VieKas LIFE -ketjukoulutus

Viime viikonloppuna pidin tyttäreni kanssa VieKas-ketjukoulutuksen Kainuun Martoille. Ketjukoulutuksessa olleet martat vievät tietoa eteenpäin omiin yhdistyksiinsä ja paikkakunnilleen järjestäen esimerkiksi VieKas-teemalla olevia marttailtoja ja muita tapahtumia.

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” hanketta johtaa ja koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Martat, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit.

Hankkeen kesto on 8/2018–12/2023. Hankkeen budjetti on 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Viekas LIfe -hankkeen kohdevieraslajit ovat jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali. Viekas LIFE -hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien kartoitus, torjunta ja tietoisuuden levittäminen.

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia

Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Jättiputkilaji asuinalueella. Kuva: Rob Hille CC BY SA 3.0

Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
Keltamajavankaalit puron varrella. Kuva: Skittledog CC BY NC 2.0

Vieraslajit.fi sivuilla on kansallinen vieraslajiportaali, jonka avulla voi tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löytyy karttoja vieraslajien levinneisyydestä, tietoa ja kuvia vieraslajeista sekä torjuntaohjeita. Vieraslajiportaaliin pääset TÄSTÄ.

Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE-sivuille (hankkeen pääsivut) pääset klikkaamalla tästä KLIK ja Marttaliiton Viekas LIFE-sivuille tästä KLIK.

Ollaan kaikki yhdessä mukana viekkaassa toiminnassa ja kansalaistieteillään yhdessä!

Villasukkia äideille... ja bonuksena yhdet vauvalle

Tänä vuonna Marttaliitto ja Marthaförbundet täyttävät 120 vuotta ja Kätilöliitto 100 vuotta. Yhteisen juhlavuoden kunniaksi toteutamme yhteistyössä Sukat äidille -tempauksen. Sukat äidille -tempauksen aikana järjestöt lahjoittavat ensimmäisen lapsensa synnyttäneelle ja adoption kautta äidiksi tulevalle villasukat. Villasukkien avulla osoitamme ensisynnyttäjille tukemme ja kerromme välittävästä ja arvokkaasta työstämme.

Martat, marthat, kätilöt sekä muut innokkaat vapaaehtoiset kutsutaan tekemään erilaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä villasukkia uusille äideille vuoden 2019 aikana. Kaikenlaiset villasukat ovat tervetulleita; perinteiset neulotut sukat, virkatut tai koukkuamalla tehdyt sukat. Tyyli ja tekniikka ovat vapaat. Villasukkia toivotaan pääosin koossa 39-40. Kun villasukat ovat valmiina, ne toimitetaan joko postittamalla tai tuomalla suoraan keräyspisteeseen. Keräyspisteitä löytyy ympäri Suomen. Marttojen sukat äidille -tempausesta voit lukea tarkemmin klikkaamalla TÄSTÄ.

Kaikki tässä päivityksessä olevat sukat olen hakenut tänään Lehtikankaan kirjastosta, missä on yksi sukat äidille -tempauksen keräyspisteisteistä. Katso, miten ihania sukkia!

Näiden sukkien neuloja oli tehnyt supersöpöt sukat myös vauvalle <3

Villasukkaparien tavoitemäärä on huikeat 21 000 paria. Yhdessä me pystymme tähän!

Olisiko sukat äidille -tempaus se sinun marttajuttusi?

Paljon Onnea, Kainuun Martat!

Sunnuntaina vietimme Kainuun Marttojen 80-vuotisjuhlaa. Juhla aloitettiin ruokailun jälkeen laulamalla yhdessä Kaukametsän Opiston Pirttikuoron kanssa Marttalaulu.

Päivä kun paistaa pirttihin pieneen.
työtäni teen, olen onnellinen.
Kylvän ja kitken peltoni laitaa.
Luojalta kasvua toivoellen.

Aktiivimartta Maire Klemetti oli tiivistänyt Kainuun Martat ry:n 80-vuotisen historian 10 minuuttiseen puheenvuoroonsa! Mairen esitys oli kiinnnostava, mukaansa tempaava ja myös hengästyttävä, sillä niin paljon on 80-vuoden aikana martat Kainuussa tehneet.

Vuonna 1938 helmikuussa Oulussa pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa Kainuun Neuvontapiiri marttatyön eteenpäin viemiseksi, koska Oulusta käsin oli hankalaa ja työlästä hoitaa laajaa neuvonta-aluetta. Kainuun Martta-piiriliiton perustava kokous pidettiin 11.3.1939 Lönnrotin koululla.

Marttayhdistyksiä perustettiin vilkkaasti ja enimmillään yhdistyksiä Kainuussa on ollut yli 30. Piirin ensimmäinen vuosikymmen meni sodan ja jälleenrakentamisen merkeissä. Osattiin iloita pienistäkin hankinnoista, kuten esimerkiksi perunajauhomyllystä ja pölyttimestä (luultavasti pölynimurista). Tehtiin vanhasta uutta, ei uudesta vanhaa, ei revitty housun polvia vaan opetettiin paikkaamaan, kasvatettiin lampaita, kehrättiin, neulottiin sukkia saappaisiin ja monoihin, ommeltiin tallukoita, nykynuorista poiketen suojattiin nilkkoja!

Kainuun Martat ovat vuosikymmenien varrella osallistuneet tapahtumiin ja tempauksiin, tehneet retkiä, myyneet Martta-arpoja, tutkineet rintoja Mama-projektissa, neuvoneet rekassa tilkkua, tumppua, sukka. Keränneet lumppuja, kompostoineet, kierrättäneet. Antaneet neuvoja niin turuilla kuin toreilla, aina askeleen edellä ja ajan hermolla. Kainuun Marttojen 80 toimintavuotta ovat vaatineet toimihenkilöiltä, luottamusmartoita ja talkoolaisilta itsensä likoon laittamista ja vahvasta kumilangasta punottuja lehmänhermoja. Onkohan siinä käytetty peräti makramee tekniikkaa, pohti Maire puheenvuorossaan.

Mairen puheenvuoron jälkeen musisoivat sotkamolaiset nuoret, Fiia ja Elisa.

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Eino Leino: Nocturne 1903

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
Siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.
Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen...

Petri Laaksonen ja Turkka Antero Mali: Täällä Pohjantähden alla

Kaunis on Kainuu mun edessäin
Syömmeen se painuu kuin ystäväin
Vaarojen maan muistaa kun saan
Kaunis on Kainuu näin

Esko Rahkola: Kaunis on Kainuu

Marttaliiton juhlavuodenlähettiläs Lea Sairanen sanoi juhlapuheessaan, että Martat on elämän tosi-tv -sarjaa. Marttojen toiminnassa koetaan ja opitaan yhdessä, osallistutaan ja ollaan aidosti läsnä. Marttatoiminnan tukijalka on ammattilaisten tekemä työ. Valtionapujen väheneminen on muuttanut piirien toiminnanjohtajien toimenkuvaa ulkopuoisten rahoitusten etsijöiksi. Tarve kotitalousneuvonnalle on edelleenkin enevässä määrin tarvetta.

Lea totesi, että Kainuussa ei ole polkuriippuvuutta, vaan tehdään koko ajan uusia polkuja. Tästä esimerkkinä hän nosti Maailman suurimman marttaillan, jolla saimme sekä paikallista että valtakunnallista medianäkyvyyttä. (Polkuriippuvuus tarkoittaa sitä, että asiat tehdään aina niin kuin aina ennenkin tehty.) Lea totesi, että Kainuun Marttojen 80-vuotista marttataivalta ei ole syntynyt ilman työtä, sitoutumista ja yhteenhiileen puhaltamista.

Kainuussa jäsenmäärä on pysynyt samana. Lea muistutti martoille, että järjestötoiminta perustuu jäsenyyteen. Jäsenien jäsenmaksujen tuoma tulo takaa toiminnalle jatkoa. Marttojen toiminta vastaa tämän päivän haasteisiin, kuten esimerkiksi yksinäisyyteen. Marttojen toimintaan osallistuessamme ole osa ryhmää ja kasvatamme sosiaalista pääomaa.

Kajaanin seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kirkkoherra Marko Miettinen. Hän totesi Marttojen toiminnassa olevan yhteisiä arvoja seurakunnan toiminnan kanssa. Näitä ovat esimerkiksi diakoninen ulottuvuus, halu pitää huolta lähimmäisestä.

Kuoronjohtaja Suvi Rimpiläisen johtaman ja Arvo Huttusen haitarilla säestämät Kaukametsän Opiston Pirttikuoron esitykset veivät juhlavieraat

vuorille...

Vuorilla kulkevat suuret tuulet,
vuorilla lehdet ne lepattaa,
vuorilla tuulevi, vaikka jo hiljaa
nukkui laakso ja metsä ja maa.

Eino Leino

ja kalliolle kukkulalle

Kalliolle, kukkulalle
Rakennan minä majani
Tule, tule tyttö nuori
Jakamaan se mun kanssani
Jollen minä sinua saa
Niin lähden täältä kauas pois
Muille maille vierahille
Etten sua nähdä vois

Kaj Chydenius

Taikamummo Tuula Honkanen kertoi juhlassa marttatarinoita. Taikamummolla näkemystä ja kokemusta marttailusta riitti, sillä hänen äitinsä on martta. Hän kertoi, kuinka äiti oli saanut martoilta uusia reseptejä, vinkkejä ruuanlaittoon ja kuinka äiti oli käynyt retkillä pitkin Suomea ja kerran Norjassakin sekä marttojen askartelukerhossa.

Taikamummo vinkkasi marttoja tekemään myytäväksi asti huilaushattuja, koska välillä pitää muistaa huilata. Aika on muuttunut ja uusia ideoita varten tarvitaan ideahattuja. Kuvassa Kainuun Marttojen hallituksen puheenjohtaja Riitta kokeilee ideahattua Taikamummon kurkkiessa Riitan olan yli.

Piiriin tulee hankkia tunnesoittimia, sanoi Taikamummo. Silloin, kun kaikki sujuu kuin rasvattu, laitetaan rytmimunat soimaan.

Kainuun Marttojen 80-vuotisjuhla toteutettiin talkoolaisvoimin. Järjestelyt ja juhla sujuivat loistavasti, kuin rasvattu, joten tuon tuostakin olisi ollut aihetta laittaa rytmimunat soimaa.

Kuva: Tuula, Variskankaan Martat

Kuva: Tuula, Variskankaan Martat

KM80-Talkoissa mukana olivat Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Ristijärven Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Juhlan suunnittelusta ja järjestelyiden ohjauksesta vastasi Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula. Tuulan ansiosta juhla onnistui loistavasti ja vaivattoman tuontoisesti. Tuula oli jakanut juhlan järjestämisen vastuualueisiin:

1. vastuualue: Tuulan johdolla ryhmä vastasi kauppalistojen teosta, tarvikkeiden tilaamisesta, tarvikkeiden hankinnasta ja vastaanottamisesta, kaupassa käynnistä, täytekakkujen teosta, liikenteen ohjaamisen järjestämisestä, talkoolaisten kahvituksesta, liputuksen tarkistamisesta, omavalvonnasta (mm. näyte keitosta ja kakusta pakkaseen), kippikattilan toimivuudesta tarkistamisesta, äänentoiston tarkistamisesta ja juhlapaikan avaimista ja ovien avaamisesta huolehtimisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

2. Vastuualue: Kaijan johdolla ryhmä vastasi salin laitosta, lisäpöytien varastosta saliin tuomisesta, noutaopöydän kattamisesta (ruoka ja kahvi), pöytiin tulevista kukista huolehtimisesta, kotikaljan valmistamisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

3. Vastuualue: Päivin johdolla ryhmä vastasi lohikeiton keittämisestä, maidottoman kasviskeiton keittämisestä, Marttarieskan leipomisesta, munavoin valmistuksesta, piirakoiden paistamisesta ja voitelusta, sekä levitteen, juuston, suolakurkun, täytekakkujen, juustoleivän ja hillon esillelaitosta. Ryhmä osallistui salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

4. Vastuualue: Johannan johdolla ryhmä vastasi tarjoilusta juhlan aikana ja tiskaamisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

Juhlaa edeltävänä päivänä katettiin sali, valmisteltiin keitto, tehtiin esillepanot lisukkeiden osalta, katettiin noutopöydät, varattiin kaikki tarjoiluun tarvittavat astiat, koeponnistettiin äänentoisto, käytiin läpi vieraiden ohjaus, katsottiin juontamiset, liikenteenohjaajat kävivät tutkimassa parkkipaikat, tarjottiin talkookahvit ja voileivät sekä kahvitauolla käytiin läpi tilannekatsaus.

Juhlan päätteeksi Kainuun Marttojen puheenjohtaja Riitta kiitti juhlavieraita, esiintyjiä ja juhlan talkoilla toteuttaneita marttoja.

Paljon Onnea, Kainuun Martat!

Paljon onnea, Sotkamon Martat!

Sunnuntaina juhlittiin Sotkamon Marttojen 80 -vuotista taivalta Sotkamon seurakuntatalolla.

Sotkamon Marttayhdistyksen puheenjohtaja, Johanna Numminen, kertoi avauspuheenvuorossaan käsityksensä Marttojen toiminta-ajatuksesta vahvistuneen entisestään lukiessaan Sotkamon Marttojen asiakirjoja. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Numminen sanoi marttojen kertoneen marttailtojen olevan voimaannuttavia ja hän toivoi myös Sotkamon Marttojen juhlan olevan voimaannuttava kokemus.

Irma Toijanen Sotkamon Marttayhdistyksestä, kertoi puheenvuorossaan yhdistyksensä historiasta. Sotkamon Marttojen perustava kokous pidettiin 22.9.1938 Sotkamon kirkonkylän Onnelan talossa. Paikalla oli kymmenen henkilöä. Marttoihin voi kuulua myös miehet. Sotkamon Marttojen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Esteri Kinnunen, toimi puolisonsa Kalle Kinnusen kanssa johtokunnassa 1941-1970. Kalle sanoi olevansa urosmartta.

Sotaaika verotti myös marttojen voimia. Kun sota-aika oli ohi, kirjoitti sihteeri Sotkamon Marttojen toimintakertomukseen 1946-1947 olleen lepovuosi. Tuona vuonna kokoonnuttiin tekemään yhdessä käsitöitä ja juomaan oikeaa kahvia. Marttayhdistyksen historian varrella on havaittu, että televisio on verottanut joskus marttailtoihin osallistujien määrää, kun televisiosta on tullutkin jotain mielenkiintoista ohjelmaa.

Juhlapuheessaan, Lea Sairanen (Marttaliiton pj. 2012 - 04/2018) totesi monien asioiden kilpailevan ihmisten ajasta. Tästä johtuen Marttojen on muokattava toimintaansa mielenkiintoiseksi sekä päivittää sitä kaiken aikaa - uutta luoden, perinteitä kunnioittaen. Marttailu sopii kaikille. Sairanen kehoittaa kertomaan, että olemme marttoja. Tarvitaan toimintaa, tempauksia ja näkyvyyttä - jos emme näy ja kuulu, ei meitä ole olemassa.

Marttajärjestön 120. juhlavuoden kunniaksi vietetään 31.1.2019 klo 17.00 maailman suurinta marttailtaa. Tuolloin yhdistykset järjestävät marttaillan omilla paikkakunnillaan samaan aikaan.

Kainuun piirin tervehdyksessä toiminnanjohtaja Kaino Kinnunen kuvaili Marttojen toimintaa yhteisöksi, jossa voi osallistua monipuoliseen toimintaan, oppia uusia taitoja, vaikuttaa lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhdistyksissä harrastetaan ja opitaan uutta sekä luodaan toimintaa jäsenten näköiseksi. Kinnunen kertoi Kainuun piirin iloitsevan jokaisesta 670 kainuulaisesta jäsenestä, kun tänä vuonna valmistaudemme koko järjestön 120 -vuotisjuhlavuoteen ja Kainuun Marttojen 80 -vuotisjuhlavuoteen.

Vaikka Martat on suomalainen ilmiö, ovat Martat aina toimineet myös kansainvälisesti. Tästä esimerkkinä Marttojen tekemä kehitysyhteistyö seitsemässä Afrikan maassa neljänä vuosikymmenenä. Tätä lämpimällä sydämellä tehtävää erilaisuuden kohtaamista ja auttamista löytyi Sotkamon Martoilta jo 1940 -luvun alussa paikallistasolla, jolloin ompeluillassa valmistetut työt päätettiin lahjoittaa puutteen alaiselle siirtoväelle. Jo tuolloin martat elivät todeksi ajatusta siitä, että "Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan". Kinnunen sanoi, että voimme olla ylpeitä hienosta harrastuksestamme - marttailusta. Elämä on parasta itse tehtynä.

Sotkamon kunnan tervehdyksessä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari sanoi Sotkamon Marttayhdistyksen 80-vuotisen tarinan olevan tarina toimeliaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja sydämellisyydestä sekä tarina lähimmäisen rakkaudesta ja kodin merkityksestä yhteiskunnan sydämenä. Lukkari kertoi, että yksi Sotkamon kunnan arvoista on yhteisöllisyys. Hän totesi Sotkamon Marttojen tienneen tämän jo 80 vuoden ajan. Kun perheet jaksavat hyvin, koko kunta ja yhteiskunta voi hyvin.

Sotkamon seurakunnan tervehdyksessä kirkkoherra Juhani Saastamoinen sanoi Marttojen olevan tänä päivänä valistusjärjestö. Hän totesi olevan sanomattakin selvää, että tässä maassa kukaan ei olisi uskaltanut lopettaa jouluna kaappien siivousta, jollei martoilta olisi tullut pientä vihjettä - siivoa kaapit, vain jos aiot joulun viettää kaapissa. Tällä esimerkillä Saastamoinen halusi kertoa, että Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni. Tässä ajassa kun on tavattoman paljon houkutusta lähteä ihan järjettömän perässä niin ravitsemuksessa kuin monenlaisessa tekemisessäkin. Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni siihen, millaista on hyvä arki - itse tekemällä muttei tietysti yksin, vaan yhdessä toisten kanssa.

Sotkamon Marttojen juhla oli voimaannuttava, kuten puheenjohtaja Johanna Numminen tervehdyssanoissaan toivoikin juhlan olevan. Sotkamon Marttojen puheenjohtaja kiitti esiintyjiä monipuolisista ja liikuttavista esityksistä. Hän kuvasi juhlaa kauniisti: "Juhlassa välittyi koko juhlan ajan lämmin isä-äiti-tytär -suhde". Siinä yhdellä, jos toisellakin martalla kyyneltä pukkasi silmäkulmaan, kun katsoimme ja kuulimme juhlaohjelmassa esitettyjä runo- ja musiikkiesityksiä. Enkäpä ole kyllä aiemmin kuullut, miten kauniisti ja voimalla marttalaulu soi, kuin sunnuntaina Sotkamon seurakuntatalon salissa.

Puheenjohtaja kiitti Sotkamon pitopalvelua herkullisesta juhlatarjoilusta, Sotkamon seurakuntaa seurakuntatalon antamisesta juhlapaikaksi ja Sotkamon Marttojen hallitusta yhteistyöstä juhlan järjestämiseksi. Puheenjohtaja kiitti juhlaa sponsoroineita yrityksiä; Sotkamon Apteekki, Einen Puoti, Kainuun Osuuspankki, Keskusliike, K-Supermarket, Muoti ja Käsityö, Sotkamon kirjakauppa, S-Market Sotkamo, Sotkamon kunta ja Specsavers.

Juhlan antia oli myös se, että Kainuun Martat tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Sotkamon Martat jatkavat juhlien jälkeen kässäpäivän merkeissä sekä kokoontumalla leipomaan röpörieskoja. Kuhmon Martat tekevät Tallinnanmatkan ja osallistuvat vanhustenviikon moniin eri tapahtumiin esim. leipoen lanttukukkoja ja pullaa veteraanien kanssa. Ristijärven Martat ovat tehneet paperinarusta kaulakoruja ja syyskaudella on mm. Martan kasviskeitto-, hyytelökakku- ja Talven makuja -ruuanlaittokurssit. Paltamon Martoilla neulepuikot viuhkavat, sillä he neulovat vauvoille myssyjä ja sukkia. Vanhusten viikolla Paltamon Martat jakavat villasukkia vanhuksille.

Paljon onnea, Sotkamon Martat!

Juustoleipämessut Ristijärvellä

Kävimme viime vuonna ensimmäisen kerran Juustoleipämessuilla Ristijärvellä. Tapahtuman monipuolisuus yllätti ja tapahtuma kokonaisuudessaan oli kiinnostava. Sinne oli siis päästävä tänäkin vuonna! Tänä vuonna tapahtuma oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen. Pääsimme käymään tapahtumassa sunnuntaina. Sää suosi tapahtumaa ja passelimpaa kesäsäätä ei tapahtumalle toivoa voisi!

Sunnuntaina Katvelan pihatorin lavalla musiikki maistui ja tarina taittui, kun Taikamummo Tuula Honkanen tarinoi ja Eila Kostamo soitti kannelta. Tuula Honkasen tarinointi mm. kaenuulaisen isännän ja emännän kommunikoinnista oli varsin lystiä kuunneltavaa. Eila Kostamo näytti yleisölle, miten kaunista musiikkia kanteleella soitettu musiikki on. Hyvä äänentoisto ja katoksen alla olevat penkit eli kyllä oli järjestäjien taholta esityksiä katsovat messuvieraat huomioitu.

Tässä ollaan Juustoleipämessujen pyhimmässä, siellä missä juustoleipiä tehdään. Juustoleipien maito on suoraan tilalta haettua. Yhden, reilun kilon painoisen, juustoleivän tekemiseen menee noin 7 litraa maitoa. Ja huomaattehan, kaenuulaesittain sanottuna juustoleivän! Näillä tanhuvilla leipäjuusto on nimittäin leivän päälle laitettavaa esimerkiksi edamia tahi emmeltalia.

Reino Mönttinen oli tapahtumassa paistamassa juustoleipiä. Hän kertoi, että itse juustoleivän paistamiseen ei mene kauaa aikaa - noin 10 minuuttia puolelleen. Tapahtumassa myynnissä olevat juustoleivät olivat taatusti tuoreita! Juustoleipien menekki on varmasti loistava, ostajia oli nimittäin koko ajan jonossa odottamassa vuoroaan.

Paltamon kansalaisopiston Ristijärven taidepiirin ja katiskaverkkokurssin opiskelijatöidennäyttely oli ihastuttava, kiinnostava ja innostava.

Juttelin näyttelyä valvomassa olevan Seija Nummen kanssa. Hän kertoi olevansa Ristijärvelle muuttanut paluumuuttaja. Seija on harrastanut maalaamista jo 17 vuotta. Ristjärvelle muutettuaan hän meni kansalaisopiston piiriin mukaan. Kuvassa taustalla olevat talvimaisemat ja maalausjalustalla oleva revontuli-maalaus ovat Seijan tekemiä. Näiden töiden lisäksi oli muitakin Seijan maalauksia.

Martan huomion aina kiinnittää tällainen lipun liehunta :) Tapahtumassa oli talkoissa Marttoja Sotkamosta, Puolangalta ja Kajaanista. He olivat talkoissa kahviossa, messuravintolassa, käsityö- ja leivontatyöpajoissa. Leivontapajassa Marttat laittoivat jauhopeukalonsa heilumaan ja he leipoivat suuren suosion saaneita ohrarieskoja, kuivakakkuja ja saaristolaisleipää. Kahvion asiakkaiden suut tulivat makeiksi Marttojen paistamista letuista ja vohveleista. Marttoja oli myös messuravintolassa antamassa tapahtuman toteuttamiseksi arvokasta talkoolaispanostaan.

Käsityöpajasta löysin sukankutimiensa kanssa ahkeroivia Marttoja, puolankalaisen Tiinan ja kajaanilaisen Pirjon. Katvelan pihapiirin hirsirakennus oli oivallinen ja kaunis paikka työpajoille.

Marttojen käsityöpajassa oli esillä Ristijärven Marttojen neulomia villasukkia Leena Valtasen ideoiman "Lämpöä vanhoille varpaille" -hyväntekeväisyystempaukseen. Sukkaprojektin tarkoituksena on talkoovoimin kutoa jopa 2000 villasukkaparia, jotka lahjoitetaan kuluvan vuoden aikana Kainuun kotihoidon ja hoivakotien asiakkaille.

Otamassani kuvassa näkyy vain osa esillä olleista villasukista. Kaiken muun ohessa Ristijärven Martat ovat siis ehtineet laittaa sukkapuikotkin heilumaan!

Tapahtumaa olivat järjestämässä Ristijärven kunta, Ristijärven seurakunta, Ristijärven Martat, Ristijärven kyläyhdistys, Ristijärven Pirtti, Virtaala, KAO Kajaani, Osuuskauppa Maakunta, Osuuspankki, Kainuun Sanomat ja Immo Kajaus.

Jälleen kerran Juustoleipämessut ihastutti monipuolisuudellaan ja tunnelmallaan!

Kuulimme Juustoleipämessuilla paljon Veisuuvestivaaleilla käyneiden ihmisten hyviä kokemuksia. Ensi kesänä järjestämme niin, että ehdimme Juustoleipäessujen lisäksi myös Veisuuvestivaalien tilaisuuksiin.

Kainuun Marttojen kevätkokous ja arkiruoka on järkiruokaa -ketjukoulutus

Lauantaina oli Kainuun Marttojen kevätkokous. Kokouksessa käsiteltiin viime vuoden toimintakertomus ja tilit. Toiminnanjohtaja Kaino kertoi tilintarkastajan esittäneen yhden tarkentavan kysymyksen - Mitä tarkoittaa röpörieska? Röpörieskaan käytetään kuulema ohraryynejä ja rieska tehdään kuin pannukakku, röpörieska on uunipellin kokoinen.

Kokouksen jälkeen jatkettiin ketjukoulutuksella. Ketjukoulutuksen tarkoituksena on, että koulutuksen käyneet kouluttavat toisia omissa yhdistyksissään. Tämän vuoden teema on arkiruoka on järkiruokaa. Tavoitteena on edistää kestävää ruokataloutta ja pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta arkisilla teoilla kotikeittiöissä. Ympäristöä kuormittavat eniten asuminen, liikenne ja ruoantuotanto.

Järkiruoka on terveellistä, turvallista, edullista, ympäristöystävällistä, läheltä, vastuullista ja maistuvaa. Saimme maistaa useita Marttojen ohjekirjasessa olevia arkiruokia:

juurisellerikeittoa ja tilliöljyä,

porkkana-puolukkasoodaleipäsiä,

punajuurimannaa polentan tapaan, ruusu-kaalispelttiä ja tuoresalaattia,

hasselbackan perunoita lehtipersiljakastikkeella,

omenaisia possunkyljyksiä ja

jälkiruuaksi piimävanukasta lakritsi-kuningatarhillokkeella.

Tältäkään ketjukoulutuskurssilta ei lähdetty tyhjin vatsoin! Näitä arkiruokien reseptejä laitan jatkossa postauksiini.

Kokouksen jälkeen keskustelimme Kainuun Marttojen hallituksen puheenjohtaja Riitan johdolla ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Kuulimme mm. miten yhdistykset ovat toteuttamassa patalappu -tempauksia paikkakunnillaan. Kuluntalahden ja Puolangan Martat esimerkiksi tempaisevat patalappuineen kylätapahtumien yhteydessä. Marttalassa oli esillä kässämarttojen tekemiä patalappuja.

Koti-Kajaani -lehden viikon tärppi: Variskankaan Marttojen patalappunäyttely Lehtikankaan kirjastossa :)