Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurimartta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulttuurimartta. Näytä kaikki tekstit

perjantai 14. heinäkuuta 2023

Kesälomalla




"Tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen."
Eino Leino, Nocturne


Kesälomani on ollut upean kiireinen ja elämyksellinen! 

Täällä Kajaanissa oli perinteiseen tapaan heinäkuun ensimmäisellä viikolla Runoviikko ja markkinakatu. Kesäisessä kaupungissamme oli vilskettä ja vilinää, menoa ja meininkiä. 

Olen ollut runoviikolla talkoolaisena vuosikausia, ensimmäisen kerran vuonna 2014. Ensi vuonna minulla on siis Runoviikko-talkoohommien juhlavuosi! Tällaista se on, kun runoperhonen puraisee - kesä ei ole kesä ilman Runoviikkoa!

Suven runoilija 


Runoviikon vuoden 2023 runoilijan, Arja Tiaisen, teksti runokivessä 

"Jokin minussa etäisesti muistuttaa ihmistä."

Kaukametsän aukion kaikkien runokivien säkeet voit lukea Runoviikon sivulta.


Tämä suorastaan kolahti!


Lavarunouden työpajassa kirjoitettiin ja esitettiin omia runoja. Työpajan vetäjinä olivat Aura Nurmi ja Marjuli Heiliö. Kuvassa Auralla ja Marjulilla on Runoviikon pienet runokivet.

Työpajassa ohjattujen tehtävien kautta kirjoitettiin runoja. Jokaisen tehtävän jälkeen kukin vuorollaan luki tekstinsä. Lisäksi saimme teoriatietoa ja käytännön harjoituksen mikrofonin käytöstä. Työpajan lopussa nimittäin järjestimme Open mic-tilaisuuden, missä jokainen vuorollaan esitti runonsa. 

Oli muuten aika kuumottavaa esittää runonsa, kun tilaisuudessamme Aura ja Marjuli istuivat etupenkissä arvioimassa jokaisen esityksen ja runon. Open mic-tapahtumamme jälkeen jokainen sai positiivista ja rakentavaa palautetta. 

Eikäpä siinä vielä kaikki! Open mic-tilaisuuteemme tuli yllätysvieras - Runoviikon taiteellinenjohtaja Kati Outinen tuli kurkkaamaan työpajaamme ja istui katsomaan esityksemme.

Runoviikon toisessa lavaruno-tapahtumassa, Lavarunouden open mic-tilaisuudessa olivat lavalla Joensuun Lavarunosiipi ja halukkaat. Tilaisuudessa jokaiselle halukkaalle oli varattu viisi minuuttia omien runojen esittämiseen. Kyllä oli mahtava ilta!

Kirjavinkki



Kirjavinkkini on Ædnan – Maa meissä.

Runoviikolla saamelaisrunojen suomentaja Kaija Anttonen kerto pääsuomennoksestaan, 770-sivuisesta runoeepoksesta Ædnan – Maa meissä.

Ruotsinsaamelaisen Linnea Axelssonin 770-sivuinen runoeepos kuvaa parin saamelaisperheen elämää 1900-luvun alusta 2010-luvulle.

Tilaisuudessa Runoviikon taiteellinen johtaja luki teoksesta otteita. Vaikka teoksessa on tuo 770 sivua, on runomuodossa oleva teksti kirjoitettu ilmavasti, sivut eivät ole tekstiä täynnä. Runomuoto toimii erinomaisesti - se tekee tekstistä saamelaisten elämää kuvailevaa ja helposti luettavaa.

Runoviikon henki

Talkoolaisnäkökulmasta katsoessani ole joka vuosi havainnut tämän saman asian: Runoviikolla on koko tapahtuman ajan, ensimmäisestä talkoolaisten illasta alkaen palautetapaamiseen saakka lämmin ja ystävällinen tunnelma - Runoviikon henki. 

Runoviikolla on talkoolaisia, jotka ovat olleet talkoolaisina vuosia ja vuosikausia. Uudet talkoolaiset sujahtavat porukkaan mukaan helposti, saavat runoperhosen pureman ja ovat talkoolaisia tulevinakin vuosina.

Lämmin ja ystävällinem tunnelma välittyy tapahtuman aikana myös Runoviikon vieraille - me talkoolaiset olemme helposti lähestyttäviä ja autamme tarvittaessa mielellämme.





Kesäteatteria Marjax-stadionilla Sotkamossa



Runoviikon talkoolaisten palautetapaaminen päättyi kesäteatterielämykseen. Kävimme yhdessä katsomassa Sotkamon Marjax-stadionilla Huovisen parhaat-kesäteatteriesityksen. 

Esitys perustui Veikko Huovisen "Lyhyet erikoiset" novellikokoelmaan. Kesäteatteriesityksen on ohjannut ja dramatisoinut Ilkka Heiskanen. Lavalla Ilkka Heiskasen lisäksi nähtiin Mari Perankoski,  Jouni Hynynen ja Heikki Vihinen. 

Esitys oli kerrassaan lysti! Huovisen teokset ovat olleet aina suosikkikirjojen joukossa. Erityisesti ihailin Ilkka Heiskasen roolisuoritusta. Pesisstadion toimii erinomaisesti kesäteatterin esityspaikkana ja äänentoisto oli erinomainen.


Kesälomakuulumisia!



Viikonloppuna pionimme avasi ensimmäisen kukkanuppupalleronsa.  

Saimme eilen katiskoilla ahvenia ja niistä tuli 500 grammaa ahvenfileitä. Kieritin fileet vehnäjauhoissa (jauhoihin ripsottelin suolaa) ja paistoin paistinpannulla. Nam!

Hupsu lintujen laulu-video



Tässä loppuun lyhyt video. Linnut sirkuttivat kauniisti ja järvi oli tyyni. Tällainen linnunlaulu-videostani sitten tuli.

Millaisia kesäkuulumisia sinulla on?
Kuuluuko kesäteatterissa käyminen kesääsi?

maanantai 29. toukokuuta 2023

Voi ihanuutta - voikukka!

 


Kuva:Tarja K 


Voikukat kukkivat kauneimmillaan ja herkummillisillaan!

Voikukka on erinomainen keittiö- ja rohdoskasvit. Se sisältää mm. karoteenia, B- ja C-vitamiineja sekä kaliumia. Superfoodia pihapiirissä!

Voikukasta voidaan käyttää kaikki osat: 
  • lehdet (tuoreena, kuivattuna, pakastettuna), 
  • kukkanuput (tuoreina, marinoituna), 
  • kukkien teräledet (tuoreina) 
  • juuri (paahdettuna, kuivattuna ja jauhettuna)
Arktisten Aromien nettisivuilla on voikukkien käyttövinkkejä. Voikukka on monipuolinen luonnonyrtti. 

Vinkki: Ota voikukan lehdestä pois lehtiruoti, niin lehti ei maistu kitkerälle.

Vinkki: Voikukkakarpikset valmistetaan voikukan kukkanupuista. 



Voikukkaseppele

Auringonkeltainen voikukkaseppele kruunaa niin juhlien sankarit kuin lomalaisetkin. 

Blogiarkistostani löytyvät ohje voikukkaseppeleen tekemiseen




Valmiina konsertin alkuun! Kuva: Tarja K


Viikonlopun postaus jäi näin myöhäiseen maanantain iltaan, koska viikonloppuna kävimme Helsingissä Rammsteinin konsertissa. 

Voi upeuksien mahtavuutta, mikä kokemus ja elämys! 
Musiikki, show ja tunnelma teki lähtemättömän vaikutuksen.
 

Muistoksi ostimme T-paidat. Kuva: Tarja K 


Mitä sinulle kuuluu? 

Olitko sinä Rammsteinin konsertissa?

Maistuuko sinulle voikukka?


Töissä on kevätlukukauden vimeinen ja kiireisin viikko. Ensi lauantaina vietämme tyttären ylioppilasjuhlia. Tämä viikko on monin tavoin erityisen hieno viikko.

Kauniita toukokuun viimeisiä päiviä sinulle!

tiistai 11. tammikuuta 2022

Paakin jouluvalot 2022 ja kirjavinkki

 

Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen

Kävimme lauantai-iltana ihastelemassa paakinmäkeläisten järjestämää Paakin jouluvalot 2022 -tapahtumaa. Paakinmäki, lyhyemmin Paakki, on kylä keskellä Kainuuta. Kylä sijaitsee Sotkamon kunnan luoteisosassa, rajoittuen Paltamon Kontiomäkeen ja Kajaanin Jormuaan. Matkaa Kajaanista Paakinmäkeen on 30 kilometriä ja Sotkamosta 25 km.


Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen

Paakin jouluvalot on paakkilainen jouluperinne. Kyläläiset ovat vuodesta 1993 alkaen muutamaa vuotta lukuunottamatta valaisseet kylää jäälyhdyin. Tapahtuma on alkanut muutamasta jäälyhdystä ja laajentunut kyläläisten yhteistyössäjärjestämäksi, supersuosituksi, kaikkien iloksi ja joulumielen tuojaksi.


Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen



Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen

Tänä vuonna jäälyhtyjä oli normaalin 1200 sijasta 1647 lyhtyä, joka on Sotkamon perustamisvuosi. Tänä vuonna vietetään siis Sotkamon 375 juhlavuotta. 


Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen



Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen



Paakinmäki 2022 Kuva: Tarja Karvonen

Viime vuonna tapahtumaa ei silloisen koronatilanteen vuoksi voitu järjestää. Edellisen kerran tapahtuma siis järjestettiin 2020. Tuon vuoden tapahtumasta löytyy postaus blogiarkistostani.

Taikatalven helmihetkestä, Paakin jouluvalot 2022 -tapahtumasta, löydät lisää kuvia ja videon kyläyhdistyksen kuvagalleriasta.


Kuva: Tarja Karvonen


Voitin viime vuoden puolella @inspiraationjaljilla synttäriarvonnasta lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan ja super kauniin kirjanmerkin. Suskin kirja- ja leffavinkit on 25-vuotiaan opettajaopiskelijan Instagramtili, jonka biossa tilin sisältöä kuvaillaan "Kirjat, leffat, sarjat ja kirjoittaminen (satunnaisesti myös käsityöt)".

Halusin hankkia lahjakortilla jonkin erityisen kirjan, muistoksi arpaonnen potkusta. Ja lauantaina sen spesiaalin kirjan löysin! Kävimme nimittäin viikonloppuna pikapikaa mutkan Joensuussa, kun tytär kävi hoitamassa asuntoasioitaan. Sen verran kylillä pyörähdettiin, että käväsimme Suomalaisessa kirjakaupassa. 

Käytin @inspiraationjaljilla voittamani lahjakortin Pirkko Sallinen-Gimplen Suuri karjalainen piirakkakirjaan. FT Sallinen-Gimpl on karjalaisen kulttuurin tutkija. 

Karjalainen piirakkaperinne on paljon muutakin kuin karjalanpiirakka. Kirjassa esitellään kaikki karjalaiset piirakat ja piirakkatyypit sultsinoista supikkaisiin ja pyöryköistä vatruskoihin. Kirjaan kootut reseptit ovat perimätietona suvuissa kulkeneita ohjeita eri puolilla Karjalaa.

Kirja oli ihastusta ensi silmäyksellä, toiveiden täyttymys; kirjan aihe on kiinnostava ja se liittyy itselleni monin tavoin tärkeään maakuntaan ja sen ruokaperinteeseen. Nämä leipomukset ovat tuttuja leipomuksia, jotka haluan tehdä tutuiksi myös tyttärilleni.



Kirjanmerkin nyplätyn pitsin nimi on Vanha kultseppä. Kirjanmerkin takana lukee "Amanda Lundströmin vuonna 1917 Rauman Museolle nypläämästä pitsistä mynsterin valmistanut sekä pitsin nyplännyt Maija Salonen. 


Kuva: Tarja Karvonen 

Ovatko sinulle tuttuja kokkoset ja kukkoset, pyöröt eli tapuntaiset, vatruskat ja tsupukat?

Oletko tehnyt jäälyhtyjä tai jääkoristeita tänä talvena?

tiistai 28. syyskuuta 2021

Lappi pintaa syvemmältä

KKirjan näytekappele saatu: 

Lappi pintaa syvemmältä, Hanna Apajalahti 

Into Kustannus Oy


Kuva: Tarja Karvonen 


Matkustin sunnuntaina junalla Helsingin kautta Turkuun.  Matkalukemisena minulla oli Hanna Apajalahden teos Lappi pintaa syvemmältä, matkailijan kulttuuriopas.

Mielikuvat Lapista usein ovat tuntureita, poroja, laskettelurinteitä, maastopyöräilyä, patikointia, ruskaa, revontulia ja upeita maisemia. Apajalahti toteasi listaustani lukiessani varmaan samoin, kuin hän kirjoitti kirjansa esipuheessa; Lappi on kaikkea tuota ja vielä enemmän.

Apajalahden teos poikkeaa perinteisistä matkaoppaista - se on matkaopas Lapin kulttuuriin. Lapin kulttuuritarjonta on aarreaitta. Kaikki kohteet ja teokset eivät matkaoppaaseen mahtuneet - mutta näillä mennään, eikä märsytä, toteaa Apajalahti.  Hän jatkaa, että kirja ei yritä tyhjentää Lapin kulttuurikirstua, vaan antaa vinkkejä löytää itse lisää.

Taivaskero, juhannus 2020
Kuva: Tarja Karvonen 


Kirja alkaa Lapin historian tiivistelmällä ja Lapin maakunnan tunnuksien esittelyllä. Kirjan laajin osuus koostuu viiden kulttuurialueen esittelystä: 
  • Saamenmaa (kaikki kunnat, joissa puhutaan saamenkieliä: Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosat), 
  • Läntinen Tunturi-Lappi (Ylläksen ja Pallaksen naapurit Kittilä ja Muonio),
  • Tornionjokilaakson kulttuurialue (Pello ja Kolari),
  • Itä-Lapin kulttuuriseutu (Sodankylä, Pelkosenniemi, Savukoski, Salla ja Kemijärvi) ja Rovaniemi (kaupunkilappilainen kulttuuri). 
Kirjassa esitellään myös Lapin myyttisiä eläimiä ja kirjan lopussa on Lappi-suomi sanaopas.


Pyhä-Luoston kansallispuisto, syksy 2020 Kuva: Tarja Karvonen 


Vaikka matkani taittui vauhdilla kiitäessäni junalla kohti eteläistä Suomea, vei Lappi pintaa syvemmältä-kirja minut ajatuksissani aivan toiseen suuntaan. Apajalahden sujuva kerronta vei minut sivu toisensa jälkeen mm. erilaisiin luontokohteisiin, tapahtumista ja festivaaleista toiseen,  kahviloihin, kauppoihin, ravintoloihin, elokuviin, teatteriin, taidenäyttelyihin, taiteilijakoteihin sekä tutustumaan kirjailijoihin, taiteilijoihin ja muusikoihin. 


Riisitunturi kesä 2021
Kuva: Tarja Karvonen

"Saamelaisten elämänkatsomus perustuu vanhastaan ajatukseen, että kaikella elollisella on henki: puilla, eläimillä, tuntureilla, ukkosella ja niin edelleen. "
Hanna Apajalahti, Lappi pintaa syvemmältä, s. 18


Tiesitkö, että... 

  • Utsjoen Nuorgam on Suomen ja samalla Euroopan Unionin pohjoisin kylä. Kylässä on Suomen ja EU:n pohjoisin kahvila, ravintola, baari ja Alko.
  • Kilpisjärvellä pidetään jokavuotiset juhannushiihdot, sillä siellä on Suomen pisin hiihtokausi.
  • Sodankylän Vuotso on Lapin eteläisin saamelaiskylä. Pieneksi kyläksi Vuotsosta tulee suhteellisen monta bändiä (SomBy, Irdon ja Ravggon).
  • Kemijärven moottorikelkka- ja sahamuseossa on esillä moottorikelkkoja 1960- ja 1970- luvuilta ja 400 moottorisahaa. 

  • Vanhalla Sallatunturilla harrastettiin 1930-luvulla tunturihiihtoa ja tunturilla pidettiin Suomen ensimmäiset syöksylasku- ja pujottelumestaruuskisat 1937.
  • Sevettijärven kylä on Suomen kolttakulttuurin keskus. Kylän reilusta 300 asukkaasta suurin osa on kolttasaamelaisia.


Nämä olivat vain muutamia satunnaisia nostoja Lappi pintaa syvemmältä-kirjasta. 

Kuva: Tarja Karvonen 

Suosittelen kirjaa kaikille Lappiin matkansa suuntaaville. Tämä matkaopas laajentaa näkökulmaa niille, jotka Lapin lumo on saanut pauloihinsa sekä erityisesti niille, jotka uskovat nähneensä ja kokeneensa Lapista jo kaiken. 

Mahdottoman mukavaa viikon jatkoa sinulle!

tiistai 6. heinäkuuta 2021

Suven ja runon päivä & spoken word -runous

 

Kuva Pajupirtti-blogin arvonnasta voittamastani Havin Nuppu Vanamo servietistä. 


    Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.
Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär’ elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

         Eino Leino


Tämän päivän postaus on aloitettava ehdottomasti Eino Leinon Nocturnella. Tänään, runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä, vietetään kansallista runon ja suven päivää. Runot ovat muutoinkin pääroolissa - Kajaanissa on Runoviikko-tapahtuma, jota vietetään 45. kerran. Runoviikon ohjelmistossa kohtaavat runous ja esitystaiteen eri muodot.



Kuva Pajupirtti-blogin arvonnasta voittamastani Havin Nuppu Vanamo tiskiluutusta.

Viime kesänä Runoviikkoa ei voitu järjestää koronan takia, mutta onneksemme tänä kesänä tapahtuma toteutuu. Tapahtuma toteutetaan koronasuositusten mukaan; tapahtumaan tullaan vain terveenä, kasvomaskin/visiirin käyttö on suositeltavaa, pestään kädet ja muistetaan yskimishygienia. Tapahtumiin myydään vain osa lipuista ja näin turvavälit toteutuvat. 

Viime kesänä kaipasimme tapahtumaa - onhan siitä tullut meidän monen talkoolaisen yksi kesän kohokohdista! Minä olen tänä kesänä kahdessa esityksessä emäntänä ja kahdessa ovimiehenä. Huomenna pääsen ns. tositoimiin talkootöissä. Olen innoissani!

Runoviikko on merkittävä nuorten kesätyönantaja. Vuosittain moni nuori on kesätöissä Runoviikolla ja näin mukana toteuttamassa suurta valtakunnan tason kulttuuritapahtumaa. Samalla nuoret "altistuvat" runoille ja sanataiteelle - näin he kasvavat runojen äärelle ja ehkäpä myös itse joskus runoilijoiksi.

 

Kuva on Ylen aamulähetyksestä (6.7.2021)


Ylen aamulähetyksessä toimittaja Milla Madetoja haastatteli Aura Nurmea (lavarunoilija) ja Laura Eklund Nhagaa (spoken word -artisti, aktivisti ja näyttelijä). He ovat työpari, joka kääntää Amanda Gormanin teokset suomeksi. Huippua! Gorman on 22-vuotias runoilija, joka lausui "The Hill We Climb" runonsa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin virkaanastujaistilaisuudessa. Spoken word, lavarunous, yhdistää kirjallisuutta ja esiintymistä.

Runollista viikon jatkoa!



Tervetuloa seuraamaan blogiani Facebookissa ja Instagramissa

perjantai 21. toukokuuta 2021

Maailma on kaunis ja elämä ihanaa


Hepoköngäs, Puolanka 16.5.2021 
Kuva: Tarja Karvonen

 

Tähän aikaan elämästä,

tähän aikaan vuodesta,

tähän aikaan päivästä tuntuu,

että maailma on kaunis ja elämä ihanaa


olen onnellinen ja täysi ja niin on aina ollut ja on aina oleva


uskon tähän tunteeseen,

ja vaikka en uskoisi, maailma on kaunis ja elämä ihanaa

ei se ole uskon asia


Kai Nieminen: Alan oppia, Tammi 


Kai Nieminen on Kajaanin Runoviikon vuoden 2021 Suven runoilija. Hän on runoilija ja japanilaisen kirjallisuuden suomentaja.  Esikoiskokoelma Joki vie ajatukseni ilmestyi 1971. Sanotaan, että Niemisen lyriikassa näkyy Japanin kirjallisuuden ja kulttuurin syvällinen tuntemus. Hän on julkaissut lähes 20 runokokoelmaa ja tuota määrää enemmän käännöksiä.

(Lähde: Veikko Halmetoja, Runoviikon 2021 esite)


Kajaanin Runoviikon kassi
Kuva: Tarja Karvonen

Eilen Runoviikon ystävien hallitus kokoontui suunnittelemaan tulevan kesän Kajaanin Runoviikon (7. - 11.7.2021) runopolkua. Runopolku on osa Runoviikon ohjelmaa ja loppukesän kulttuuritarjontaa. Olemme innoissamme, kun tämän hetken koronatilanteen mukaan tapahtumaviikko voidaan järjestää koronaan liittyvät suositukset huomioiden.

Olemme Runoviikon taiteellisen johtajan, Kati Outisen, kanssa samaa mieltä:

" Kaipaan esityksien näkemistä. Kaipaan taidetta, taide-elämyksiä, yhdessä muiden kanssa jaettuja hetkiä. Siksi järjestän ja uskon että kesällä. Heinäkuussa. Yhdessä. Kajaanissa."  
Kati Outinen, Runoviikon esite 2021

 


Tänä iltana oli tyttären Kainuun musiikkiopiston kantele-opintoihin liittyvä lopputyökonsertti. Silmäkulmasta vieri kyynel, jos toinenkin. Ihana konsertti <3 Jos tytärtä jännitti, niin myös äitiä tyttären puolesta. Konsertin aikana vilahti ajatuksissani muistoja menneiltä vuosilta; soittotunneille kuljettamista, kotona harjoiteltuja soittoläksyjä, kanteleleirejä, kanteleita viisikielisestä kanteleesta konserttikanteleeseen ja konsertteja niin jouluisin kuin keväisin. Mitä kanteleensoitto tuo hänelle tullessaan - tulevaisuus näyttää!

Tämän kulttuurimartan superviikon päättää Euroviisut 2021. Huomenna kannustetaan kotikatsomoissa!

Musiikillista viikonloppua! 

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Runoviikon talkoolaishommia, Metsäbalettia ja Paltaniemen kesäteatteria


Metsäbaletti esitettiin Pöllyvaaran kuusikossa Kuva: Tarja Karvonen


Takana upea Kajaanin Runoviikko 2019. Olin nyt kuudetta kertaa Runoviikon talkoolaisena. Ennen aktiivista Runoviikolle osallistumista en ollut mikään himo runojen lukija. Olen aina pitänyt runojen kauniista kielestä, tiiviistä muodosta ja vapaasta tulkittavuudesta. Jos ei muuta jaksa tai jouda lukemaan, aina sen jokusen runon jaksaa ja ehtii.

Olin emäntänä kolmessa esityksessä ja kahdessa ovimiehenä. Emännän tehtäviin kuuluu mm. olla esiintyjän/esiintyjien tavoitettavissa tarvittaessa, jakaa tehtävät ovimiehille ja huolehtia järjestäjien puolesta, että tilaisuus onnistuu. Vastuullinen tehtävä, mutta tilaisuuksissa niin leppoisa tunnelma, että kaikki sujuu kuin itsestään. Ovimiehet tarkistavat liput sekä tarvittaessa ohjaavat katsojat paikoillensa. Talkoolaisen hommiin tuo hieman jännitystä se, että kaikkia tilanteita ei voi etukäteen tietää ja voi joutua improvisoimaan. Jos tilannetta ei pystytä talkoolaisten kanssa yhdessä ratkaisemaan, niin meillä on järjestäjien puhelinnumerot, joihin voimme aina tarvittaessa soittaa. Runoviikon talkoolaisiin luotetaan ja annetaan vastuuta.


Metsäbaletti Kuva: Routa Company


Yksi emännäntehtäväesityksistäni oli Routa Companyn Metsäbaletti. Ennen tapahtumaa soitin Routa Companyyn ja keskustelimme esityksestä ja tehtävästäni emäntänä. Sovimme, että käyn katsomassa esityspäivän harjoituksessa esiintymispaikan ja sovin vielä tarkemmin emännäntehtävistä illan esityksessä. Esityksessä oli apunani Runoviikon talkoolaisia, jotka mm. saattoivat Kajaanin kaupunginteatterilta Metsäbalettiin tulevat katsojat Pöllyvaaraan.

Tehtäviini kuului kulkea kokoontumispaikalta esiintymispaikalle joukon viimeisenä (olin merkki siitä, että kaikki ovat saapuneet paikalle), auttaa katsojia tarvittaessa esityksen aikana ja siirtymisissä sekä huolehtia käsiohjelmista. Minulle kerrottiin, mistä löytyy "myrkkybaari" (hyttys- ja punkkikarkoitteet), vaahtosammutin ja ensiapulaukku.


Valmistautumista Metsäbaletti-esitykseen Kuva: Tarja Karvonen

Routa Company kuvailee Metsäbalettia:

"He tulevat vuodesta 2069 – yhdestä kuvitelluista lähitulevaisuuksista! Mitä tapahtui vuosina 2019-69? Mikä on ihmisen suhde ympäristöönsä? Mitä ihminen hakee taiteelta? Onko ihminen edelleen se omituinen apina, usein väärällä ilmastovyöhykkeellä, puuhastelemassa muiden elollisten näkökulmasta käsittämättömiä juttujaan?

Metsäbaletti on humoristinen ja monitasoinen esitys, jossa kahlataan tulevaisuuden historiaa taiteen näkökulmasta – ja samalla tullaan havainneeksi mitä kuuluu mm. leskenlehdille, jahtiukoille, fotosynteesille ja rapujuhlille.

Metsäbaletissa on radikaalia toivoa."


Saku Koistinen Kuva: Tarja Karvonen

Katsojille ei ollut esityksessä mitään erityistä katsomoa, vaan jokainen sai katsoa haluamastaan paikasta ja siirtyä esityksen aikana paikasta toiseen, katsoa seisoen tai mättäällä istuen. Musiikki, esityksen äänimaailma ja puheosuudet kuuluivat hyvin.

Esityksen aikana Saku lähti iltalaukalle ja juoksenteli tanssiaskelin pitkin metsää. Laura kertoi Sakun ajautuuneen esityksessä meditatiiviseen tilaan, eikä välttämättä osaa väistellä katsojia, mutta on kuitenkin ystävällinen ja katsojat ovat turvassa ;D Taidampa tietää tuon tunnetilan, sillä se saattaa muistuttaa tilaa, jonka koen joka syksy singahdellessani metsässä sienien ja marjojen perässä.


Laura Koistinen Kuva: Tarja Karvonen

Esitystä katsoessani huomasin, kuinka kaupungin äänet ja Pöllyvaaran ohi ajavien autojen ääni kuului metsään. Olen niin tottunut kaupungin ääniin, että en ollut tätä aiemmin edes ajatellut. Seuraavana päivänä pihapuuhia tehdessäni huomasin, että äänet kuuluvat samalla tavalla myös pihallemme. Kesämökillä ollessani kiinnitän huomiota siihen, että siellä on niin hiljaista, kuuluu vain luonnon ääniä - lintujen laulua, puiden lehtien kahinaa tuulessa ja laineiden liplatusta.

Metsäbalettia katsoessani ajattelin, että esiintyjien luontosuhde on meihin muihin metsässä tallaajiin verrattuna ihan eri tasolla. Kun mediassa kuullaan ja luetaan viikoittain punkeista ja ihmisten kohtaamisissa kertoillaan punkkikokemuksia, esiintyjät tanssivat, kirmailivat ja makoilivat metsässä kuin kotonaan - välillä jopa paljain jaloin.


Satu Rinnetmäki Kuva: Tarja Karvonen


Esiintyjien luontosuhteesta kertovat myös esityksen ekologiset ratkaisut kuten esimerkiksi esityksessä tarvittava rekvisiitta mahtuu laatikkoon ja kasseihin, ja siten esitys on siirrettävissä polkupyörillä, linja-autolla tai junassa eri paikkoihin. Lisäksi käsiohjelmasta oli esityspaikalla yksi paperiversio suomeksi ja yksi englanniksi, ja muutoin käsiohjelman sai luettavaksi nettiosoitteesta, joka oli kirjoitettu mukaan otettaviin paperisuikaleihin. Ekologinen näkökulma oli myös se, että esityksen harjoitusten paikkaa metsässä oli siirretty parin päivän välein, ettei metsään syntyisi polkuja.

Esityksen jälkeen katsojat kertoivat pitäneensä esityksestä, sen energisyydestä ja huumorista. Klikkaamalla tästä KLIK, pääset Routa Companyn nettisivuille ja voit katsoa Metsäbaletin seuraavien esityksien ajat ja paikat.

Runoviikolla runoa esitetään siis monin eri keinoin; sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin. Tämä onkin Runoviikossa juuri parasta - jokaiselle katsojalle löytyy jotakin. Tosin tässä tapahtumassa pääsee runokärpänen puraisemaan ja sen jälkeen on polte tulla katsomaan, kokemaan ja näkemään Runoviikon esityksiä vuosittain. Uskallatko sinä antautua runoperhosen puraisulle? Tavataan siis runouden äärellä ensi kesänä 1.-5.7.2020 Kajaanissa.



Kuvat Paltaniemen teatterin facebooksivuilta.

Vuosien varrella talkoolaiset ovat tutustuneet toisiinsa ja uudet talkoolaiset pääsevät äkkiä porukkaan mukaan. Runoviikon päätyttyä pidetään palautepalaveri ja palaverin jälkeen käymme yhdessä katsomassa kesäteatteriesityksen. Tämän vuoden runoviikon palautepalaveri oli eilen ja palaverin jälkeen kävimme katsomassa Paltaniemen kesäteatterissa Anne Ballinin käsikirjoittaman ja ohjaaman komedian Kaikki tahtoo rakastaa. Sää oli varsin raikas, mutta onneksi olimme osanneet varautua kerrospukeutumalla ja jotkut jopa talvitakeilla. Itselläni oli lapaset ja tietenkin villasukat. Komedian kommellukset ja ihmissuhdekiemurat naurattivat ja nauru lämmitti.

Routa Companyn Metsäbaletissa sanottiin, että kaikki paitsi fotosynteesi on turhaa. Paltaniemen teatterin Kaikki tahtoo rakastaa-esityksessä sanottiin, että kaikki paitsi saunominen on turhaa. Ja minä marttana sanon, että kaikki paitsi marttailu on turhaa ;D

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Runokiven paljastus - Runoviikon Suven runoilija 2019 Eeva Kilpi


Tänään oli Kajaanin Runoviikon yksi kohokohdista: Suven runoilijan tekstillä olevan runokiven paljastus. Tämän vuoden Suven runoilija on Eeva Kilpi.

Maamme vanhin sanataiteen tapahtuma, Kajaanin Runoviikko, vaalii kainuulaista rikasta sanataiteen perinnettä tuomalla Kajaaniin vuosittain valtakunnallisesti korkeatasoista ohjelmaa, jossa runoa esitetään monin eri keinoin, sanan, sävelen, tanssin ja kuvataiteen keinoin. (Runoviikko.fi)

Runoviikon taiteellinen johtaja Kati Outinen aloitti runokiven paljastustilaisuuden lausumalla Eeva Kilven runon.

Sano heti jos minä häiritsen,
hän sanoi astuessaan ovesta sisään,
niin minä lähden saman tien pois.

Sinä et ainoastaan häiritse,
minä vastasin,
sinä järkytät koko minun olemustani.
Tervetuloa.

Eeva Kilpi





Minun sisälläni kukkii maisema
jonka vain tämä katoavaisuus
erottaa ympäröivästä
luonnosta.

Eeva Kilpi, Runoviikon Suven runoilija 2019




lauantai 22. syyskuuta 2018

Yksin sinun

Kuva Sari Kaurola/Kajaanin Kaupunginteatteri: Yksin sinun, Kari Suhonen ja Eeva Aitta

Muistatko vielä, miltä tuntui herätä puolison vierestä niinä aivan ensimmäisinä aamuina?
Oletko koskaan miettinyt, miksi olette puolisonne kanssa valinneet toisenne kaikki nämä vuodet? Entä miksi valitsette toisenne tänään?

Kajaanin Kaupunginteatterin teatterikaverina olen kaksi kertaa päässyt seuraamaan Yksin sinun -esityksen harjoituksia. Teatterikaveritoiminta on Kajaanin Kaupunginteatterin ja Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry:n yhteistyömuoto, minkä tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla teatteriin. Lipun varauksen yhteydessä teatteritreffeille ilmoittautuneet saavat kuulla taustatietoja näytelmästä ja keskustella teatterikokemuksestaan. Treffien yhteydessä on myös tekijätapaaminen eli joku työryhmän jäsen käy tervehtimässä ja kertomassa esityksestä teatteritreffiläisille.

Kuva Ia Samoil/Kajaanin Kaupunginteatteri: Yksin sinun, Kari Suhonen ja Eeva Aitta

Yksin sinun -esityksen synnyn taustalla on kolme juonnetta. Yksi juonne on esityksen näyttelijöiden toive olla mukana samassa produktiossa. Toinen juonne on käsikirjoittaja Anna Krogeruksen taito kirjoittaa syvällistä tekstiä rakkaudella, että toivon mahdollisuus jää auki. Kolmas juonne on erilaisen yhteistyön muodon tekeminen eli yhteistuotannon tekeminen Kajaanin Kaupunginteatterin ja Varkauden teatterin kesken. Työryhmä on kokoontumut vuosien aikana eri puolilla Suomea työstämään esityksen materiaalia työpajoissa.

Esitys on Leenan ja Jari-Matin, naisen ja miehen, tarina. Vaikka rooleissa olevat Eeva Aitta ja Kari Suhonen ovat siviilissäkin aviopari, ei näytelmä kerro heidän perisuhteestaan. Esitykseen on kylläkin työpajojen kautta tullut työryhmän jäsenten kokemuksia ja ajatuksia parisuhteesta.

Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogi

Yksin sinun on syvä ja kaunis esitys miehestä ja naisesta, pitkästä parisuhteesta. Raitoja elämän matossa, jonka raitojen väliin on jäänyt puhumattomia asioita. Yksin sinun kertoo läheisyyden kaipuusta ja esteistä, joita itse rakennamme yhteyden tielle.

Esitys on tarkoitettu kaikille parisuhteessa eläville, niissä pettyneille ja niistä haaveileville. Yksin sinun koskettaa, naurattaa ja lohduttaa.

Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogi

Esitys on Kajaanin kaupunginteatterin ja Varkauden Teatterin yhteistuotanto.

Kantaesitys saa ensi-iltansa Kajaanissa 22.9.2018 ja Varkaudessa 5.10.2018.

Käsikirjoitus Anna Krogerus
Ohjaus Eino Saari
Lavastus ja pukusuunnittelu Markku Hernetkoski
Valosuunnittelu Henri Pyy
Äänisuunnittelu Kari Suhonen

Näyttämöllä
Eeva Aitta ja Kari Suhonen