Kesälomalla

"Tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen."

Eino Leino, Nocturne

Kesälomani on ollut upean kiireinen ja elämyksellinen! 

Täällä Kajaanissa oli perinteiseen tapaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla Runoviikko ja markkinakatu. Kesäisessä kaupungissamme oli vilskettä ja vilinää, menoa ja meininkiä. 

Olen ollut runoviikolla talkoolaisena vuosikausia, ensimmäisen kerran vuonna 2014. Ensi vuonna minulla on siis Runoviikko-talkoohommien juhlavuosi! Tällaista se on, kun runoperhonen puraisee - kesä ei ole kesä ilman Runoviikkoa!

Suven runoilija 

Runoviikon vuoden 2023 runoilijan, Arja Tiaisen, teksti runokivessä 

"Jokin minussa etäisesti muistuttaa ihmistä."

Kaukametsän aukion kaikkien runokivien säkeet voit lukea Runoviikon sivulta.

Tämä suorastaan kolahti!

Lavarunouden työpajassa kirjoitettiin ja esitettiin omia runoja. Työpajan vetäjinä olivat Aura Nurmi ja Marjuli Heiliö. Kuvassa Auralla ja Marjulilla on Runoviikon pienet runokivet.

Työpajassa ohjattujen tehtävien kautta kirjoitettiin runoja. Jokaisen tehtävän jälkeen kukin vuorollaan luki tekstinsä. Lisäksi saimme teoriatietoa ja käytännön harjoituksen mikrofonin käytöstä. Työpajan lopussa nimittäin järjestimme Open mic-tilaisuuden, missä jokainen vuorollaan esitti runonsa. 

Oli muuten aika kuumottavaa esittää runonsa, kun tilaisuudessamme Aura ja Marjuli istuivat etupenkissä arvioimassa jokaisen esityksen ja runon. Open mic-tapahtumamme jälkeen jokainen sai positiivista ja rakentavaa palautetta. 

Eikäpä siinä vielä kaikki! Open mic-tilaisuuteemme tuli yllätysvieras - Runoviikon taiteellinenjohtaja Kati Outinen tuli kurkkaamaan työpajaamme ja istui katsomaan esityksemme.

Runoviikon toisessa lavaruno-tapahtumassa, Lavarunouden open mic-tilaisuudessa olivat lavalla Joensuun Lavarunosiipi ja halukkaat. Tilaisuudessa jokaiselle halukkaalle oli varattu viisi minuuttia omien runojen esittämiseen. Kyllä oli mahtava ilta!

Kirjavinkki

Kirjavinkkini on Ædnan – Maa meissä.

Runoviikolla saamelaisrunojen suomentaja Kaija Anttonen kerto pääsuomennoksestaan, 770-sivuisesta runoeepoksesta Ædnan – Maa meissä.

Ruotsinsaamelaisen Linnea Axelssonin 770-sivuinen runoeepos kuvaa parin saamelaisperheen elämää 1900-luvun alusta 2010-luvulle.

Tilaisuudessa Runoviikon taiteellinen johtaja luki teoksesta otteita. Vaikka teoksessa on tuo 770 sivua, on runomuodossa oleva teksti kirjoitettu ilmavasti, sivut eivät ole tekstiä täynnä. Runomuoto toimii erinomaisesti - se tekee tekstistä saamelaisten elämää kuvailevaa ja helposti luettavaa.

Runoviikon henki

Talkoolaisnäkökulmasta katsoessani ole joka vuosi havainnut tämän saman asian: Runoviikolla on koko tapahtuman ajan, ensimmäisestä talkoolaisten illasta alkaen palautetapaamiseen saakka lämmin ja ystävällinen tunnelma - Runoviikon henki. 

Runoviikolla on talkoolaisia, jotka ovat olleet talkoolaisina vuosia ja vuosikausia. Uudet talkoolaiset sujahtavat porukkaan mukaan helposti, saavat runoperhosen pureman ja ovat talkoolaisia tulevinakin vuosina.

Lämmin ja ystävällinem tunnelma välittyy tapahtuman aikana myös Runoviikon vieraille - me talkoolaiset olemme helposti lähestyttäviä ja autamme tarvittaessa mielellämme.

Kesäteatteria Marjax-stadionilla Sotkamossa

Runoviikon talkoolaisten palautetapaaminen päättyi kesäteatterielämykseen. Kävimme yhdessä katsomassa Sotkamon Marjax-stadionilla Huovisen parhaat-kesäteatteriesityksen. 

Esitys perustui Veikko Huovisen "Lyhyet erikoiset" novellikokoelmaan. Kesäteatteriesityksen on ohjannut ja dramatisoinut Ilkka Heiskanen. Lavalla Ilkka Heiskasen lisäksi nähtiin Mari Perankoski,  Jouni Hynynen ja Heikki Vihinen. 

Esitys oli kerrassaan lysti! Huovisen teokset ovat olleet aina suosikkikirjojen joukossa. Erityisesti ihailin Ilkka Heiskasen roolisuoritusta. Pesisstadion toimii erinomaisesti kesäteatterin esityspaikkana ja äänentoisto oli erinomainen.

Kesälomakuulumisia!

Viikonloppuna pionimme avasi ensimmäisen kukkanuppupalleronsa.  

Saimme eilen katiskoilla ahvenia ja niistä tuli 500 grammaa ahvenfileitä. Kieritin fileet vehnäjauhoissa (jauhoihin ripsottelin suolaa) ja paistoin paistinpannulla. Nam!

Hupsu lintujen laulu-video

Tässä loppuun lyhyt video. Linnut sirkuttivat kauniisti ja järvi oli tyyni. Tällainen linnunlaulu-videostani sitten tuli.

Millaisia kesäkuulumisia sinulla on?

Kuuluuko kesäteatterissa käyminen kesääsi?

Maailma on kaunis ja elämä ihanaa

Hepoköngäs, Puolanka 16.5.2021 

Kuva: Tarja Karvonen

 

Tähän aikaan elämästä,

tähän aikaan vuodesta,

tähän aikaan päivästä tuntuu,

että maailma on kaunis ja elämä ihanaa

olen onnellinen ja täysi ja niin on aina ollut ja on aina oleva

uskon tähän tunteeseen,

ja vaikka en uskoisi, maailma on kaunis ja elämä ihanaa

ei se ole uskon asia

Kai Nieminen: Alan oppia, Tammi 

Kai Nieminen on Kajaanin Runoviikon vuoden 2021 Suven runoilija. Hän on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja.  Esikoiskokoelma Joki vie ajatukseni ilmestyi 1971. Sanotaan, että Niemisen lyriikassa näkyy Japanin kirjallisuuden ja kulttuurin syvällinen tuntemus. Hän on julkaissut lähes 20 runokokoelmaa ja tuota määrää enemmän käännöksiä.

(Lähde: Veikko Halmetoja, Runoviikon 2021 esite)

Kajaanin Runoviikon kassi

Kuva: Tarja Karvonen

Eilen Runoviikon ystävien hallitus kokoontui suunnittelemaan tulevan kesän Kajaanin Runoviikon (7. - 11.7.2021) runopolkua. Runopolku on osa Runoviikon ohjelmaa ja loppukesän kulttuuritarjontaa. Olemme innoissamme, kun tämän hetken koronatilanteen mukaan tapahtumaviikko voidaan järjestää koronaan liittyvät suositukset huomioiden.

Olemme Runoviikon taiteellisen johtajan, Kati Outisen, kanssa samaa mieltä:

" Kaipaan esityksien näkemistä. Kaipaan taidetta, taide-elämyksiä, yhdessä muiden kanssa jaettuja hetkiä. Siksi järjestän ja uskon että kesällä. Heinäkuussa. Yhdessä. Kajaanissa."  

Kati Outinen, Runoviikon esite 2021

 

Tänä iltana oli tyttären Kainuun musiikkiopiston kantele-opintoihin liittyvä lopputyökonsertti. Silmäkulmasta vieri kyynel, jos toinenkin. Ihana konsertti <3 Jos tytärtä jännitti, niin myös äitiä tyttären puolesta. Konsertin aikana vilahti ajatuksissani muistoja menneiltä vuosilta; soittotunneille kuljettamista, kotona harjoiteltuja soittoläksyjä, kanteleleirejä, kanteleita viisikielisestä kanteleesta konserttikanteleeseen ja konsertteja niin jouluisin kuin keväisin. Mitä kanteleensoitto tuo hänelle tullessaan - tulevaisuus näyttää!

Tämän kulttuurimartan superviikon päättää Euroviisut 2021. Huomenna kannustetaan kotikatsomoissa!

Musiikillista viikonloppua! 

Runokiven paljastus - Runoviikon Suven runoilija 2019 Eeva Kilpi

Tänään oli Kajaanin Runoviikon yksi kohokohdista: Suven runoilijan tekstillä olevan runokiven paljastus. Tämän vuoden Suven runoilija on Eeva Kilpi.

Maamme vanhin sanataiteen tapahtuma, Kajaanin Runoviikko, vaalii kainuulaista rikasta sanataiteen perinnettä tuomalla Kajaaniin vuosittain valtakunnallisesti korkeatasoista ohjelmaa, jossa runoa esitetään monin eri keinoin, sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin. (Runoviikko.fi)

Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen aloitti runokiven paljastustilaisuuden lausumalla Eeva Kilven runon.

Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.
Tervetuloa.

Eeva Kilpi

Minun sisälläni kukkii maisema
jonka vain tämä katoavaisuus
erottaa ympäröivästä
luonnosta.

Eeva Kilpi, Runoviikon Suven runoilija 2019

Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani...

Noniiiiiiin. Joululoman jälkeiset ensimmäiset arkipäivät ovat nyt takana. Siitä se on lähtenyt samalla tavalla kuin jokaisen loman jälkeen - vähän vuorokausirytmiä etsitään, harrastusmenojen aikatauluja muistellaan ja päivitetään, töissä mietitään mihin ennen lomaa jäätiin ja miten jatketaan eteenpäin.

Lomalla piti välillä miettiä, että mikä päivä on. Arkena ollaan kartalla viikonpäivistä ja perjantaikin tuntuu perjantailta, kun silloin alkaa viikonlopun vietto. Vielä on välillä vähän kesytön olo eikä haluaisi antautua arkiselle elämänrytmille, välillä tekee mieli kääriytyä vilttiin sohvan nurkkaan neulomaan ajattomasti, välillä tekee tolkuttomasti mieli taas touhuta ja puuhata koko ajan ja kaikkea.

Tänään julkistettiin Kajaanin Runoviikon ennakko-ohjelma! Lopullinen ohjelma ilmestyy huhtikuussa. Runoviikon sivuille pääset tästä KLIK.

Kajaanin Runoviikko järjestetään 3.-7.7.2019. Taiteellisena johtajana aloittaa Kati Outinen. Kainuulainen kulttuuritapahtuma kokoaa alan harrastajat ja ammattilaiset yhteen ja tarjoaa korkeatasoista ohjelmaa esittäen runoja sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin.

Kesän 2019 suvenrunoilija on Eeva Kilpi. Hyödynsin työpaikkaetuani (kirjasto samassa rakennuksessa koulun kanssa) ja lainasin heti pari Eeva Kilven runoteosta. Tässä muutamia valitsemiani makupaloja Eeva Kilven Perhonen ylittää tien -teoksesta.

Sinun kanssasi, rakkaani,
vuodet menevät liian nopeasti.
Se on ainoa mistä sinua syytän.
Ne tuhat vuotta jotka olemme olleet yhdessä
ovat kuin yksi varastettu iltapäivä
ja jokainen varastettu iltapäivä
kuin tuhatsata ajastaikaa.

Minä olen jo monta kertaa herännyt vanhana,
yhtäkkiä.

Eeva Kilpi: Sinun kanssasi, rakkaani
Perhonen ylittää tien, WSOY

Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani:
jalat pöydällä, kädessä kirja,
mukavan näköinen asento.
Ja se hymyilee.

Minä vilpittömästi kadehdin sitä.

Eeva Kilpi: Yhtäkkiä näen ikkunasta peilikuvani
Perhonen ylittää tien, WSOY


Fiilistellään ja mennään näillä viikonloppua kohti!


Vinkki: Helsingin Matkamessuilla 17.-20.1.2019 Kajaanin Runoviikko löytyy Kainuun osastolta 6 F 10. Taiteellinen johtaja Kati Outinen on messuilla paikalla torstaina 17.1. klo 14-16 ja lauantaina 19.1. klo 10-12, jolloin häntä haastatellaan klo 11 alkaen Norwegian Stagella.

Martanpäivän viettoa

Useat marttayhdistykset eri puolilla Suomea viettivät tänään Martanpäivää. Päivää on juhlistettu eri tavoin, esimerkiksi Palojoen Martat Orimattilasta viettivät 70-vuotisjuhlaansa, Maaningalla Martat kokoontuivat mökille herkuttelemaan, Savon Martat pesivät ja kukittivat Sisko-tyttöpatsaan Kuopion Kauppatorilla, Mikkelissä Annilan Golfkeskuksessa Martta-golfattiin, Karjalohjan Martat viettivät saunailtaa Karjalohjan Veneilijöiden venekerholla ja Variskankaan Martat kokoontuivat Eino Leino -talolle Martanpäivänkahville.

Variskankaan Marttojen Martanpäivän tilaisuudessa Eino Leino -talon opas, Päivi, kertoi Hövelössä asuneiden henkilöiden, Paltaniemen ja Kainuun historiasta. Kerronta soljui henkilöistä ja paikoista toiseen. Samalla kahvittelimme ja nautimme Lönnrötin kakkua. Kakunresepti on juuri tuo sama, mitä Lönnrotin vaimo aikoinaan on käyttänyt.

Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on rakennettu melko tarkasti Elias Lönnrotin (1802-1884) asuintalon ja Eino Leinon (1878-1926) syntymäkodin, vanhan Hävelön, piirustusten mukaan vuonna 1978. Talo sijaitsee Kainuun Metsäsäätiön vuokramaalla. Talo siirtyi vuonna 2017 Eino Leino talon-säätiölle. Säätiön taustalla ovat Kainuun Eino Leino -seura, Elias Lönnrot -seura ja Paltamon kunta.

Alkuperäinen Hövelön tila (valokuvassa) on yksityisomistuksessa ja sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Eino Leino -talosta. Vanha Hövelö purettiin 1972 rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Vanhan Kalevalan Hövelössä asuessaan (1834-35). Eino Leino asui lapsuutensa ja nuoruutensa (1878-95) Hövelössä. Lönnrotin aikaan Hövelö oli pieni torppa, jota Eino Leinon vanhemmat laajensivat.

Elias Lönnrot oli lääkäri, runonkerääjä, lehtimies ja kielitieteilijä. Lönnrot mm. laajensi kasvitieteen termistöjä sekä matematiikan ja kieliopin oppisanastoja. Lönnrot toimitti eläkkeellä ollessaan suomi-ruotsi -sanakirjan.

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, esseitä, romaaneja, pakinoita, näytelmiä ja suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta - kaikkinensa 32 runokokoelmaa, 25 romaania, 25 näytelmää ja 16 käännöstyötä. Kansallisrunoilijamme Eino Leinon varsinainen elämäntyö ovat lukuisat runo- ja proosateokset. Leino kirjoitti jo lapsena runoja. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa, Kajaanin linna, ilmestyi Hämeen Sanomissa vuonna 1890. Leinon oli tuollon vasta 12-vuotias.

Hyvää Martanpäivää Eino Leinon runon ja tyttäreni Paltaniemeltä toissa iltana uintireissultamme ottaman kuvan myötä:

Mä lykkään purteni
laineillen


Ma lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.


Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.


Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.


Eino Leino, 1895

Runoviikon paljastus, julkistuksia ja talkoolaisen aatoksia talkoolaisuudestaan

Eilen paljastettiin Kajaanin Runoviikon 15. runokivi. Runokiven paljastaminen on perinteinen Runoviikon festivaalin ensimmäisen päivän kohokohta. Runokivessä on Suven runoilijan valitsema säe omasta tuotannostaan, joka on pysyvä muisto Kaukametsän pihan runopolulla kulkijoille. Tämän kesän Suven runoilija, Harri Nordell (s. 1956), valitsi Tomunhäikäisyvalo -kokoelmastaan runokiven säkeeksi:

"Sillä kiville on annettu
hiljaisuus vaieta
etteivät kielisi itseään
mykemmästä."

Runokiven paljastamisen jälkeen Harri Nordell puheenvuorossaan kertoi, että hänen runojensa lukijoiden on oltava valmiita hallinnan menetykseen ja vaaran tunteeseen - Nordell sanoi olevansa ekstremisteistä* ekstremistisin. Suven runoilija kertoi ettei käytä jokapäiväistä kieltä, vaan hän yrittää päästä sanojen taakse sekä etsiä runon ja ilmaisun rajoja.

(* ekstremismi = mielipiteiden tai asenteiden äärimmäinen jyrkkyys tai taipumus sellaiseen)

Kajaanin Runoviikon avajaisissa julkistettiin uusi taiteellinen johtaja! Runoviikon taiteellinen johtaja, Taisto Reimaluoto, antoi aikoinaan Kirsi-Kaisa Sinisalolta saamansa viestikapulan Kati Outiselle, uudelle taiteelliselle johtajalle. Reimaluodon kahdeksan vuotta kestänyt kausi päättyy tähän kesään. Taistolle paljon kiitoksia ja Katille paljon onnea!

Avajaisissa julkistettiin myös Tanssiva Karhu -runopalkinnon saajat! Yleisradion vuoden 2018 Kääntäjäkarhun sai Kaisa Ahvenjärvi saamelaisrunouden antologiasta Tuulisolmut. Tanssiva karhu -runopalkinnon sai Lassi Hyväriselle runokokoelmasta Tuuli ja kissa. Lämpimät onnittelut voittajille!

Annika Veteli Kainuun Sanomista soitti ja kysyi minua haastatteluun, aiheesta talkoolaisena oleminen. Haastattelu julkaistiin Kainuun Sanomissa tiistaina 3.7.2018. Annika Vetelin esittämät kysymykset olivat paikoitellen aika visaisiakin, koska en ollut aiemmin ajatellut esimerkiksi sitä, miksi olen talkoolaisena Kajaanin Runoviikolla ja mitä talkoolaisena olemisesta saan. Kirjoittelen tämän blogipäivitykseni Kainuun Sanomien toimittaja Annika Vetelin esittämien kysymysten pohjalta eli pohdiskelen talkoolaisena olemista.

Olen tänä vuonna viidettä kertaa talkoolaisena Kajaanin Runoviikolla. Ennen talkoolaisuraani en ollut mikään himo runojen ystävä ja käsitykseni runoudesta oli hieman suppea. Olin jonkin verran lukenut runoja kirjastosta lainaamistani tai kirjakaupasta ostamistani runokirjoista. Kirjat olen valinnut sen mukaan, mikä on herättänyt kiinnostukseni; runoilija, jonka teoksista olen aiemminkin pitänyt, kiinnostavan näköinen kirjan kansi tai kirjan nimi - että näinkin syvällisiä perusteluita :D Olen aina tykännyt runojen tiiviistä muodosta, vapaasta tulkittavuudesta sekä kauniista ja rikkaasta runokielestä.

Kuten Annika Vetelille haastattelussa sanoin, tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen talkoolaisena. Talkoolaisena koen pääseväni paremmin kiinni runojen maailmaan, kuin yhden tai kahden esityksen katsomisella. Talkoolaisena pääsen altistumaan runoille, kun tavallisessa arjessa ei runoihin joka päivä törmää. Vuosien varrella olen tutustunut muihin talkoolaisiin ja näissä merkeissä tapaamme aina heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Samoissa tilaisuuksissa olevat uudet talkoolaiset tulevat äkkiä tutuiksi.

Kun toimittaja kysyi, mitä saan talkoolaisena olemisesta, vastasin saavani energiaa ja ajatus kirkastuu tekemisestä ja touhuamisesta. Juttelin jälkeenpäin ystäväni kanssa puhelimessa ja hän sanoi, että "et sinä tule kokonaiseksi laiturilla makaamalla". Näinhän se on - minä saan mielihyvää, rentoudun ja lomailen puuhastellessani. Olen kulttuurin suhteen kaikki ruokainen, eikä ole mitään genreä, mihin en haluaisi tutustua ja mitä en pystyisi sulattamaan. Ja siksipä en ole vieroksunut runojakaan.

Runoviikolla talkoolaiset ovat tilaisuuksissa ovimiehinä tai emäntinä/isäntinä. Aloittelin talkoolaisurani olemalla ovimiehenä eli olemalla tarvittaessa emännän/isännän apuna, tarkistamassa lippuja ja valvomassa, ettei tilaisuuksiin tulla kesken esityksen. Olen ollut viime vuonna lisäksi ensimmäisen kerran emännän tehtävissä - ja nyt tänä kesänä emäntänä kahdessa esityksessä. Emännän tehtäviin kuuluu mm. olla esiintyjän/esiintyjien tavoitettavissa tarvittaessa, jakaa tehtävät ovimiehille ja huolehtia järjestäjien puolesta, että tilaisuus onnistuu. Aika vastuullista hommaa siis, mutta eri tilaisuuksissa niin leppoisa tunnelma, että kaikki sujuu luontevasti kuin itsekseen.

Oman jännityksensä talkoolaisen hommiin tuo se, että kaikkia tilanteita ei voi etukäteen tietää ja voi joutua improvisoimaan. Mikäli tilannetta ei pystytä talkoolaisten kanssa sillä hetkellä ratkaisemaan, niin meillä on tapahtuman järjestäjien puhelinnumerot, joihin voimme aina tarvittaessa soittaa. Järjestäjien taholta siis meihin luotetaan ja annetaan vastuuta. On hienoa olla talkoolaisena toteuttamassa Runoviikkoa. Kyllä täällä Kainuussa osataan ja pystytään järjestämään tällaisia isoja korkeatasoisia valtakunnantasoisia kulttuuritapahtumia!

Moi! Minä olen Kajaanin Runoviikon Runokoira Fred <3

Runoviikon talkoolaisten ilta - katseet kohti runon ja suven juhlaa

Sunnuntaina oli Kajaanin Runoviikon talkoolaisten ilta. Tapahtuman taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto sanoi olon olevan yhtä innostunut ja jännittynyt kuin aikoinaan koulun kevätjuhlassa. Samalta tuntui meistä talkoolaisistakin, kun kävimme läpi Runoviikon ohjelman ja sovimme talkoovuoroista.

Ensi kesän Runoviikon Suvenrunoilija on Harri Nordell. Olen jo hieman makustellut hänen tuotantoaan ja lukenut Sanaliekki äänettömyydessä, Valitut runot -teoksen.

Runouden syvin tehtävä on Nordellin mukaan viedä kieltä eteen päin ja luoda uusia ilmaisuja. Runous on hänelle kielen kasvukärki. Touhu edellyttää tarkkanäköisyyttä ja yksinäisyyttä.

Lähde yle.fi 18.06.2017 julkaistu artikkeli "Kirjoittamisen lukon voi murtaa sanoo runoilija Harri Nordell"

Keinut
veden valossa
nukut,
liikkuvat
upotetut kuvat.

Pilvet,
veden kuvat
ulapan yllä,
täynnä paluun
musiikkia.

Harri Nordell, Keinut veden valossa, 1990


Suolijärvi, 2017 Kuva: Tarja Karvonen

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin <3