perjantai 28. joulukuuta 2018

Jouluruokien hävikkiruuat: porkkanapannukakku, perunarieskat ja kinkkupizza

Taidan olla niitä aamuihmisiä, jotka heräävät luontojaan varhain ja ovat energisimmillään aamusta. Tai näytän olevan aamuihminen ainakin loma-aikaan. Kun saisi nukkua pitempään, niin uni karkaa jo anivarhain. Eikaitsiinä.

Siispä tuumasta toimeen. Vaikka jouluruuat ovat ihania, niin nyt niitä on kyllä syöty tälle joululle ihan riittämiin. Marttailin jouluruokien jämistä hävikkiruokia; eilen joulukinkusta kinkkupizzaa, tänä aamuna tein porkkanalaatikosta pannukakun ja perunalaatikosta perunarieskaa.


Porkkanapannukakku (porkkanalaatikosta pannukakku)


7 dl maitoa
4 munaa
n. 2 dl porkkanalaatikkoa
3 dl vehnäjauhoja
0,5 - 1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl vaniljasokeria
0,5 tl inkivääriä
(1 tl mantelijauhetta)
(ripaus suolaa)

pala margariinia tai juoksevaa margariinia leivinpaperin voiteluun

1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

2. Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää maito.

3. Lisää porkkanalaatikko ja sekoita vispilällä.

4. Lisää loput aineet, sekoita. Anna taikinan turvota sen aikaa, kun uuni lämpenee.

5. Laita uunipellille leivinpaperi ja voitele se margariinilla.

6. Kaada pannaritaikina leivinpaperin päälle.

7. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 25-30 min, kunnes pannukakku on saanut kauniin värin.


Perunarieskat

3-4 dl perunalaatikkoa (voit myös käyttää rieskoissa eri joululaatikoiden jämät ja niiden yhdistelmät)
2 dl vehnäjauhoja + 1 dl kaurahiutaleita TAI 1 dl vehnäjauhoja ja 2 dl ohrajauhoja
1 dl maitoa
1 muna
(1 tl suolaa)

Vinkki: Voit käyttää vehnäjauhojen ja kaurahiutaleiden tilalla myös vehnä- ja ohrajauhosekoitusta (1 dl vehnäjauhoja ja 3 dl ohrajauhoja).

Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Nostele taikina kuuteen kekoon leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Muotoile lusikalla kuusi pientä, pyöreää rieskaa.

Pistele taikinaan reikiä haarukalla.

Paista rieskat 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes rieskat ovat saaneet väriä pintaan.


Joulukinkusta kinkkupizza

Pizzapohja (uunipellillinen)
2 dl vettä
25 g (puoli pakettia) hiivaa tai kuivahiivaa pussin ohjeen mukaan
3 rkl öljyä
ripaus suolaa
5 dl vehnäjauhoja

Täyte
purkki smetanaa
1 rkl sinappia
ohuita joulukinkkusiivuja
1/2 - 1 punasipuli
mustapippuria
Aura-juustoa muruina
juustoraastetta (esim. mozzarellaemmental)

1. Sekoita hiiva käden lämpöiseen veteen.

2. Lisää veteen öljy ja ripaus suolaa.

3. Sekoita sitten vehnäjauhot. Anna kohota 20 minuuttia liinan alla.

4. Sekoita smetanaan ruokalusikallinen sinappia ja ripaus mustapippuria. Levitä smetana levyksi kaulitun pizzapohjan päälle.

5. Ripottele joulukinkkusiivut, suikaloitu punasipuli ja Aura-juustomuru.

6. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. Ota pizza uunista ja ripottele juustoraaste pizzan päälle. Paista niin kauan, että pizzapohja on kypsä ja juustoraaste on saanut väriä pintaan.


Näillä eväillä kohti vuoden viimeistä viikonloppua!

torstai 27. joulukuuta 2018

Jouluinen piparipäivitys


Joulukuun alkupuolella viisikymmentä martta eri puolilta Suomea kävi marttamatkalla MEP Sirpa Pietikäisen vieraana Strasbourgissa. Menomatkalla Frankfurtista Strasbourgiin Sirpa Pietikäinen kertoi mm. Strasbourgin historiasta ja vierailukohteista sekä antoi hyviä shoppailuvinkkejä. Yksi näistä vinkeistä oli kuviokaulin, jollaisen hänkin oli ostanut joulutorilta.

Kaupungilla kierrellessämme löysimme pikku puodin, missä myytiin erilaisia keittiötavaroita pöytäliinoista kattiloihin. Tuossa liikkeessä oli myynnissä muutamalla eri kuviolla olevia kuviokaulimia, jotka maksoivat n. 15 euroa pieni ja n. 35 euroa normaali kokoinen kaulin. Sirpa Pietikäisen vinkistä tiesimme, että kuviokaulimia myydään myös joulutoreilla. Löysimme joulutorilta myyjän, joka möi vain kuviokaulimia! Kojussa oli runsas valikoima kaulimia erilaisilla kuviovaihtoehdoilla. Hinta joulutorilla normaali kokoiselle kaulimelle oli 25 euroa. Kuviokaulimet ovat suosittuja Keski-Euroopassa läpi koko vuoden.



Vinkkejä kuviokaulimen käyttöön


Taikina kaulitaan ensin liki taikinan haluttua paksuutta tavallisella kaulimella. Sitten kaulitaan kuviokaulimella niin voimakkaasti painaen, että kuvio painautuu hyvin taikinaan - näin kuvio näkyy myös taikinan kohotessa.

Kuviokaulin tulee puhdistaa käytön jälkeen hyvin. Kaulin puhdistetaan lämpimässä vedessä harjalla harjaten jokainen kuvion kolo on puhtaaksi. Puhdistamisen jälkeen kaulimen annetaan kuivahtaa, minkä jälkeen se öljytään kevyesti ruokaöljyllä. Ruokaöljyllä käsittely estää puisen kaulimen halkeilemisen kuivuessa.

Pain d'Epices Mireille Oster



Kävimme MEP Sirpa Pietikäisen vinkistä Pain d'Epices Mireille Oster (14 rue des Dentelles, 67000 Strasbourg) piparkakkuja myyvässä liikkeessä. Sirpalle iso kiitos vinkistä, sillä kauppa oli suorastaan piparkakkujen pyhättö! Liikkeeseen mentyämme meille tarjoiltiin eri tavoin maustettuja piparikuutioita.



Ostin pussin piparikuutioita makumuistoksi ja tuliaisiksi Strasbourgista (9 euroa). Lisäksi ostin piparkakkumaustepussin (5 euroa), jolla maustoin toisen piparitaikinan. Pussissa ei kerrota, mitä mausteita se sisältää. Tunnistan mausteseoksesta aniksen ja kanelin, mutta mitä muita mausteita pussi sisältää, jää Mireille Osterin ja hänen työntekijöidensä salaisuudeksi, julkaisemattomiksi ainesosiksi. Liikkeen nettisivuilla sanotaan, että salainen ainesosa heidän pipareissaan on rakkaus. Sitä siis, rakkautta, lisäsin runsaasti piparitaikinaan jouluaattona pipareita leipoessani.

Voit tutustua Pain d'Epices Mireille Oster -liikkeeseen tästä.

Piparit tein tällä kertaa DanSukkerin reseptillä. DanSukkerin helpon piparireseptin löydät tästä sekä tämän blogipäivityksen lopusta.

Tein kaksi eri taikinaa, joista toisen tein reseptin mukaan ja toisen maustoin Strasbougista ostamallani piparkakkumausteella.


Tein sydänpipareiden lisäksi perinteisiä pipariporsaita pienellä possumuotilla. Ja tulipa tällaisetkin pusuttevat piparipossut - taisin siis onnistua piparitaikinan maustamisessa!

Hyvää loppuvuotta!


Helppo pipariresepti (DanSukkerin resepti)


Ainekset
1 dl Dansukker Tummaa siirappia
1 dl Dansukker Taloussokeria
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
125 g voita tai margariinia
1 muna
4,5–5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa

Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää rasva ja hämmennä, kunnes se on sulanut. Anna jäähtyä haaleaksi. Sekoita odotellessa sooda vehnäjauhoihin huolellisesti. Lisää siirappiliemeen muna ja sitten jauhoseos. Sekoita hyvin. Peitä taikina kelmulla ja anna kovettua jääkaapissa mielellään yön yli.

Kauli taikina jauhotetulla leivinpöydällä 3–4 mm levyksi. Ota taikinasta muotilla pipareita ja nosta ne leivinpaperoidulle tai jauhoripotellulle pellille. Paista 200-asteisessa uunissa 7–12 minuuttia piparien paksuudesta ja koosta riippuen. Anna jäähtyä ja koristele luomuksesi Dansukker tomusokereilla.

Taikinan määrä on 700 g. Halutessasi suuremman määrän pipareita tee taikina kaksinkertaisena.

tiistai 25. joulukuuta 2018

Hyvää Joulua!




Joululoma on tehnyt tehtävänsä; olin jo klo 6 niin virkkuakin virkeämpi, että lähdin Kajaanin pääkirkkoon sanajumalanpalvelukseen. Pakkasta -6 astetta, mikä tuntui viime päivien liki 20 asteen pakkasiin verrattuna varsin lauhalta säältä.

Kirkossa pappi saarnassaan käsitteli mm. joulun viettoa eri elämän tilanteissa olevien ihmisten näkökulmista ja näin hän kohdisti puheensa meihin jokaiseen aamutuimaan kirkkoon tulleeseen kuulijaan.

Pappi ei puhunut Kainuun murteella, mutta laitan tähän päivitykseen kainuulaisen jouluevankeliumin. Löysin Oulun Seudun Kainuulaiset ry:n nettisivuilta jouluevankeliumin kainuulaisen version, minkä Paavo Romppainen on näläkämoan kielelle veäntäny uuvempoa Roamatun keännöstä vilikuillen.


Kainuulainen jouluevankeliumi

LUUKKOAN MUKKAELEMA EVANKELJUMI

Siihe aekaan keisari Aokusti anto meäräöksen, jonka nojalla jokkaesessa kolokassa oli toemitettava verollelaetto. Kysseessä oli en­simmäenen sen sortin toemenpie ja se tapahtu Kirnijuksen hoijjellessa Syyrian leänin peällepäsmärin hommoa. Ja sitä vaste jokkaesen täöty mennä merkkuuttammaan ihtesä veroluvettelloon, itekkuhi ommaan moali­kyllääsä.

Jooseppi tälläöty tien peälle Kalilean Nasareetissa ja hankkiusi Juutean puolella olovaan Toavetin kaopunki Peetlehemmiin, Toavetin sukkuo kun kerta oli. Hän otti mukkaasa Marin, eokontekeleesä, joka oli viimmesillään pieniin päen. Ja heijjän siellä olon aekana alako esikoenen änkeötyö moalimaan. Mari pyöräötti tolokun olosen poijjan, keäräsi kapaloehi ja laetto seimeen köllöttämmään, heille kun ei ollu herunu selän sijjoa kortteeripaekasta.

Jonnii matkan peässä laetumella oli paemenie lampaetasa vahtimassa. Aevan varottamata heijjän eissä seistä törötti enkeli ja taevaallinen kirkkaos keänti pimmeyvven päeväksi. Paemenie meinasi ruveta pelottam­maan, van se enkeli toppuutteli, jotta elekeä hättäelkö: “Minä ilimotan ilosen assien kaekille. Teille on äskön syntynnä Vappaottaja, joka on Ristus ja Herra! Pistäkeäpä korvan toakse: työ löyvvättä kapaloijjun poekalapsen, joka moata vörnöttää seimessä”. Ja sammoa kyytie laetumen kulumalle pelemahti laoma taevaallista sotaväkkeä, joka äety laolamaan ja ylistämmään Herroa:

-Seepaotilla kunnia korkeuvvessa, moan peällä raoha ihmisillä, joesta Hän tykkejää.

Enkelilaoman mentyö poes taevaaseesa, paemenet alako puhhuo ruplat­tammaan: “Lampsitaan Peetlehemmiin! Siellä me soahaan nähä se, mistä nuo taevaan poijjat äskön hoasto”. Paemenet laetto töppöstä toesen etteen ja eipä aekoakaa kun ne löysi Joosepin ja Marin esikoespoijjan, joka nukkuo tuhnotti seimessä. Sen nähtyösä paemenet kerto kaekille, mitä niille oli ilimotettu. Ja jokkaenen, joka kuuli mitä ne pakisi, oli kerrassa äemän käkenä. Van Mari paeno kaekki assiet visusti mieleesä ja pähkäeli niitä iteksesä tovin aekoa.

Paemenet paeneli takasi laetumellesa siunaellen Jumaloa kaekesta, mitä oli tullu kuultuo ja nähtyö. Kaekki oli käöny justiisa sillä keinon kun heille oli kerrottuhi.


Leppoisan virkistävää joulua!

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Marttamatka Strasbourgiin 3/3


Istuudu mukavasti nojatuoliisi, niin lähdetään tutustumaan marttamatkalaisten kanssa Strasbourgiin. Kierrellään kaupungilla, ihastellaan pieniä kauppoja, käydään katedraalissa ja tutustutaan paikalliseen makumaailmaan.



Illjoen rannalla laaksoalueella sijaitseva Strasbourg on merkittävä kongressikaupunki, missä sijaitsee Euroopan parlamentti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kaupungin keskusta on UNESCO:n maailmanperintökohde. Keskustaa hallitsee goottilainen katedraali, Cathedrale Notre Dame de Strasbourg.



Strasbourgin katedraali, Cathedrale Notre Dame de Strasbourg, on goottilaisen taiteen mestariteos. Katedraalin julkisivua koristavat sadat veistokset. Rakennuksen vaaleanpunaisen hiekkakiven väri muuttuu kellonajan ja taivaan värin mukaan.





Katedraalin saarnastuolia koristavat lukuisat evankelistoja kuvaavat veistokset. Saarnastuolin portailla makaa pieni veistoskoira, joka muistuttaa erään saarnaajan tavasta pitää saarnatessaan mukanaan koiraansa. Sanotaan, että silittämällä koiran päätä saa kaikki syntinsä anteeksi. Koiraveistos oli hellyttävä haukkuveistos, joten eipä ihme, että se päästä kovin kulunut, totesi Niina.



Ikkunat ovat 1100-1300 -luvuilta. Katedraalissa käydessämme oli pilvinen päivä. Voimme vain kuvitella, miten kauniisti auringon säteet siilautuvat sisälle katedraaliin.


Tulomatkalla Frankfurtista Strasbourgiin MEP Sirpa Pietikäinen kertoi katedraalissa esillä olevista gopelliineista. Vanhat ja arvokkaat gopelliinit ripustetaan esille katedraaliin vain jouluisin. Gopelliinit olivat isoja (pituudet metrejä) ja niitä oli monta kirkon penkkirivien molemmin puolin. Missähän ja miten nämä arvokkaat tekstiilit säilytetään, kun ei ole joulu...


Katedraalin astronominen kello on valmistettu 1500 -luvulla. Kello on matemaatikkojen, teknikoiden, kelloseppien, taidemaalarien ja kuvanveistäjien yhteistyön mestariteos. Kellon nykyinen mekanismi on peräisin vuodelta 1842.

Kellon neljä patsasta liikkuvat koko ajan kuvaten tunneittain ajan ja elämän kulkua; lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus. Kellon kaikki patsaat aktivoituvat päivittäin klo 12.30.


Misteli (Viscum album) on elävä pensas, joka puoliloisena elää yleensä lehtipuiden oksilla. Valkomarjaiseen misteliin liitetään monissa maissa onnen uskomuksia ja yhdessä punamarjaisen orjanlaakerin ja muratin kanssa se liitetään joulunviettoon. Mistelin oksan alla pusuttelu kuuluu myös ranskalaisiin joulu- ja uudenvuodenperinteisiin. Mistelin oksia ja mistelikimppuja oli myynnissä joulutoreilta.





Strasbourg on joulukaupunki - kaupungin keskustan alueella on kymmenen eri teemoilla olevaa joulutoria. Strasbourgin Christkindelsmärik, Marché de l’Enfant Jésus, on yksi Euroopan joulumarkkinoiden klassikoista. Joulutorin juuret ulottuvat 1500 -luvun loppupuolelle. Joulumarkkinoiden kojuissa myytiin koristeita, kausiherkkuja ja käsityöläisten tuotteita.

Toreilla kierrellessämme tutustuimme ranskalaiseen makumaailmaan. Toreilla oli myynnissä lämmintä mehua ja hehkuviiniä. Juomat tarjoiltiin kierrätettävissä mukeissa. Mukin pantti oli euron, jonka sai takaisin palauttaessaan mukin. Mukiin sai myös ottaa mukaansa ja ostaa seuraavalla kerralla aiemmin ostamaansa mukiin juotavaa torilta.

Löysimme kaupungilla kierrellessämme supermarketin, missä tarjonta oli todella monipuolinen - sieltä löytyi kaikki elintarvikkeista päivittäistavaroihin. Eniten meitä viehätti kuitenkin talojen kivijaloissa olevat pikkuiset erikoisliikkeet, kuten esimerkiksi


juustokauppa (fromagerie),


lihakauppa (boucherie),


konditoriot (pâtisserie), leipomot (boulangerie),


teekauppa (maison de thé) ja


vihannesmyymälä (marchand de fruît et légumes).


Löysimme kaupunkikierroksillamme nougatliikkeen. Nougat on makeaa sokerista tehtyä massaa, johon sekoitetaan esim. hunajaa, hedelmänpaloja, pähkinöistä tai manteleita. Ranskalainen nougat saa kouhkeutensa valkuaisista. Ranskassa nougatia nautitaan ympäri vuoden, mutta se on yksi ranskalaisen joulun jälkiruokapöydän herkku.

Ranskalaiset ovat hyvän ruuan ja viinin ystäviä, joten mekin tutustuimme innokkaasti paikalliseen makumaailmaan.



Tarte flambée on alsacelainen ruoka, joka muistuttaa pizzaa. Pohja on ohut ja täytteitä niukasti. Taikinapohjalle laitetaan ranskankermaa, kinkkua, sipulisiivuja ja maukasta kittikuorista munster -juustoa niin halutessaan. Itse otin tietenkin flambéeni munster -juustolla.

Kuvassa näkyvistä flambée -pohjista tuli kaksi annosta. Rapea Flambee taitettiin kaksin kerroin ja tarjoiltiin kertakäyttölautaselta. Joulutorin kojussa uunit hehkuivat aamusta iltaan. Asikkaita oli iltaisin flambée -kioskille jonona.

Kaisu tutustuu paikalliseen makumaailmaan Strasbourgilaisella joulutorilla samalla tutustuen suomalaisten joulutoriin.
Bon appétit!

Ranskalaisesta aamiaisesta voit lukea blogipäivityksestäni Marttamatka Strasbourgiin 1/3.


Martat valmiina lentoon Frankfurtin kentällä.

Helsinkiin laskeuduttuamme ja puhelimet avattuamme kuulimme, että viisi tuntia Strasbourgista lähtömme jälkeen hotellimme äärellä oli tapahtunut ampumisvälikohtaus, missä useita ihmisiä kuoli tai loukkaantui. Tieto yllätti ja järkytti. Turvatoimien lisäämisestä huolimatta (esim. laukkujen turvatarkastukset keskustaan tultaessa, poliisi- ja sotilaspartiot kiertämässä kaupungilla, autoton kaupungin keskusta, tolpat estämässä autojen pääsyn toreille) tapahtui tuo järjetön ampumistapahtuma. Ainakin omasta puolestani voin sanoa, etten edelleenkään pidä Strasbourgia muita isoja kaupunkeja vaarallisempana.


Kuvassa on marttamatkan hotellikämppikseni Maaret katselemassa kaupunkinäkymää hotellihuoneemme parvekkeelta.

Marttamatkalla tutustuimme joulukaupunki Strasbourgiin ja pääsimme vierailemaan Euroopan ihmistuomioistuimeen ja Euroopan parlamenttiin. Tutustuimme marttoihin eri puolilta Suomea ja kuulimme, mitä eri paikkakuntien marttaydistyksissä tehdään.

Marttamatka Strasbourgiin 2/3 -blogipäivityksessä kerron vierailustamme Euroopan ihmistuomioistuimeen ja Euroopan Parlamenttiin. Jos et ole vielä lukenut tuota päivitystä, niin pääset siihen tästä Marttamatka Strasbourgiin 2/3.


Tein piparitaikinan ja aion testata Strasbourgin joulutorilta ostamaani kuviokaulinta. Ensi viikolla marttaisan joulun jälkeen blogipäivitykseni on piparipäivitys, missä fiilistellään vielä ainakin kuviokaulimen verran Strasbourgin matkan tunnelmissa.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Marttamatka Strasbourgiin 2/3

Lähde marttamatkalaisten mukana tutustumaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Euroopan parlamenttiin. Istuudu mukavasti nojatuoliisi - aloitetaan tutustumiskierros ihmisoikeustuomioistuimesta.


Toimipaikka on brittiläisen Lord Richard Rogersin suunnittelema ihmisoikeusrakennus Strasbourgissa. Rakennuksen kustannukset ovat olleet 455 miljoonaa frangia ja rakennuksen hyötypinta-ala on 28 000 m2.

Mennään nyt sisälle rakennukseen. Turvatoimet olivat tarkat: jokainen vierailija sai kyltin, laukut läpivalaistiin ja rakennukseen astuttiin metallinpaljastin portista, aidoilla suljetulla alueella ja rakennuksessa sisällä kuljettiin ryhmänä.



Auditoriossa näimme ensin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen esittelyvideon, minkä jälkeen OTL, LL.M. sihteeristön lakimies Satu Heikkilä kertoi meille tarkemmin ihmisoikeustuomioistuimen toiminnasta.


Vuonna 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolet (Euroopan neuvoston jäsenvaltiot) ovat sitoutuneet turvaamaan sopimuksessa määrätyt oikeudet ja vapaudet kaikille lainkäyttöpiirissään oleville henkilöille. Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston instituutio, jossa ratkaistaan väitetyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen kohdistuvat siviili- ja poliittisten oikeuksien loukkaukset.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta (tällä hetkellä 47). Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsee äänestämällä tuomarit yhdeksän vuoden määräajaksi. Määräajan päättymisen jälkeen ei heitä voi valita uudelleen. Tuomarin eroamisikä on 70 vuotta, myös siinä tapauksessa, että kautta olisi vielä jäljellä. Suomesta valittuna tuomarina on Pauliine Koskelo. Ihmisoikeustuomioistuimessa työskentelee tuomareita, asianajajia ja avustavaa henkilökuntaa yhteensä noin 670 henkilöä. Suomalaisia on kolme: tuomari, lakimies ja sihteeri.


Ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt (esim. yhdistys ja yritys), jotka katsovat ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun.

Ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen kriteerit ovat
- väite siitä, että viranomainen on loukannut ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta (valitus voidaan tehdä vain EU:n jäsenvaltiota vastaan)
- kaikki kotimaiset oikeuskeinot alimmasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen on käytetty
- valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa. Määräaika on supistumassa jatkossa neljään kuukauteen, koska tuomioistuin haluaa jutut tuoreempina.

Mikäli valitus täyttää edellä mainitut kriteerit, otetaan se tutkittavaksi ja tuomioistuin hankkii lisäselvityksiä; pyytää hallitukselta ja valittajalta lausuntoja, kuulee tarvittaessa todistajia ja asiantuntijoita sekä tekee tutkimuksia paikan päällä. Osapuolet voidaan tarvittaessa myös pyytää kuultavaksi Strasbourgiin.

Lisäselvityksiä tehtäessä voidaan vielä todeta, että ongelmaa ei ole, kun molempia osapuolia on kuultu. Mikäli ihmisoikeussopimukseen perustuvia oikeuksia on loukattu, voidaan pyytää osapuolia sopimaan asia tai laittaa asia tuomioistuimen päätettäväksi.


Ihmisoikeustuomioistuimen budjetti on osa neuvoston budjettia, joka rahoitetaan jäsenvaltioiden avustuksilla. Avustukset määritellään mittareiden mukaan, joissa huomioidaan jäsenvaltioiden väestön määrä ja bruttokansantuote.

Erityisen hienolta tuntui päästä tutustumaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan samana päivänä, kun juhlitiin 70 vuotista YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistusta. 1. artikla: Ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

Ihmisoikeustuomioistuimesta kävelimme lähellä olevaan Euroopan parlamenttiin. Menimme myös parlamenttiin turvatarkastuksen läpi; kävelimme metallinpaljastin portin läpi, laukut ja takit läpivalaistiin.



Euroopan parlamentti koostuu 751 Euroopan parlamentin jäsenestä (mepistä), joista suomalaisia on 13. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset valitsevat parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Viimeksi vaalit olivat toukokuussa 2014 eli pääsemme siis seuraavan kerran äänestämään Euroopan parlamentin jäseniä toukokuussa 2019.

Strasbourgissa sijaitseva Euroopalan parlamentin rakennus on käytössä neljä päivää kuukaudesta (12 kertaa vuodessa), jolloin mepit työskentelevät maanantaista torstaihin klo 8-22, usein/tarvittaessa myöhempäänkin. Muutoin parlamenttitalo on vahtimestareita lukuunottamatta tyhjillään. Kaikki työntekijät rekrytoidaan paikallisista ihmisistä. Mepit työskentelevät kolme viikkoa kuukaudesta Brysselissä (Strasbourgin ja Brysselin välinen matka on noin 550 km) ja yhden viikon kotimaissaan. Hatun nosto mepeille ja avustajille, jotka kulkevat tuhansia kilometrejä kuukaudessa hoitaaksen meidän eurooppalaisten asioita.




Euroopan parlamentin rakennus on valtavan kokoinen renkaan muotoinen rakennus. Rakennuksen keskellä on sisäpiha. Rakennuksen sisällä oleva kivin päällystetty uoma kuvaa Iljokea.


Ruokailimme parlamentin ruokalassa; ankkaa/kalaa, kasviksia, leipää ja salaattia. Jälkiruoka kuvattuna ruokamuistoksi - tietenkin kuvattuna niin, että Euroopan parlamentin logo näkyy :)


Tässä ovat kaikki marttamatkalaiset samassa kuvassa ja järjestyksessä. Takana ovat kaikkien Euroopan Unioinin jäsenvaltioiden liput. Liput ovat kunkin valtion oman kielen mukaisessa aakkojärjestyksessä - Suomi.



Mepit istuvat suuressa istuntosalissa puolueittain. Kaikki puolueet ajavat eurooppalaisten etua. Puolueet ovat Euroopan Kansanpuolue (EPP), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (GREENS/ EFA ), Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) ja Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (EFD). Osa edustajista ovat sitoutumattomia.

Salin seinillä näkyy lasikoppeja, jotka ovat tulkkeja varten. Tulkkeja on yli 800 ja täysistuntopäivinä määrä tuplaantuu. Puheenvuoroissa käytetään usein omaa kieltä. Harvinaiset kielet tulkataan muutaman kielen yli (ensin englanniksi ja sitten omalle kielelle). Kun ihmiset tykkäävät puhua sukkeluuksia omallakielellään, voi tulkki sanoa ettei pysty tulkkaamaan vitsiä ja kehoittaa nauramaan. Hupaisaa :D

Puheenvuoroista yli puolet vartaan etukäteen. Lisäksi on mahdollista saada catch the eye -pyydettyjä vuoroja sekä blue card -pyydettyjä edelliselle puhujalle suunnattavia kommentti/kysymys -puheenvuoroja (jotka edellinen puhuja voi joko hyväksyä tai hylätä). Puheenvuoroilla on aikarajoitus, joka on minuutista kahteen minuuttiin riippuen puheenvuorotyypistä. Pitää siis tietää, mitä aikoo puhua, että ehtii sanottavansa sanoa.


Parlamentin työskentelyssä on kaksi päävaihetta:

Valiokunnat – lainsäädännön valmistelu: Parlamentin 20 komiteaa ja 2 alavaliokuntaa käsittelevät jotain jotain tiettyä politiikan alaa. Valiokuntien tehtävä on tarkastella lainsäädäntöehdotuksia. Mepit ja poliittiset ryhmät voivat esittää muutoksia ehdotukseen tai hylätä sen.

Täysistunnot – lainsäädännön hyväksyntä: Mepit kokoontuvat täysistuntoon äänestääkseen lainsäädäntöehdotuksen ja siihen esitettyjen muutosten hyväksymisestä. Täysistunnot pidetään Strasbourgissa ja tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä istuntoja Brysselissä.


Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavapääjohtaja Leena Maria Linnus kertoi meille Euroopan Unioinin historiasta ja omasta työstään. Hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa eri tehtävissä 23 vuotta. Nykyisessä tehtävässään hän vastaa rakennuksista, palveluista ja hankinnoista.

Leena Maria Linnus harmitteli, että EU:sta kerrotaan turhaan paljon negatiivista. Enemmän tulisi kertoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon ollaan saatu vähennettyä kasvihuonepäästöjä tai millaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ollaan tehty.


MEP Sirpa Pietikäinen kertoi EU:n olevan kolmipäinen lohikäärme; päät ovat kolme tasavahvaa instituutiota (neuvosto, parlamentti ja komissio), jotka ovat kiinni samassa kehossa. Yksikään ei pure toisen kaulaa poikki, sillä muutoin koko lohikäärme kuolee.

Euroopan parlamentin jäsenien ensisijainentehtävä on edustaa kansalaisia EU-tasolla ja toimia heidän etujensa puolestapuhujina. Jäsenien tehtäviin kuuluvat päättää yhdessä EU:n neuvoston kanssa lainsäädännöstä, päättää EU:n talousarviosta sekä yhdessä neuvoston kesken päättää poliittisista painopistealueista sekä valvoa, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti.Parlamentti huolehtii siitä, että EU:n toimielimet toimivat demokraattisesti.


Nappasin tämän kuvan vähän sivusta. Kaisu, Anarkistimarttojen
puheenjohtaja, kiitti Sirpaa kutsusta ja toivotti anarkistimukin kera rentoa ja marttaisaa joulun aikaa.


Tässä ovat nyksä ja eksä, nimittäin Sirpa Pietikäinen on uusi ja Lea Sairanen on edellinen Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja. Tämä kuva on itse asiassa myös tulevaisuutta. Nämä molemmat martat ovat nimittäin ehdokkaita ensi vuoden vaaleissa; Sirpa Pietikäinen on ehdokkaana europarlamenttivaaleissa ja Lea Sairanen eduskuntavaaleissa.

Marttaliiton hallitus suunnittelee ja ohjaa järjestön toimintaa. Marttaliiton vuosikokouksessa päätetään hallituksen esityksen pohjalta strategia (ohjeistus piirien ja yhdistysten toimintasuunnitelmiin ja sisältöä marttailtoihin), toimintasuunnitelma ja talouden suuntaviivat. Näin ylintä valtaa käyttää vuosikokous, jossa ovat edustettuina kaikki 14 piiriä, ja toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus.


Kun lähdimme bussilla takaisin hotellille, oli ilta jo hämärtynyt. Leena Maria Linnus ja Sirpa Pietikäinen lähtivät jatkamaan töitään.

Marttamatkan kolmannessa blogipäivityksessä mm. syömme paikallisia herkkuja, käymme kategraalissa ja kiertelemme joulutoreilla.

Tämän marttamatka blogipäivityksen tekstit perustuvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön lakimies Satu Heikkilän, Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavapääjohtaja Leena Maria Linnuksen ja MEP Sirpa Pietikäisen esitelmiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja parlamentista saatuihin materiaaleihin, Sirpa Pietikäisen avustaja Pia-Maria Niskalan opaskierroksiin sekä Suomen ulkoministeriön että Marttaliiton nettisivuihin.