Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely

Variskankaan Martat kokoontuivat maanantaina vuoden ensimmäiseen marttailtaan. Uusi vuosi aloitettiin liikunnallisissa merkeissä - marttaillan teema oli sauvakävely. Martat naurahtivat kepeästi pakkuville pakkasille, pukeutuivat lämpimästi ja kävelivät reippaan lenkin Lehtikankaan kävelyteitä pitkin. Pakkasta illan aikana oli -20 asteen pakkanen, mutta alkulämmittelyn ja reippaan sauvakävelylenkin ansiosta ei pakkanen marttoja purrut.

Ilta aloitettiin kokoontumalla Lehtikankaan seurakuntakeskuksen pihalle. Pihalla Kajaanin Ladun Kirsi Kilpeläinen opetti, kuinka sauvakävellään oikein. Oikealla tekniikalla on sauvakävely tehokasta kuntoilua, joka sopii kaikille. Tehoa voidaan lisätä mm. kävelemällä erilaisissa maastoissa ja nopeutta vaihtelemalla. Sauvakävelyä voi harrastaa ympäri vuoden, kaikkina vuodenaikoina.

Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely:

• syke nousee, hapen- ja energiankulutus kasvavat ja käsien seudun lihaskestävyys paranee
• alamäessä polviniveleen kohdistuu vähemmän rasitusta
• ylävartalon kierto parantaa rintarangan liikkuvuutta
• vatsalihakset vahvistuvat ja ehkäisevät selkäongelmia
• niska- ja hartiakivut helpottuvat

(Lähde: Suomen Latu, Sauvakävelijän opas)

Sauvakävelyyn tarvitaan kävelysauvat ja kävelyyn sopivat, hyvät kengät. Suomen Ladun sivuilta kerrotaan, millaiset ovat oikeanlaiset kävelysauvat. Oikean mittaisen kävelysauvan pituus saadaan vähentämällä omasta pituudesta 55 senttimetriä. Sauvoja edessä pidettäessä kyynärpään tulee olla maksimissaan 90 asteen kulmassa.  

Suomen Ladun sivuilla on ohjeet oikeaan sauvakävelytekniikkaan ohjevideoineen.

Sauvakävely on kahdeksanneksi suosituin liikuntalaji Suomessa. Harrastajia Suomessa on yli miljoona,  joista säännöllisesti käveleviä (vähintään 1 krt/vko) on noin puoli miljoonaa. Maailmalla sauvakävelyä harrastaa arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ihmistä. Ja tuona marttailtana sauvakävelijöiden harrastajien joukkoon liittyi myös Variskankaan Marttoja. 

Harrastatko sinä sauvakävelyä?

Näläkämaan markkinat 2019

Sunnuntai. Takana aivan mahtava reissu. Kävin tyttäreni kanssa Marttatorilla Helsingissä. Tapahtumasta teen useamman blogipäivityksen, sillä nähtävää ja koettavaa oli niin paljon. Mutta pyörähdetään ennen marttatoripäivityksiäni Näläkämaan markkinoilla Kainuun ammattiopiston luonnonvara-alan yksikössä Seppälässä, Kajaanissa (13.-14.9.2019).

Perinteikkäät Näläkämaan markkinat järjestettiin nyt 29. kerran. Markkinat ovat Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden taidonnäyte; opiskelijat osallistuvat tapahtuman suunnitteluun ja valmisteluun. Lisäksi he vastaavat myynti- ja esittelypaikkojen varauksista sekä markkina-alueen rakentamisesta. Opiskelijat huolehtivat markkinoilla myös esim. liikenteenohjauksesta, turvallisuudesta ja ensiavusta.

Tapahtuman tarkoitus on muistuttaa ruoantuotannon merkityksestä ja maakunnan omasta tarjonnasta.

Tapahtuma on tärkeä päiväkodeille ja kouluille. Näin lapset ja nuoret voivat nähdä maatilojen koneita ja eläimiä sekä tutustua Kajaanissa tarjottavaan toisen asteen koulutusohjelmiin. Näläkämaan markkinoille ajellessani näin pieniä päiväkotilaisia kävelemässä kohti Seppälää letkassa sinisestä narusta kiinni pitäen. Markkinapaikalla oli koululaisryhmiä tutustumassa markkinoiden tarjontaan. Näläkämaan markkinat on ehdottomasti myös koko perheen tapahtuma monipuolisuutensa ja tarjontansa ansiosta.

Tapahtumassa pääsee näkemään mm. lampaita, lehmiä, hevosia, kanoja, vuohia ja alpakoita.

Näläkämaan markkinoiden opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden metsäteema-alue oli monipuolinen ja kiinnostava! Metsää esiteltiin sekä metsän hyöty- että virkistyskäytön näkökulmista siis hyvinvointia monikäyttömetsistä, kuten Metsähallituksen esitteessä sanotaan.

Kainuun ammattiopiston YritysAmis Luonto-alalla opitaan tekemällä. Tämä näkyi markkinoilla esimerkiksi puutarha-alan opiskelijoiden tekemissä kauniissa kukkakimpuissa puutarhamyymälässä sekä upeissa istutuksissa Seppälän koulutilan piha-alueella.

Näläkämaan markkinoilla oli muuten myös myynnissä rakennusalan opiskelijoiden valmistamat roskakatokset, jotka myytiin tarjousten perusteella.

Markkinoiden nimestä huolimatta Näläkämaan markkinoilla ei vatsat murisseet, siitä pitivät huolen KAO:n opiskelijat Latokahvilassa. Ja mikäpä sen mukavampaa kuin istahtaa nauttimaan kahvilan tarjonnasta sekä katsomaan ja kuuntelemaan KAO:n musiikkialan opiskelijoiden esityksiä. "Murua rinnan alle" sai myös Street Food -kadulta ja kotakahvilasta.

Kainuun ammattiopistossa toteutetaan opetusta YritysAmis -pedagogiikan avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillista osaamista hankitaan erilaisissa oppimisympäristöissä: "oppilaitosympäristössä, oppilaitoksen yhteydessä olevissa nuorten opiskelijoiden omissa yrityksissä (NY-yrityksissä) ja koulutus- tai oppisopimuksella yrityksissä ja organisaatioissa niin kotimaassa kuin ulkomailla." (suora lainaus KAO:n sivuilta).

Minkeli Welling opiskelee luonnonvaratuottajaksi KAO:n aikuisopistossa. Minkelin NYyritys, Uusittu, on osa yrittäjäkurssia, jossa hän hyödyntää kierrätysmateriaaleja ja luonnon antimia myyntituotteiksi. Yrityksen tuotteiden valmistaminen onnistuu Minkelin ennestään suorittamien käsityöalan perusopintojen ja neulontaharrastuksen ansiosta. Uusittu.fi on NY-yritys, joka toimii Otanmäessä, Kajaanissa.

Minkelin NYyrityksen tuotteita ovat kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet, kasveilla ja sienillä värjätyt neulelangat sekä omin käsin neulotut villasukat. Minkeli kirjoittaa koulutehtävänään Luontovuosi-blogia, jossa seurataan luonnossa tapahtuvia muutoksia.

NY-yrityksiensä kautta opiskelijat opiskelevat yrittäjyyttä. NY-Vuosi Yrittäjänä -ohjelmasta voit lukea klikkaamalla tästä KLIK.

Opiskelijat esittelevät tapahtumassa omia ammattialojaan. Näläkämaan markkinoilla yläkoululaiset pääsevät siis koulutusalojen esittelyn aitiopaikalle!

Kainuun ammattiopiston koulutuksiin pääset tutustumaan klikkaamalla tästä KLIK.

Opiskeleminen on mukavaa! Minä olen hurahtanut Marttaliiton marttaopintoihin :)
Marttojen opintoihin pääset tutustumaan tästä KLIK.
Onko marttaopinnot se sinun marttajuttusi?

Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa Ruusu-unelmia ja villasukkia sekä instagramissa (ruusu_unelmia).

ASMR Pastorit

Jopas jotain! Luin Koti-Kajaanista Maaria Haikolan artikkelin "Pastorit viihdyttävät videoillaan" (Koti-Kajaani 31.7.2019). Kajaanin seurakunnan papit Anna Juntunen ja Jyri Kitti kuiskivat mikkiin. Videot löytyvät YouTubesta nimellä Suomi ASMR Pastorit.

ASMR tarkoittaa autonomisia, rauhoittavia aistielämyksiä, jotka voivat helpottaa esimerkiksi unensaantia. Kuiskaaminen, naputtelu ja rapistelu laukaisevat hyvänolon tuntemuksia ja kylmiä väreitä. Anna Juntusen ja Jyri Kitin videoiden tarkoituksena on saada katsojat rentoutumaan. Koti-Kajaanin artikkelissa Anna Juntunen kertoo heidän halunneen alkaa tehdä seurakuntatyötä vähän eri tavalla ja kokeilla, mikä tavoittaisi nuoret seurakuntalaiset. ASMR videot ovat suosittuja nuorten keskuudessa.

Kuvakaappaus ASMR Pastorit Istutetaan ruusu-videosta.

ASMR Pastorit Videoita on You Tubessa useita. Tässä linkkejä muutamiin niistä:
Ja pappikin sai kahvia juodakseen,
Mansikoiden perkaamista ja pussittamista ulkoilmassa,
Mukbang
Jeesusteippi
Papin meikkilaukku
Levolle lasken Luojani - Nukutetaan sut

Uusi video tulee joka sunnuntai. Klikkaa siis tästä KLIK, niin pääset tutustumaan ASMR Pastorit videoihin.

Millainen olisi ASMR Martat video? Millaisia asioita martat kuiskailisivat ja millaisia ääniä tekisivät? Rentouttaisivatko tällaiset ASMR videot sinut:

ASMR Martat Minipuutarha parvekkeella
Martat kuiskailisivat, kuinka perustetaan puutarha parvekkeelle ja rapisuttelisivat multa- ja siemenpusseja.

ASMR Martat Arkiruoka on järkiruokaa
Martat kertoisivat kuiskaillen, että arkiruoka on terveellistä, turvallista, läheltä, eettistä, ympäristöystävällistä, edullista ja maistuvaa. Samalla Martat valmistaisivat maukasta salaattia satokauden tuotteista, raastaisivat ja pilkkoisivat kasviksia.

ASMR Martat Neulonta lähtee lapasesta
Martat kuiskailisivat, kuinka neulotaan lapasen peukalo ja samalla kilisyttelisivät sukkapuikkoja.

Rentouttavaa viikonloppua!

Ps. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa ja instagramissa!

Eino Leino -talon kirjapäivät ja Paltaniemi-päivät

Pyöräilin lauantaina Paltaniemelle. Sää oli viime päivien tapaan viileä. Jopa siinä määrin, että nappasin lapaset käteen lähtiessäni ajelemaan ja voin kertoa, että ne eivät olleet yhtään liikaa.

Paltaniemi on kylä, taajama ja niemi Kajaanissa Oulujärven rannalla. Paltaniemi liitettiin vuonna 1954 Kajaanin maalaiskuntaan, mitä ennen se kuului Paltamon kuntaan.

Paltaniemellä on upea uimaranta, mutta tällä säällä en sinne ajellut. Lämpiminä kesinä olen saattanut käydä Paltaniemellä uimassa parikin kertaa päivässä - tänä kesänä vain haaveilen lämpimistä uimavesistä.

Viikonlopun Paltaniemi-päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivien esitteessä kerrottiin viikonlopun ohjelmasta:

"Ohjelmassa on prof. Jukka Mustosen luennoi aiheesta "Paistettu sipuli auttaa paiseissa", TaM Lasse Lyytikäinen kertoo Lönnritin yrttimaasta, DI Timo Soininen kertoo Ilmari Kiannon pororetkistä, varatuomari Paavo Enrothin luennoi H. Ahtelasta ja Helen Schjerfbeckistä, Sanna Heinonen esittelee nuorten kirjan Noland, rovasti Risto Kormilaisen esittelee kokoelmaansa Sanan kortteeri, Liisa Enwald kertoo tuotannostaan ja sunnuntaina kirjapäivien päätteeksi metsänhoitaja Mikko Moilanen kertoo Kainuun pyöveleistä.
Sunnuntai-iltapäivällä on samalla Kainuun kirjailijoiden juhlakokous, jossa juhlaesitelmän pitää kirjailija Sirpa Kähkönen. Sunnuntaiaamuna on perinteinen jumalanpalvelus Paltaniemen kuvakirkossa."

Eino Leino-talon pihalla olevilla myyntipöydillä oli paljon mielenkiitoisia kirjoja. Löysin myyntipöydältä itselleni aarteen: Mary Oljen Virkattuja peitteitä ja hartiahuiveja-virkkauskirjan. Kirja on vuodelta 1972. Olen etsinyt kivaa sängynpeiton virkkausohjetta, joka taitaa löytyä juuri tästä kirjasta. Kirja maksoi 10 euroa.

Kajaanin kirjatoauto, Kippe, kiinnosti yleisöä. Hienoa, että Kippe oli tuotu tapahtumaan. Kirjastoauto tuo kirjastopalvelu lähelle asiakkaita.

Eino Leino-talon tilat ihastuttavat joka kerta ja aina on sisällä vaikka vain pyörähdettävä katsomassa kaunista sisustusta.

Paltaniemen entinen koulu on nykyisin kyläyhdistyksen käytössä. Kyläyhdistys myös vuokraa tiloja erilaisiin tilaisuuksiin. Kävin kurkkaamassa remontoituun keittiöön. Keittiössä töissä olevat naiset kehuivat keittiöön tehtyjä uusituksia. Keittiö näytti todella hyvältä ja toimivalta.

Koulumuseoaitassa kuulin Kirsi Kilpeläisen kertomana monta mielenkiintoista tarinaa museossa olevista tavaroista. Kirsi on kulttuurimatkailun ammattilainen ja matkaopas, jonka kotikylä Paltaniemi on.

Koulumuseoaitassa olevan näyttelyn aiheena oli mitta ja mittaaminen. Pöydällä oleva vaaka on ollut aikoinaan käytössä Paltaniemen koulua vastapäätä olleessa kaupassa.

Koulumuseoaitan kässäluokassa oleva pöytä on ollut monenlaisessa käytössä. Aikoinaan koulussa pöydän päällä on tehty käsitöitä ja pöytälevy käännettynä se on toiminut ruokapöytänä.

Paltaniemi on tunnettu 1700-luvulta peräisin olevasta puisesta kuvakirkostaan. Kajaanin seurakunta vuokraa Paltaniemen kuvakirkkoa Paltamon seurakunnalta. Kajaanin seurakunta pitää siellä kesällä ja jouluaattona jumalanpalvelukset.
.
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - mukavaa alkavaa viikkoa!

Martan koivujuoma, kuusenkerkkälevite, serinakakut - Marttailta Paltaniemen Lystinurmella

Martat on rock -kuva Marttojen hupparista (kuva: Tarja Karvonen)

Maanantai-illan marttailtaa vietettiin ihanassa Eino Leino talon pihapiirissä. Kainuun Marttojen yhteisen marttaillan suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Vieraiksemme saimme Vuoksenniskan Martat Imatralta.

Vuoksenniskan Martat käyvät perinteisesti yhteisellä kesäretkellä ja tänä kesänä he tulivat tänne Kainuuseen. Vuoksenniskan Marttojen matkamartta Lea Sairanen kertoi heidän yhteisillä matkoilla olevan jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Matka oli heille hieman erilainen, sillä tällä matkalla marttamatkalaiset eivät tienneet illan ohjelmasta eli yhteisestä ohjelmallisesta marttaillasta kainuulaisten marttojen kanssa.

Kuluntalahden Marttojen Teija Töyry toivotti martat tervetulleiksi yhteiseen marttailtaan sekä kertoi Eino Leinosta ja Eino Leino talon historiasta. Illan ohjelmassa oli yhteislaulua Arvo Huttusen soittaman haitarimusiikin ja Martti Kärnän cajonrumpurytmin säestyksellä, laulattajina Pirttikuoron laulajia. Raimo Reinikainen toimi laulun johtajana ja lisäksi hän lausui runoja. Ruokailun ja vapaa seurustelun aikana eri marttayhdistysten martat tutustuivat toisiinsa.

Ruokailimme Lystinurmen latorakennuksessa nauttien marttojen valmistaman illallisen. Illan menussa oli kinkku- ja kasviskiusausta, tuoresalaattia, mehua/vettä, marttarieskaa kera voin. Ruokailun yhteydessä oli luonnonyrtteistä valmistettuja maistiaisia; voikukannuppukapriksia sekä nokkospatonkia nokkospestolla ryyditettynä ja kuusenkerkkälevitettä. Maistiaiset kuuluivat kolmen Variskankaan Marttojen marttaopiskelijan luonnonyrtit-harrastusmerkkiopintoihin. Opintoihin liittyen oli tervetulojuomana koivunlehdistä valmistettua Martan koivujuomaa. Kaikki nämä tarjoamamme maistiaiset saivat erittäin hyvän palautteen ja marttaopintooihin liittyvässä luonnonyrtti-infopisteessämme kopioimamme reseptit menivät kuin kuumille kiville.

Laitan tähän päivitykseen luonnonyrttiresepteistä Martan koivujuoman ja kuusenkerkkälevitteen. Lisäksi laitan serinakakkujen reseptin, koska ne olivat niin superhyviä ja oivallinen tarjottava esimerkiksi juhlissa. Viikonlopun päivitykseen laitan nokkospestolla ryyditetyn nokkospatongin ja voikukannuppukapristen reseptit.

Martan koivujuoma (kuva: Vilma Karvonen)

Martan koivujuoma

1 l vettä
2 1/2 dl pieniä koivunlehtiä
hunajaa
sitruunamehua

1. Keitä lehtiä vedessä noin 10 minuuttia.
2. Siivilöi lehdet ja sekoita joukkoon hiukan hunajaa ja sitruunamehua.

Tarjoa kylmänä.
Juoma antaa kauniin värin juomasekoituksiin.

Marttaopiskelijoiden vinkit: käytä veden tilalla kivennäisvettä ja koristele horsmankukalla.

Luonnonyrttimaistiaiset: voikukannuppukaprikset, nokkospatonki nokkospestolla ruyyditettynä ja kuusekerkkälevitteellä (kuva: Tarja Karvonen)

Kuusenkerkkälevite

2 dl kuusenkerkkiä
100 g rahkaa
100 g levitettä
1 dl persiljasilppua
1 dl ruohosipulisilppua
yrttisuolaa
mustapippuria

1. Kerää kuusenkerkät ja huuhdo tarvittaessa.
2. Laita kerkiät tehosekoittimeen ja hienonna.
3. Lisää rasva, rahka ja mausteet.
4. Lisää lopuksi persilja ja ruohosipuli.
5. Sekoita sopivan karkeaksi.
6. Tarkista maku.

.

Jälkiruokana kahvin ja teen kanssa oli serinakakkuja ja raparperipiirakkaa sekä niitä aitoja ja oikeita - rönttösiä kera voin. Rönttönen leivotaan ohra- tai ruistaikinasta, johon tulee imellytetystä perunasta ja marjasta tehty täyte. Tyypillisimmin marjana käytetään puolukkaa. Marttaillassa tarjotut rönttöset olivat tilattu Kaesan Kotileipomosta.

Serinakakut (Martat)

Valmistusohje
noin 90 kpl

350 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
½ dl siirappia
1 muna
9 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa

voiteluun: munaa
pinnalle: raesokeria

1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi ja muna.
2. Sekoita vaniljasokeri ja kohotusaine jauhoihin ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jonkin aikaa kylmässä.
3. Leivo taikinasta tankoja ja leikkaa niistä samankokoisia paloja. Pyörittele palat palloiksi.
4. Paina palloon peukalolla syvennys ja nosta pelille leivinpaperin päälle.
5. Voitele kakut munalla, ripottele pinnalle sokeria ja paista 200°C:ssa kellertävän ruskeiksi, 7-8 minuuttia.

Oi, että meillä oli mukavaa - ihanaa, että saimme olla mukana!

Villasukkia äideille... ja bonuksena yhdet vauvalle

Tänä vuonna Marttaliitto ja Marthaförbundet täyttävät 120 vuotta ja Kätilöliitto 100 vuotta. Yhteisen juhlavuoden kunniaksi toteutamme yhteistyössä Sukat äidille -tempauksen. Sukat äidille -tempauksen aikana järjestöt lahjoittavat ensimmäisen lapsensa synnyttäneelle ja adoption kautta äidiksi tulevalle villasukat. Villasukkien avulla osoitamme ensisynnyttäjille tukemme ja kerromme välittävästä ja arvokkaasta työstämme.

Martat, marthat, kätilöt sekä muut innokkaat vapaaehtoiset kutsutaan tekemään erilaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä villasukkia uusille äideille vuoden 2019 aikana. Kaikenlaiset villasukat ovat tervetulleita; perinteiset neulotut sukat, virkatut tai koukkuamalla tehdyt sukat. Tyyli ja tekniikka ovat vapaat. Villasukkia toivotaan pääosin koossa 39-40. Kun villasukat ovat valmiina, ne toimitetaan joko postittamalla tai tuomalla suoraan keräyspisteeseen. Keräyspisteitä löytyy ympäri Suomen. Marttojen sukat äidille -tempausesta voit lukea tarkemmin klikkaamalla TÄSTÄ.

Kaikki tässä päivityksessä olevat sukat olen hakenut tänään Lehtikankaan kirjastosta, missä on yksi sukat äidille -tempauksen keräyspisteisteistä. Katso, miten ihania sukkia!

Näiden sukkien neuloja oli tehnyt supersöpöt sukat myös vauvalle <3

Villasukkaparien tavoitemäärä on huikeat 21 000 paria. Yhdessä me pystymme tähän!

Olisiko sukat äidille -tempaus se sinun marttajuttusi?

Nyt se on julkaistu!

Nyt se on julkaistu - Kajaanin Runoviikon ohjelma! Runoviikkoa vietetään 3.-7.7. 2019 Kajaanissa.

Eilen oli ensimmäinen Runoviikon talkoolaisten kokoontuminen. Tänä vuonna taiteellisena johtajana aloittanut Kati Outinen kertoi talkoolaisille tulevan Runoviikon ohjelmistosta. Ohjelmistoa suunnitellessaan Outisen johtotähtenä on ollut tämän vuoden Suven runoilijaksi valittu Eeva Kilpi. Outinen kuvaili Eeva Kilpeä mm. sanoilla tasa-arvo, rohkeus, luonto ja rajojen rikkominen. Outinen sanoi Kilven olleen moderni suhteessa naiseuteen ja luontoon. Kilpi kirjoitti jo 70-luvulla, että luonto ei kestä sitä, miten ihmiset toimivat.

Kati Outinen kertoi Eeva Kilven Terveisin-teosta lukiessaan laittaneensa tarralappuja niiden runojen kohdalle, joihin myöhemmin palaa uudelleen. Lappuja oli lukuisia! Kati kertoi pitävänsä erityisesti mummorunoista, joista hän luki talkoolaisille tämän runon:

Rautalehti varpaitten välissä
parantaa jalkasienen,
jalkapohjasta se poistaa känsän,
nokkosenpolttamaan se erittää vasta-ainetta.
Sitä voi syödä.

Kuinka meillä on varaa
unohtaa tällainen tieto,
josta kaiken lisäksi
ainakin puolet on totta.

Eeva Kilpi, Terveisin (WSOY, 1976)

Runoviikon käsiohjelmassa Kati Outinen kirjoittaa:

"Kun antautuu taideteokselle, joka edeltä käsin arvioiden ei ehkä ole mitään kiinnostavaa, voi ymmärtää itsestään tai maailmasta jotain uutta.

Antautukaa, vaikuttukaa, keskustelkaa, ihastukaa, olkaa eri mieltä, olkaa samaa mieltä, liikuttukaa Runoviikon taideteosten äärellä. Siitä saattaa alkaa muutos."

Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel 2019 ohjelmistoon pääset tutustumaan klikkaamalla TÄSTÄ.

Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani...

Noniiiiiiin. Joululoman jälkeiset ensimmäiset arkipäivät ovat nyt takana. Siitä se on lähtenyt samalla tavalla kuin jokaisen loman jälkeen - vähän vuorokausirytmiä etsitään, harrastusmenojen aikatauluja muistellaan ja päivitetään, töissä mietitään mihin ennen lomaa jäätiin ja miten jatketaan eteenpäin.

Lomalla piti välillä miettiä, että mikä päivä on. Arkena ollaan kartalla viikonpäivistä ja perjantaikin tuntuu perjantailta, kun silloin alkaa viikonlopun vietto. Vielä on välillä vähän kesytön olo eikä haluaisi antautua arkiselle elämänrytmille, välillä tekee mieli kääriytyä vilttiin sohvan nurkkaan neulomaan ajattomasti, välillä tekee tolkuttomasti mieli taas touhuta ja puuhata koko ajan ja kaikkea.

Tänään julkistettiin Kajaanin Runoviikon ennakko-ohjelma! Lopullinen ohjelma ilmestyy huhtikuussa. Runoviikon sivuille pääset tästä KLIK.

Kajaanin Runoviikko järjestetään 3.-7.7.2019. Taiteellisena johtajana aloittaa Kati Outinen. Kainuulainen kulttuuritapahtuma kokoaa alan harrastajat ja ammattilaiset yhteen ja tarjoaa korkeatasoista ohjelmaa esittäen runoja sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin.

Kesän 2019 suvenrunoilija on Eeva Kilpi. Hyödynsin työpaikkaetuani (kirjasto samassa rakennuksessa koulun kanssa) ja lainasin heti pari Eeva Kilven runoteosta. Tässä muutamia valitsemiani makupaloja Eeva Kilven Perhonen ylittää tien -teoksesta.

Sinun kanssasi, rakkaani,
vuodet menevät liian nopeasti.
Se on ainoa mistä sinua syytän.
Ne tuhat vuotta jotka olemme olleet yhdessä
ovat kuin yksi varastettu iltapäivä
ja jokainen varastettu iltapäivä
kuin tuhatsata ajastaikaa.

Minä olen jo monta kertaa herännyt vanhana,
yhtäkkiä.

Eeva Kilpi: Sinun kanssasi, rakkaani
Perhonen ylittää tien, WSOY

Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani:
jalat pöydällä, kädessä kirja,
mukavan näköinen asento.
Ja se hymyilee.

Minä vilpittömästi kadehdin sitä.

Eeva Kilpi: Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani
Perhonen ylittää tien, WSOY


Fiilistellään ja mennään näillä viikonloppua kohti!


Vinkki: Helsingin Matkamessuilla 17.-20.1.2019 Kajaanin Runoviikko löytyy Kainuun osastolta 6 F 10. Taiteellinen johtaja Kati Outinen on messuilla paikalla torstaina 17.1. klo 14-16 ja lauantaina 19.1. klo 10-12, jolloin häntä haastatellaan klo 11 alkaen Norwegian Stagella.

Ihan tuuliajolla -musikaaliristeilyllä

Perjantai-iltana Martta Matkaaja nappasi mukaansa matkaliput ja lähti nostalgiselle musikaaliristeilylle Saimaalle. Matkan järjestäjänä toimi Suomen Musiikkiteatteri ja paikkana Kaukametsän sali Kajaanissa.

Hetki ennen risteilylle lähtöä.

Risteily oli aikamatka 1980-luvulle, jolloin keikkabussien sijaan eri yhtyeiden kiertue tehtiin pitkin Saimaata Heinävesi-höyrylaivalla seilaten ja keikkaillen rantakaupungeissa. Ensimmäinen Tuuliajolla-kiertue tehtiin 1981 ja kiertueita järjestettiin 1980-luvulla yhteensä viisi.

Risteilyllä mukaan lähti Tampereen Sanomien urheilutoimittaja Eino Virtanen, koska músiikkitoimittaja oli sairastunut. Einoa rock-muusikoiden mukaan risteilylle lähtö hirvitti, sillä olihan Eino juppi, joka inhosi rock-musiikkia.

Huomaa kuvissa näkyvät asut ja tässä kuvassa erityisesti päätoimittajan matkapuhelin. Älypuhelinsukupolvelle tiedoksi - päätoimittajalla on kädessään todellakin matkapuhelin - elimmehän eilen risteilyllä nääs 80-lukua.

Ristelyllä Eino tapaa entisen luokkakaverinsa, risteilyn laivaemännän, Tiia-Marian. Matkan aikana saimme seurata Einon ja Tiia-Marian kohtaamista, jossa ei kommelluksia ja romantiikkaa puuttunut.

Tässä Tiia-Maria tunnelmoi laulaen Yön Joutsenlaulua

...

Lennät vuosien taa
Ne muistot päivittäin sut valtaansa saa
Ne Joutsenlauluun etsii taas laulajaa
etsii taas laulajaa

Nuo hetket syntymästä kuolemaan
kun silmäluomiin heijastuu
Saa toiset uskomaan kai Jumalaan
toiset Saatanaan, tai mihin vaan
Muttei kuitenkaan tähän maailmaan

Sä kerran löysit myös sen
tuon puolen vuosisadan rakkauden
Sun oli helppo olla onnellinen
olla onnellinen

Nyt mitä vaistoillas teet
kun linnut pesästään on pois lentäneet
On enää valokuvat kellastuneet
ne selaat taas uudelleen, ja taas uudelleen

...

Tuuliajolla -kiertueella Eino kohtaa mm. Juicen, Martti Syrjän, Ismo Alangon ja Olli Lindholmin. Risteily oli taloudellisesti raskas - manageri Kurpan lompakko sai raottua risteilyn aikana useaan otteeseen, kun kiertueristeilyn aikana pysähdyttiin Saimaan rantakaupunkeihin esiintymään.

Martti Syrjä, Eppu Normaali: Poliisi pamputtaa
...

Poliisi ajaa sinisellä autolla, uaa, sinisellä autolla
Poliisilla on pillit katolla, uaa, pillit katolla
Poliisi pamputtaa kumisella pampulla, uaa, kumisella pampulla
Poliisi uhkaa ihmisiä putkalla, uaa, ihmisiä putkalla.

Ismo Alanko, Hassisen kone: Jurot nuorisojulkkikset

...

Jurot nuorisojulkkikset laulamme leimat laskuihin
Ja me jurot nuorisojulkkikset juoksemme rahaa valtion taskuihin
Ja me jurot nuorisojulkkikset pukuhuoneessa yksin itkemme
Niin ruskea kirjekuori vasten mustaa kättä lyö loisteen silmiimme

Vain pieni osa elämää on rock'n'roll jos sitäkään
Ja minä hullu elän vain sen, sen ilot, tuskat, rakkauden
Räjäyttäkää rock'n'roll niin elintilanne laajenee
Näin laulaa teille laskukone ja miettii minne rahat panee

...

Risteilyllä käväisimme saunassa rock-muusikoiden ja Einon kanssa. Saunareissulla lauloimme muusikoiden johdolla saunalauluja:

Eppu Normaali: Baarikärpänen

...

Ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään
Ja kun päivä on ohi niin lisää kännätään
Tahdon olla juovuksissa aina sekä maanantaina,
Tiistaina keskiviikkona ja torstaina, siis
ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään
Ja kun päivä on ohi niin lisää kännätään
Tahdon olla juovuksissa aina sekä maanantaina,
Tiistaina keskiviikkona ja torstaina

...

Huhhuh ;)

Tuuliajolla -risteilyn ideoija, Juice Leskinen Grand slam ja Viidestoista yö

Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
Rakkautesi jäljet vihloo rintaa
Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
Ja minä kun en koskaan kysy hintaa.

Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
Ja kaikki, paitsi elämä, on turhaa
Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
Kun ihmiskunta tekee itsemurhaa.

Sun kanssas katson maailmaa
Ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn
Ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on, en tiedä missä herään.

...

Olli Lindholm ja Yö: Tia-Maria

...

Vieläkö muistat sen keväisen yön?
Väitätkö, että mä sanani syön?
Elämä helpompi ois
Jos unohtaa vois

Mut odota vaan
Mua odota vaan
Kyllä sun kiinni mä saan
Sielu tuskaa on taas tulvillaan

Tia-Maria, sua kaipaan niin
Tia-Maria, oon yksin
Tia-Maria, sua kaipaan niin
Tia-Maria, jäät mun haaveisiin
Tia-Maria, jäät haaveisiin

...

Musikaalimatkan aikana laulamme Suomi rockia muusikoiden mukana sekä nauramme rokkareiden spitaalivitseille; "Nyt lähti jalat alta, sanoi spitaalinen.", "Posketonta menoa, sanoi spitaalinen."...

Musikaaliristeilyn järjestäjä oli Suomen Musiikkiteatteri, joka on Suomen suurin sekä musikaaleja tuottava että kiertueita tekevä teatteri. Suomen Musiikkiteatteri toimii Tampereella Yo-talolla sekä kiertueiden myötä koko Suomessa aina Helsingistä Rovaniemelle asti.

Tuuliajolla -kiertueesta on tehty myös Aki ja Mika Kaurismäen ohjaama dokumentti Saimaa-ilmiö, Juho Juntusen kirja Tuuliajolla – suuri rock and roll -risteily sekä live-äänite Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta).

Eilinen musikaaliristeily päätettiin isänmaallisissa tunnelmissa laulaen kaikki yhdessä Maamme laulu.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!