sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Marttamatka Strasbourgiin 2/3

Lähde marttamatkalaisten mukana tutustumaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja Euroopan parlamenttiin. Istuudu mukavasti nojatuoliisi - aloitetaan tutustumiskierros ihmisoikeustuomioistuimesta.


Toimipaikka on brittiläisen Lord Richard Rogersin suunnittelema ihmisoikeusrakennus Strasbourgissa. Rakennuksen kustannukset ovat olleet 455 miljoonaa frangia ja rakennuksen hyötypinta-ala on 28 000 m2.

Mennään nyt sisälle rakennukseen. Turvatoimet olivat tarkat: jokainen vierailija sai kyltin, laukut läpivalaistiin ja rakennukseen astuttiin metallinpaljastin portista, aidoilla suljetulla alueella ja rakennuksessa sisällä kuljettiin ryhmänä.



Auditoriossa näimme ensin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen esittelyvideon, minkä jälkeen OTL, LL.M. sihteeristön lakimies Satu Heikkilä kertoi meille tarkemmin ihmisoikeustuomioistuimen toiminnasta.


Vuonna 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolet (Euroopan neuvoston jäsenvaltiot) ovat sitoutuneet turvaamaan sopimuksessa määrätyt oikeudet ja vapaudet kaikille lainkäyttöpiirissään oleville henkilöille. Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo ihmisoikeussopimuksen noudattamista. Ihmisoikeustuomioistuin on Euroopan neuvoston instituutio, jossa ratkaistaan väitetyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen kohdistuvat siviili- ja poliittisten oikeuksien loukkaukset.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on yksi tuomari jokaisesta jäsenvaltiosta (tällä hetkellä 47). Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsee äänestämällä tuomarit yhdeksän vuoden määräajaksi. Määräajan päättymisen jälkeen ei heitä voi valita uudelleen. Tuomarin eroamisikä on 70 vuotta, myös siinä tapauksessa, että kautta olisi vielä jäljellä. Suomesta valittuna tuomarina on Pauliine Koskelo. Ihmisoikeustuomioistuimessa työskentelee tuomareita, asianajajia ja avustavaa henkilökuntaa yhteensä noin 670 henkilöä. Suomalaisia on kolme: tuomari, lakimies ja sihteeri.


Ihmisoikeustuomioistuimeen voivat valittaa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt (esim. yhdistys ja yritys), jotka katsovat ihmisoikeussopimuksen mukaisia oikeuksiaan loukatun.

Ihmisoikeusvalituksen tutkittavaksi ottamisen kriteerit ovat
- väite siitä, että viranomainen on loukannut ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta (valitus voidaan tehdä vain EU:n jäsenvaltiota vastaan)
- kaikki kotimaiset oikeuskeinot alimmasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen on käytetty
- valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa. Määräaika on supistumassa jatkossa neljään kuukauteen, koska tuomioistuin haluaa jutut tuoreempina.

Mikäli valitus täyttää edellä mainitut kriteerit, otetaan se tutkittavaksi ja tuomioistuin hankkii lisäselvityksiä; pyytää hallitukselta ja valittajalta lausuntoja, kuulee tarvittaessa todistajia ja asiantuntijoita sekä tekee tutkimuksia paikan päällä. Osapuolet voidaan tarvittaessa myös pyytää kuultavaksi Strasbourgiin.

Lisäselvityksiä tehtäessä voidaan vielä todeta, että ongelmaa ei ole, kun molempia osapuolia on kuultu. Mikäli ihmisoikeussopimukseen perustuvia oikeuksia on loukattu, voidaan pyytää osapuolia sopimaan asia tai laittaa asia tuomioistuimen päätettäväksi.


Ihmisoikeustuomioistuimen budjetti on osa neuvoston budjettia, joka rahoitetaan jäsenvaltioiden avustuksilla. Avustukset määritellään mittareiden mukaan, joissa huomioidaan jäsenvaltioiden väestön määrä ja bruttokansantuote.

Erityisen hienolta tuntui päästä tutustumaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan samana päivänä, kun juhlitiin 70 vuotista YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistusta. 1. artikla: Ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.

Ihmisoikeustuomioistuimesta kävelimme lähellä olevaan Euroopan parlamenttiin. Menimme myös parlamenttiin turvatarkastuksen läpi; kävelimme metallinpaljastin portin läpi, laukut ja takit läpivalaistiin.



Euroopan parlamentti koostuu 751 Euroopan parlamentin jäsenestä (mepistä), joista suomalaisia on 13. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset valitsevat parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Viimeksi vaalit olivat toukokuussa 2014 eli pääsemme siis seuraavan kerran äänestämään Euroopan parlamentin jäseniä toukokuussa 2019.

Strasbourgissa sijaitseva Euroopalan parlamentin rakennus on käytössä neljä päivää kuukaudesta (12 kertaa vuodessa), jolloin mepit työskentelevät maanantaista torstaihin klo 8-22, usein/tarvittaessa myöhempäänkin. Muutoin parlamenttitalo on vahtimestareita lukuunottamatta tyhjillään. Kaikki työntekijät rekrytoidaan paikallisista ihmisistä. Mepit työskentelevät kolme viikkoa kuukaudesta Brysselissä (Strasbourgin ja Brysselin välinen matka on noin 550 km) ja yhden viikon kotimaissaan. Hatun nosto mepeille ja avustajille, jotka kulkevat tuhansia kilometrejä kuukaudessa hoitaaksen meidän eurooppalaisten asioita.




Euroopan parlamentin rakennus on valtavan kokoinen renkaan muotoinen rakennus. Rakennuksen keskellä on sisäpiha. Rakennuksen sisällä oleva kivin päällystetty uoma kuvaa Iljokea.


Ruokailimme parlamentin ruokalassa; ankkaa/kalaa, kasviksia, leipää ja salaattia. Jälkiruoka kuvattuna ruokamuistoksi - tietenkin kuvattuna niin, että Euroopan parlamentin logo näkyy :)


Tässä ovat kaikki marttamatkalaiset samassa kuvassa ja järjestyksessä. Takana ovat kaikkien Euroopan Unioinin jäsenvaltioiden liput. Liput ovat kunkin valtion oman kielen mukaisessa aakkojärjestyksessä - Suomi.



Mepit istuvat suuressa istuntosalissa puolueittain. Kaikki puolueet ajavat eurooppalaisten etua. Puolueet ovat Euroopan Kansanpuolue (EPP), Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D), Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (GREENS/ EFA ), Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) ja Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (EFD). Osa edustajista ovat sitoutumattomia.

Salin seinillä näkyy lasikoppeja, jotka ovat tulkkeja varten. Tulkkeja on yli 800 ja täysistuntopäivinä määrä tuplaantuu. Puheenvuoroissa käytetään usein omaa kieltä. Harvinaiset kielet tulkataan muutaman kielen yli (ensin englanniksi ja sitten omalle kielelle). Kun ihmiset tykkäävät puhua sukkeluuksia omallakielellään, voi tulkki sanoa ettei pysty tulkkaamaan vitsiä ja kehoittaa nauramaan. Hupaisaa :D

Puheenvuoroista yli puolet vartaan etukäteen. Lisäksi on mahdollista saada catch the eye -pyydettyjä vuoroja sekä blue card -pyydettyjä edelliselle puhujalle suunnattavia kommentti/kysymys -puheenvuoroja (jotka edellinen puhuja voi joko hyväksyä tai hylätä). Puheenvuoroilla on aikarajoitus, joka on minuutista kahteen minuuttiin riippuen puheenvuorotyypistä. Pitää siis tietää, mitä aikoo puhua, että ehtii sanottavansa sanoa.


Parlamentin työskentelyssä on kaksi päävaihetta:

Valiokunnat – lainsäädännön valmistelu: Parlamentin 20 komiteaa ja 2 alavaliokuntaa käsittelevät jotain jotain tiettyä politiikan alaa. Valiokuntien tehtävä on tarkastella lainsäädäntöehdotuksia. Mepit ja poliittiset ryhmät voivat esittää muutoksia ehdotukseen tai hylätä sen.

Täysistunnot – lainsäädännön hyväksyntä: Mepit kokoontuvat täysistuntoon äänestääkseen lainsäädäntöehdotuksen ja siihen esitettyjen muutosten hyväksymisestä. Täysistunnot pidetään Strasbourgissa ja tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä istuntoja Brysselissä.


Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavapääjohtaja Leena Maria Linnus kertoi meille Euroopan Unioinin historiasta ja omasta työstään. Hän on työskennellyt Euroopan parlamentissa eri tehtävissä 23 vuotta. Nykyisessä tehtävässään hän vastaa rakennuksista, palveluista ja hankinnoista.

Leena Maria Linnus harmitteli, että EU:sta kerrotaan turhaan paljon negatiivista. Enemmän tulisi kertoa esimerkiksi siitä, kuinka paljon ollaan saatu vähennettyä kasvihuonepäästöjä tai millaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja ollaan tehty.


MEP Sirpa Pietikäinen kertoi EU:n olevan kolmipäinen lohikäärme; päät ovat kolme tasavahvaa instituutiota (neuvosto, parlamentti ja komissio), jotka ovat kiinni samassa kehossa. Yksikään ei pure toisen kaulaa poikki, sillä muutoin koko lohikäärme kuolee.

Euroopan parlamentin jäsenien ensisijainentehtävä on edustaa kansalaisia EU-tasolla ja toimia heidän etujensa puolestapuhujina. Jäsenien tehtäviin kuuluvat päättää yhdessä EU:n neuvoston kanssa lainsäädännöstä, päättää EU:n talousarviosta sekä yhdessä neuvoston kesken päättää poliittisista painopistealueista sekä valvoa, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti.Parlamentti huolehtii siitä, että EU:n toimielimet toimivat demokraattisesti.


Nappasin tämän kuvan vähän sivusta. Kaisu, Anarkistimarttojen
puheenjohtaja, kiitti Sirpaa kutsusta ja toivotti anarkistimukin kera rentoa ja marttaisaa joulun aikaa.


Tässä ovat nyksä ja eksä, nimittäin Sirpa Pietikäinen on uusi ja Lea Sairanen on edellinen Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja. Tämä kuva on itse asiassa myös tulevaisuutta. Nämä molemmat martat ovat nimittäin ehdokkaita ensi vuoden vaaleissa; Sirpa Pietikäinen on ehdokkaana europarlamenttivaaleissa ja Lea Sairanen eduskuntavaaleissa.

Marttaliiton hallitus suunnittelee ja ohjaa järjestön toimintaa. Marttaliiton vuosikokouksessa päätetään hallituksen esityksen pohjalta strategia (ohjeistus piirien ja yhdistysten toimintasuunnitelmiin ja sisältöä marttailtoihin), toimintasuunnitelma ja talouden suuntaviivat. Näin ylintä valtaa käyttää vuosikokous, jossa ovat edustettuina kaikki 14 piiriä, ja toimeenpanevana elimenä on liiton hallitus.


Kun lähdimme bussilla takaisin hotellille, oli ilta jo hämärtynyt. Leena Maria Linnus ja Sirpa Pietikäinen lähtivät jatkamaan töitään.

Marttamatkan kolmannessa blogipäivityksessä mm. syömme paikallisia herkkuja, käymme kategraalissa ja kiertelemme joulutoreilla.

Tämän marttamatka blogipäivityksen tekstit perustuvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön lakimies Satu Heikkilän, Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavapääjohtaja Leena Maria Linnuksen ja MEP Sirpa Pietikäisen esitelmiin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ja parlamentista saatuihin materiaaleihin, Sirpa Pietikäisen avustaja Pia-Maria Niskalan opaskierroksiin sekä Suomen ulkoministeriön että Marttaliiton nettisivuihin.

6 kommenttia:

  1. Kiitos Tarja! Ihan huikea kirjoitus meidän Martta-matkan toisesta päivästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta, Pirjo! Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle.

      Poista
  2. Kiitos taas, Tarja! Upea teksti ja kuvat upeasta matkasta! Terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta! Hyvää joulun alusviikkoa sinulle!

      Poista
  3. Kiitos Tarja mahtavasta yhteenvedosta matkastamme ! Hyvää joulun odotusta t. Mallu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mallu! Marttaisaa joulun alusviikkoa toivottelee Tarja

      Poista

Ilahdun kommenteista!