje on niin hyvä, että nuorten miettiessä eilen illalla mitä he leipoisivat, toivoin heidän tekevän tätä raparperipaistosta. Kuvat ovat heidän ottamiaan tekemästään paistoksesta.


Tämän kuuden annoksen raparperipaistoksen tekemiseen menee aikaa noin 60 minuuttia.

RAPARPERIPAISTOS

(6 annosta)

Pohjalle

1l(500 g) raparperipaloja
1dl sokeria
1tl kanelia
2tl perunajauhoja

Taikina

2 kananmunaa
1dl sokeria
100g Pirkka meijerivoita sulatettuna
1 1/2dl vehnäjauhoja
1dl Pirkka hasselpähkinärouhetta (murskatut mantelilastut toimivat myös loistavasti)
1tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
1/2tl kardemummaa


1. Levitä raparperipalat voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija 24 cm) tai kuuteen uuninkestävään kuppiin. Sekoita keskenään sokeri, kaneli sekä perunajauhot ja ripottele seos raparperien päälle.

2. Peitä vuoka tai kupit foliolla ja anna raparperien hautua uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes raparperi on pehmeää.

3. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.

4. Levitä taikina pehmenneiden raparperien päälle ja paista uunissa 175 asteessa 20-25 minuuttia.

5. Tarjoa haaleana vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.


Illalla käytiin Martanpäiväajelulla :)

Hienoinen tuuli tulee hihansuusta lämpimän ajotakin sisälle. Ilmassa tuoksuu ja asfaltilla näkyy ohi mennyt pieni sadekuuro. Mesiangervojen kukkien tuoksu saa hymyilemään. Elämän suola ei ole purkissa, tuumailee martta.

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Matkailijan Narvik, Norja


Ylläksellä päätimmekin muuttaa Lapin kierroksemme matkaksi Norjaan :D Varasimme illalla Booking.com kautta hotellihuoneen Narvikiin, katsoimme GoogleMapsilla reitin ja niin matkasuunnitelman uusi versio oli valmis.

Martta Matkailija kutsuu sinut nyt siis nojatuolimatkalle Ruotsin läpi Norjaan!


Käytimme matkalla GoogleMaps sovellusta. Sovellus oli matkallemme varsin sopiva ja se tarjosi myös vaihtoehtoisia reittejä.

Ajoimme Norjaan Kiirunan (ruots. Kiruna kommun) kautta. Matkaa Ylläkseltä Kiirunaan on 253 km ja ajallisesti GoogleMapsin mukaan menee 3 tuntia ja 11 minuuttia. No, menikö yli vai ali tuon ajan, en osaa sanoa, kun ei ihan niin kelloa tuijottaen kuitenkaan ajeltu :)



Kiirunassa pysähdyimme syömään. Kaivos vie miljöössä lähes kaiken huomion. LKAB on aloittanut malmin louhimisen Kiirunassa yli sata vuotta sitten. Kaupunki on kasvanut kaivoksen viereen. Poraukset on päätetty viedä 1365 metriin ja louhinta etenee viistosti 60 asteen kulmassa kohti kaupunkin alla olevaa maaperää. Tämä uusi poraussyvyys aiheuttaa sen, että vuoteen 2035 mennessä täytyy muuttaa 10 000 henkilöä ja 5 000 asuntoa.


Kiirunan keskusta siirretään kolme kilometriä itään päin. LKAB on Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö, joka vastaa pääosin Kiirunan keskustan siirtämisen kuluista. Yhtiö lunastaa siirrettävän alueen taloja ja rakennuttaa taloja uudelle alueelle. Kiirunan asukkailla on mahdollisuus valita joko korvauksen asunnostaan tai uuden asunnon. Kokonaisen kaupunkikeskustan siirto on ainutlaatuista maailmassa ja niinpä Kiirunan siirrosta on tulossa nähtävyys.


Ensimmäiset näkymät Norjasta ovat todellakin vaikuttavat! Näitä maisemia katsoessaan tuntee tällainen huikeasti pienempiin maantieteellisiin mittakaavoihin tottunut kainuulainen itsensä kovin, kovin pieneksi.


Norjassa vuorien huipuilla oli lunta, maasto muuttui karuksi kivikoksi ja kasvillisuus matalaksi.




Rajan jälkeen Norjan puolella oli useita mökkejä, jotka olivat rakennettu varsin karuihin ja vaativiin ympäristöhin vuoren rinteille ja lumien sulamisvesien muodostamien vesien äärelle. Pähkäilimme, että onko mökit vuokratonteilla vai ovatko ne omalla maalla, millainen rakennusluparumba noiden mökkien rakentamista ennen pitää käydä, miten ja mistä vesi saadaan mökkeihin ja entäpä mihin menee jätevesi, millainen vessasysteemi mökeissä on... Näihin kysymyksiimme emme kuitenkaan lähteneet etsimään mökkiläisiltä vastauksia, vaan kunnioitimme mökkiläisten yksityisyyttä ja jatkoimme matkaamme Narvikiin.





Narvik on satamakaupunki, mikä näkyy myös kaupungin vaakunassa. Alueellisesti se kuuluu Pohjois-Norjaan.


Narvikin tärkein tulonlähde on satama. Se on rahtimäärältään Norjan suurimpia.


Narvikin läpi kulkee rautatie, jota pitkin suurin osa Kiirunassa tuotetusta rautamalmista tuodaan satamaan laivoihin lastattavaksi. Kiirunavaarassa LKAB:n rikastamossa ja pellettilaitoksessa tuotetaan vuosittain noin viisi miljoonaa tonnia pellettejä.




Norja on vuonojen ja vuorien maa. Matkalla yritimme useita siltoja, jotka yhdistavät salmia toisiinsa.

Henkilöautolla kulkeminen oli vaivatonta. Liikenne oli paikoin vilkastakin, mutta turvallista, vaikka kaikki eivät huomanneet nopeusrajoituksia ja tiet olivat erittäin mutkaisia.



Tässä on rakenteilla oleva silta. Jos minun pitäisi kiivetä tuonne ylös töihin, niin silta jäisi rakentematta. Tai ainakin sen valmistuminen myöhästyisi roimasti aikataulustaan.




Matkallamme ajoimme myös vuoria oikovissa maantietunneleissa.

Maantietunneleissa ajellessamme syntyi puolankalaista pessimisfilosofiaa "Kun näet valoa tunnelin päässä, onkin edessäsi jo toinen tunneli." ;D


Oli laskuveden aika. Netistä löytämäni tiedon mukaan vuorovesivaihtelu on voimakkaimmillaan 2-3 päivää ennen ja jälkeen täydenkuun.



Rakkolevä vain poksui, kun steppailin simpukoiden muodostamia saarekkeita väistellen kohti vesirajaa. Olihan se nimittäin käytävä kokeilemassa Antlantin lämpötilaa käsituntumalta. Ei ainakaan rannassa tuntunut liian kylmältä. Uimaan en kuitenkaan rohjennut mennä, kun oli tuntematon ranta ;)



Kaupungissa ja lähialueilla on useita muistomerkkejä liittyen alueen dramaattiseen historiaan ja mihin voi perehtyä Narvikissa olevassa sotamuseossa.

Torilla oleva patsas symboloi rauhaa ja tulevaisuutta. Patsasta ympäröi ruusupensaat.


"Fred er lofte` on fremtid" (Rauha on lupaus tulevasta)



Narvikin sotamuseon vieressä oleva muistomerkki. Tekstit heijastuvat muistomerkin pinnasta oikein päin katsojalle.

"Takk til våre allierte" (Kiitos liittolaisillemme)


Norjalaisesta kaupassa on runsaasti kalatuotteita ja merenantimia. Norjalaiset syövät kalaa noin 55 kg/henkilö/vuosi (lähde Ruokatieto.fi). Kuvassa hotellin vieressä olevan kaupan kylmäaltaasta. Tästä asiakkaat voivat ottaa itse tarvitsemansa määrän meren antimia.


Tässä kaupassa oli digitaaliset hintalaput. Tuotteiden hinta- ja saatavuustiedot päivittyvät hintalappuihin automaattisesti. Kätevää!



Keskusrassa talot ovat lähellä toisiaan tai rakennukset ovat kiinni toisissaan. Piha-alueet ovat pääsääntöisesti pieniä.




Narvik on osittain varsin jyrkkää rinnettä ja rakennusten sijoittelu ja perustukset ovat sen mukaiset.



Osassa Narvikin alueista rakennukset ovat sulassa sovussa sekoitus uutta ja vanhaa.

Talot, niin uudet kuin vanhatkin, näyttävät kodikkailta ja kaupunki kaikessa kirjossaan viihtyisältä. Taloja kuvatessa ja ikkunoita mietin, miltä kodeissa näyttää sisältä. Millainen valomaailma kodeissa, on minkä värinen sisustus on, millaisia huonekaluja ja millaisia tauluja ja millaisia keittiöitä. Päätin tulevaisuudessa tutustua norjalaiseen sisutustukseen internetin ihmeellisen maailman kautta ;)




Sisustukselle näytti olevan tyypillistä laittaa ikkunoihin riippuvalaisin tai jalkalamppu.


Sähköä ilmassa - voimalinjoja näkee kulkevan pitkin vuorten rinteitä. Norja tuottaa erään netistä löytyvän lähteen mukaan 99% sähköstään vesivoimalla. Merkittävintä Norjan energiapolitiikalle on öljyntuotanto. Norjaa on vaurastuttanut 1960-luvun lopulla alkanut öljyn ja maakaasun poraaminen, jalostaminen ja vienti ulkomaille.


Norjalaisten energitutkijoiden mukaan tulevaisuudessa tuulivoimalla tuotetusta sähköstä voi tulla Norjalle öljyn tavoin merkittävä vientituote.


Matkammemme ei jatkunut aamulla aivan suunnitelmien mukaan. Auton rengas oli tyhjentynyt. Saimme hotellista asiallista apua asian hoitamisessa.

Tulomatkalla ennen Norjan rajaa oli useita tietyömaita. Rengas todennäköisesti särkyi silloin ja tyhjeni yön aikana.


Mikäs siinä sitten oli apua odotellessa runsaan aamiaisen jälkeen terassilla auringon paisteessa mahtavia maisemia katsellessa. Odotellessamme seurailimme hotellista matkaa jatkavia ja hotelliin majoittuvia turisteja. Ja tietenkin hyödynsimme hotellin maksutonta Wifiä :)

Kotiin ajelimme Haaparannan kautta.


Kilometrejä kertyi ja kilometrejäkin enemmän kokemuksia ja elämyksiä.


Ehkäpä Norjan matkailullinen valloituksemme jatkuu ensi kesänä :)