perjantai 15. tammikuuta 2021

Diippiä asiaa lumesta, koska talvi ja pakkanen

Nopsa Kuva: Eva H

Diippiä asiaa lumesta,

Eilen aamulla kuntosalilla kuntopyörällä sinkuttaessani näin TV-ruudussa mielenkiintoisen otsikon. Otsikossa oli meteorologi Kerttu Kotakorven toteamus "Samalla kun lumi vähenee vääjäämättä, sitä voi silti olla liikaa". Kotiin tultuani menin koneen ääreen tutkimaan tarkemmin, mitä Kotakorpi toteamuksellaan tarkoittaa. 

Kotakorpi pohtii blogissaan, että katoaako häviävän lumipeitteen mukana osa suomalaisuutta. Aika pysäyttävä ajatus, eikö totta!

Tässä kaksi suoraa faktapoimintaa Kotakorven postauksesta:

  • Lumen väheneminen ei siinnä kaukana tulevaisuudessa, vaan elämme sen kanssa jo nyt. Lumiaika on lyhentynyt koko maassa.
  • Ilmaston muuttuessa sademäärät* Suomessa kasvavat. Muutos on jo tapahtunut ja se voimistuu tulevina vuosikymmeninä. (*vesi-, räntä- ja lumisade)

Eli lumikinokset kasvavat ja niistä tulee helposti ongelmallisia sekä ihmisille että luonnolle. Tykkylumi taivuttaa ja katkoo puita aiheuttaen taloudellisia vahinkoja sähkölaitoksille ja metsänomistajille. Kasvavat hanget aiheuttavat tulvavaaran ja lumitaakat rakennusten katoilla aiheuttavat vahinkoa tai vaaran.

Kotakorpi toteaa, että lumen puuttuminen tai sen väheneminen on suuri muutos suomalaisessa identiteetissä. Hän perustelee ajatustaan sillä, että nätti valkoinen lumikuorrute ei riitä hiihtämiseen eikä muihin talvisiin iloihin. 

Rimpilänniemi Kuva: Leena Mc

Rimpilänniemi Kuva: Leena Mc


...koska talvi ja pakkanen

Komppaan meteorologi Kotakorpea - Nautitaan lumesta, kun sitä nyt on! Somesta on ollutkin kiva katsella kuurapartoja ja tuiskutukkia laskeskelemassa ja luistelemassa. Tällaisina pakkaspäivinä (eilen siinä -30°C, tänään aamulla enää -23°C) on talven parhautta, kun taivas on pilvetön ja aurinko valaisee päivän lyhyen valoisan ajan verran. 

Paakinmäki Kuva: Tarja Karvonen

Näillä napakoilla pakkasilla on hyvä tehdä jäälyhtyjä. Otetaan ideoita vuosi sitten olleesta Paakin jouluvalot 2020-tapahtumasta. Tänä vuonna tapahtumaa ei järjestetty koronan vuoksi, mutta supersuosittu tapahtuma kokoaa katsojansa varmasti seuraavana vuonna. Lämpimiä terveisiä Paakinmäkeen!

Kuva: Lounais-Suomen Martat

Tämä kuva on Instagramista ja se on Lounais-Suomen Marttojen julkaisu. Katso, mitä he vinkkaavat pakkaspäivien askareiksi! Nyt on hyvä aika laittaa puuvilla- ja villamattojen lumipesuun sekä tuulettaa vuodevaatteet, kodintekstiilit ja villavaatteet. Pakkassää on erinomainen sää ulkoiluttaa pehmoleluja. Kiitos vinkeistä Lounais-Suomen Martat!

Miten talvet ovat muuttuneet sinun mielestäsi? 

Oletko tehnyt jäälyhtyjä?

Vuottolahti Kuva: Eva H

Kotivarailua

Tästä lumen mahdollisesti aiheuttamista ongelmista pääsemmekin aiheeseen hätävara. Olen postannut aiheesta vuosi sitten marraskuussa otsikolla Kotivara - Pärjäisitkö omin avuin 72 tuntia?  

Jokaisessa kodissa olisi siis hyvä olla valmius selvitä itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta erilaisissa häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voivat olla esimerkiksi sairaus, jonka takia ei pääse kauppaan sekä sähkökatkokset, myrsky tai ongelmat vedenkäytössä (katkokset vedenjakelussa tai vesijohtoveden saastuminen). Kotivara on vettä ja elintarvikkeita, joita kierrätetään päivittäin "parasta ennen"-päiväykset huomioiden. Käytettyjen tuotteiden tilalle hankitaan uudet. 

Lue lisää kotivarasta Marttojen nettisivuilta.

Rimpilänniemi Kuva: Leena Mc


Tällaisia kauniita talvisia järvimaisemia löytyy täältä Kainuusta!

Pirteää viikonloppua!


tiistai 12. tammikuuta 2021

Kasvomaskien korvansäästäjät (virkkausohje)


Käytän kasvomaskia töissä koko päivän sekä kodin ulkopuolella, esim. kaupassa käydessä. Olen käyttänyt maskia syksystä saakka, joten sen käyttö on jo oikeastaan rutiinia ja arkinen tapa toimia. Joskus kasvomaskin pitäminen pitemmän aikaa aiheuttaa korvien taakse painaessaan kipua. 

Virkkasin Marttojen ohjeella korvansäästäjiä. Korvansäästäjiä on kiva virkata ja niitä valmistuu illan aikana vaikkapa useampia. Kasvomaskin kuminauhat kiinnitetään korvansäästäjien nappeihin ja näin korvat säilyvät painaumilta.


Korvansäästäjä (Martat.fi, ohjetta muokattu Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogiin)

Tarvikkeet

  • Lankaa
  • Kaksi nappia tai helmeä
  • Virkkuukoukku
  • Parsinneula

1. Virkkaa 20 ketjusilmukkaa. Älä tee silmukoista liian tiukkoja.  

2. Virkkaa pylväs ketjusilmukkaketjun neljänteen silmukkaan (ketjusilmukkaketjun kolme viimeistä silmukkaa ovat ensimmäinen pylväs). Virkkaa toisella kerroksella jokaiseen ketjusilmukkaan pylväs. Ketjun päässä virkkaa reunimmaiseen silmukkaan viisi pylvästä. 

3. Jatka pylväiden virkkaamista aloitusketjun silmukoiden alareunoihin. Virkkaa viimeiseen silmukkaan neljä pylvästä. Päätä kerros piilosilmukalla.

Ompele molempiin päihin napit tai helmet.

Korvansäästäjän virkattu ruusunnuppusomiste 
(Ruusu-unelmia ja villasukkia-blogi)




Ruusunnuppu

Virkkaa 18 ketjusilmukkaa.
*Virkkaa kolme pylvästä neljänteen ketjusilmukkaan.
Jätä yksi ketjusilmukka väliin ja virkkaa seuraavaan ketjusilmukkaan kiinteäsilmukka.*
Toista *-* kolme kertaa (-> yhteensä neljä terälehteä).

Kääri terälehdet rullalle ja ompele ruusunnuppu kiinni parsinneulaa käyttäen.


Lehdet

Virkkaa vihreällä langalla seitsemän ketjusilmukkaa. Käänny ja virkkaa yksi puolipylväs toiseen ketjusilmukkaketjun silmukkaan. Virkkaa nejä pylvästä ja yksi kiinteäsilmukka. 

Älä katkaise lankaa, vaan virkkaa toinen lehti samalla tavalla kuin ensimmäinen.



Korvansäästäjien virkkaamisessa on vain mielikuvitus rajana. Virkkaamisessa kannattaa hyödyntää jämälangat. Erilaisilla napeilla saa myös helposti erilaisia korvansäästäjiä. 

Vinkki: Kasvomaskien ompeluun ja oikeaan käyttöön löytyy ohjeet Marttojen sivuilta

Tervetuloa seuraamaan blogiani Facebookissa (Ruusu-unelmia ja villasukkia) ja Instagramissa (@ruusu_unelmia)!

perjantai 8. tammikuuta 2021

Ympäristötekoja ja kukkaiskeijuja


Ympäristöteko vuoden jokaisena päivänä

Sain ennen joulua postissa marttailevalta sukulaiseltani kirjan. Ympäristöteko vuoden jokaisena päivänä-kirja on mahtava vinkki- ja lukupaketti! Kirjan on kirjoittanut eläkkeellä oleva opettaja Seija Timonen, joka toteuttaa päivittäin ympäristö- ja ilmastoystävällisiä toimintatapoja arkiaskareissa huomioiden terveellisen ravinnon, liikunnan ja turhan kuluttamisen.

Toiminta luonnon hyväksi alkaa arkisista valinnoista ja pienistä teoista. Kirjassa on 365 ympäristötekoa, ideoita vuoden jokaiselle päivälle, jotka ovat vinkkejä matkalla kestävään kehitykseen. 

Tässä esimerkkinä ympäristöteko 1/365:

"Kirjat vaihtoon! Luen paljon. Minulla on ainakin yksi kirja luettavana yöpöydällä. Kirjoja on mukava vaihtaa ystävien kesken ja samalla voi vaihtaa ajatuksia kirjan aiheesta. Jounta ei tietenkään kannata paljastaa. Ystävältä voi pyytää kirjan, jota hän suosittelee luettavaksi ja samalla voi antaa hänelle oma kirja vaihtona. Säästyy rahaa ja hyllyt eivät  täyty kirjoista. Hyvä mieli tulee siitä, että kirjat eivät ole kertakäyttöisiä! Samalla voi myös pyytää kierrätystä eteenpäin!"

(Seija Timonen, Ympäristöteko vuoden jokaisena päivänä, 2020, s. 1)

Ympäristöteko vuode jokaisena päivänä -kirjaa lukiessani ilahduin siitä, että löysin itselleni tuttuja juttuja - jo käytössäni olevia arkisia ympäristötekoja. Kirjassa on huikea määrä uusia ideoita, joita aion ottaa käyttöön. Lisäksi tämä kirja antaa näkökulmaa omien arkisten valintojen tekemiseen sekä herättelee huomaamaan, kuinka voisimme toimia toisin kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Mikä on sinun arkinen ekotekosi? 

Minun arkisia ekotekoja ovat mm.jämälankojen käyttö, hävikkiruuat, jätteiden kierrättäminen sekä marjojen, sienten ja luonnonyrttien käyttö.





Kukkaiskeijuja

Voi mahtavauutta! Osallistuin Kukkaiselämää-verkkokaupan arvontaan ja voitin valitsemani julisteen. Valitsin arpajaispalkinnoksi Keijut-julisteen. Kaunis kuva on painettu kangasmaiselle muoville, joka muistuttaa öljyvärimaalauspohjaa. Julisteen koko on 30 x 45 cm eli ihan reilun kokoinen juliste, joka sopii kehystettynä somistamaan kotia, kesämökkiä tai puutarhamajaa. 

Keijut tekevät tuloaan suomalaisiin koteihin ja puutarhoihin! Kukkaiskeijut somistavat nyt tyynyjä, rintakoruja ja minikeijut puutarhaa.  

Oletko sinä nähnyt kukkaiskeijuja?

tiistai 5. tammikuuta 2021

Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely


Variskankaan Martat kokoontuivat maanantaina vuoden ensimmäiseen marttailtaan. Uusi vuosi aloitettiin liikunnallisissa merkeissä - marttaillan teema oli sauvakävely. Martat naurahtivat kepeästi pakkuville pakkasille, pukeutuivat lämpimästi ja kävelivät reippaan lenkin Lehtikankaan kävelyteitä pitkin. Pakkasta illan aikana oli -20 asteen pakkanen, mutta alkulämmittelyn ja reippaan sauvakävelylenkin ansiosta ei pakkanen marttoja purrut.

Ilta aloitettiin kokoontumalla Lehtikankaan seurakuntakeskuksen pihalle. Pihalla Kajaanin Ladun Kirsi Kilpeläinen opetti, kuinka sauvakävellään oikein. Oikealla tekniikalla on sauvakävely tehokasta kuntoilua, joka sopii kaikille. Tehoa voidaan lisätä mm. kävelemällä erilaisissa maastoissa ja nopeutta vaihtelemalla. Sauvakävelyä voi harrastaa ympäri vuoden, kaikkina vuodenaikoina.

Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely:

  • syke nousee, hapen- ja energiankulutus kasvavat ja käsien seudun lihaskestävyys paranee
  • alamäessä polviniveleen kohdistuu vähemmän rasitusta
  • ylävartalon kierto parantaa rintarangan liikkuvuutta
  • vatsalihakset vahvistuvat ja ehkäisevät selkäongelmia
  • niska- ja hartiakivut helpottuvat

(Lähde: Suomen Latu, Sauvakävelijän opas)


Sauvakävelyyn
 tarvitaan kävelysauvat ja kävelyyn sopivat, hyvät kengät. Suomen Ladun sivuilta kerrotaan, millaiset ovat oikeanlaiset kävelysauvat. Oikean mittaisen kävelysauvan pituus saadaan vähentämällä omasta pituudesta 55 senttimetriä. Sauvoja edessä pidettäessä kyynärpään tulee olla maksimissaan 90 asteen kulmassa.  

Suomen Ladun sivuilla on ohjeet oikeaan sauvakävelytekniikkaan ohjevideoineen.

Sauvakävely on kahdeksanneksi suosituin liikuntalaji Suomessa. Harrastajia Suomessa on yli miljoona,  joista säännöllisesti käveleviä (vähintään 1 krt/vko) on noin puoli miljoonaa. Maailmalla sauvakävelyä harrastaa arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ihmistä. Ja tuona marttailtana sauvakävelijöiden harrastajien joukkoon liittyi myös Variskankaan Marttoja. 

Harrastatko sinä sauvakävelyä?