Kurtturuusun torjunta

Kuva: Martat.fi

Kurtturuusu 

Kurtturuusu on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja sen kasvatus kiellettiin 1.6.2022 alkaen. Kasvatuksen lisäksi kurtturuusua ei saa tuoda maahan, myydä tai ostaa ja maan omistajan tai haltian on hävitettävä kurtturuusu alueeltaan, myös yksityispihoista.

Katso kurtturuusun tuntomerkit Marttojen puutarhasivuilta.

Haitallinen vieraslaji

Kurtturuusu on tullut Suomeen 1900-luvun alussa. Se on ollut suosittu puutarhojen ja puistojen kestävä ja näyttävä koristekasvi. Koska kurtturuusu on alkujaan merenrantakasvi, sietää se tiesuolaa ja siksi sitä onkin istutettu maanteiden varsille suojakasveiksi. 

Istutusalueilta luontoon levinnyt kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa sekä luonnolle, että virkistyskäytölle. Kurtturuusu uhkaa hiekkarannat ja merenrantaniityt sekä luonnonsuojelulailla varjeltuja alueita. 

Kurtturuusu leviää 

• vaakasuoran juuristonsa avulla ja muodostaen läpipääsemättömiä kasvustoja 

• siemeniä syövien eläinten ja lintujen ulosteissa

• vesivirtojen mukana (siemenet ja kiulukat ovat kelluvia)

• juurivesoista

Kurtturuusun torjunta

Kurtturuusun hävittämiseen on kaksi tapaa:

ALASLEIKKAUS JA JUURISTON KAIVAMINEN POIS

• Jos kasvissa on kiulukoita, kerää ne ensin pois.

• Juurakko on poistettava tarkasti pois, koska kurtturuusu leviää myös juuren palasista.

• Kurtturuusun poistaminen jälkeen aluetta tulee seurata usean vuoden ajan. Mahdolliset kurtturuusun versot kitketään ja kaivetaan maasta juurineen.

• Alueen seuraamista helpottaa, kun kurtturuusuista puhdistettu alue pidetään ensimmäisien kesien ajan nurmikkona. Myöhemmin tilalle voi kasvattaa jonkin haitattoman koristepensaan. 

NÄÄNNYTTÄMINEN

Näännyttäminen tarkoittaa, että kurtturuusun maanpäällisten vihreiden osien poistamista. Näin kasvi vähitellen nääntyy.

• Uudet versot leikataan muutaman kerran kesän aikana. 

• Kuollut juurakko maatuu maan alla. 

• Oksat voi jättää pensaan juurelle maatumaan, hakettaa tai kompostoida.

• Kurtturuusun kasvusto voidaan myös peittää paksulla pressulla. Näin ruusu tuhoutuu noin kolmessa vuodessa.

Istuta kurtturuusun tilalle haitaton koristepensas. Hyviä pensasruusuvaihtoehtoja esitellään Marttojen sivuilla.

Kuva: Tarja Karvonen 

Tarhakurtturuusuja eli kurtturuususta jalostettuja lajikkeita voi edelleen kasvattaa puutarhassa. Koska lajikkeiden leviämisestä ei ole tarkkoja tietoja, tulee kotipihan ja puutarhan ruusuja tarkkailla.  

T

änään olen tarkkaillut tuomia. Ne kukkivat niin kauniisti!

Onko kurtturuusu sinulle tuttu? Kukkiiko tuomi pihassasi?

Tuomen kukkien tuoksuista viikkoa sinulle!

Parasta porukalla -päivä

Parasta porukalla -päivä

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi järjesti Parasta porukalla -päivän Majasaaren jätekeskuksessa (23.5.2022). Tapahtumassa oli esittelykierroksia, lajittelu- ja kompostineuvontaa sekä vieraslaji-infoa. Entrinki esitteli tapahtumassa sähkölaitteiden ja poistotekstiilien vastaanottoa.

Tapahtuma kiinnosti ihmisiä. Osa kävijöistä ajoitti jätekeskuksessa käyntinsä juuri tapahtumapäivälle. Ekokymppi ja Kurre Kainuulainen ovat tuttu näky erilaisissa tapahtumissa. Tiedottaminen on siis tavoittanut meidät jätehuollon asiakkaat monin tavoin, ja nyt tämän tapahtuman kautta. Tiedon lisäksi oli tarjolla makkaraa ja pullakahvit, jotka nautimme aurinkoisessa säässä.

Porukalla onnistumme!

Parasta porukalla -slogan otetaan käyttöön jätelain muutosten ja uudistusten myötä. Suurin muutos koskee jätteenkuljetuksia. Reilun vuoden kuluttua Ekokympin vastuulla on bio- ja hyötyjätekuljetuksien  järjestäminen asumiseen käytettävien kiinteistöjen ja kuntien hallinto- ja palvelukohteiden osalta. Kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä muihin uudistuksiin valmistaudutaan useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 

Teemme yhdessä parasta jätehuoltoa, koska me kaikki haluamme rakentaa parasta tulevaisuutta. Se tarkoittaa, että elämme ympäristössä, joka on siisti, viihtyisä ja turvallinen. Onnistumme yhdessä, kun vähennämme jätettä ja lajittelemme jätteet kierrätystä varten. Kun lajittelemme jätteet, niistä valmistetaan myöhemmin uusia tuotteita tai tuotetaan energiaa. Samalla syntyy uusia yrityksiä, työpaikkoja ja keksintöjä. Näin toimii ja toteutuu kiertotalous. Ekokympin tiedote

Parhaan jätehuollon ja tulevaisuuden aikaansaamiseksi tarvitaan meitä kaikkia, niin palveluntarjoajia kuin jätehuollon asiakkaitakin - porukalla onnistumme parhaiten!

Viekas veks!

Projektipäällikkö Ville Juntunen kertoi, että Kainuun ja Ekokympin Viekas veks -vieraslajihankkeen tavoitteena olevan tiedon lisääminen haitallisista vieraslajeista ja tuottaa positiivista ilmapiiriä vieraslajien hävittämisen ympärille. 

Kainuuseen laaditaan vieraslajien hallintastrategia yhdessä projektiin osallistuneiden kuntien ja Ekokympin kanssa. Projektissa ovat mukana Kajaani, Sotkamo, Paltamo, Kuhmo ja Suomussalmi. Projektin tiimoilta tehdään yhteistyötä eri yhdistysten kanssa. Yhteistyön hankkeen tiimoilta on polkaissut jo alkuun mm. Laakajärven kyläyhdistys. Yhdessä suojelemme luonnon monimuotoisuutta ehkäisemällä haitallisten vieraslajien leviämistä Kainuussa.

Tiedotusta, aikatauluja ja positiivista ilmapiiriä torjuntatyöhön voit seurata Viekas veks -hankkeen Facebook-sivuilta.

VieKas LIFE -ketjukoulutus

Viime viikonloppuna pidin tyttäreni kanssa VieKas-ketjukoulutuksen Kainuun Martoille. Ketjukoulutuksessa olleet martat vievät tietoa eteenpäin omiin yhdistyksiinsä ja paikkakunnilleen järjestäen esimerkiksi VieKas-teemalla olevia marttailtoja ja muita tapahtumia.

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” hanketta johtaa ja koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Martat, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit.

Hankkeen kesto on 8/2018–12/2023. Hankkeen budjetti on 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Viekas LIfe -hankkeen kohdevieraslajit ovat jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali. Viekas LIFE -hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien kartoitus, torjunta ja tietoisuuden levittäminen.

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia

Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Jättiputkilaji asuinalueella. Kuva: Rob Hille CC BY SA 3.0

Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
Keltamajavankaalit puron varrella. Kuva: Skittledog CC BY NC 2.0

Vieraslajit.fi sivuilla on kansallinen vieraslajiportaali, jonka avulla voi tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löytyy karttoja vieraslajien levinneisyydestä, tietoa ja kuvia vieraslajeista sekä torjuntaohjeita. Vieraslajiportaaliin pääset TÄSTÄ.

Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE-sivuille (hankkeen pääsivut) pääset klikkaamalla tästä KLIK ja Marttaliiton Viekas LIFE-sivuille tästä KLIK.

Ollaan kaikki yhdessä mukana viekkaassa toiminnassa ja kansalaistieteillään yhdessä!

Jättipalsami - haitallinen vieraslaji

Viime kesänä takapihallamme tontin reunassa kasvoi jättipalsami (Impatiens glandulifera). Kukka kerkesi siementää ja nyt samalla paikalla kasvaa pari jättipalsamia. Ympärillä olevat taimet olen kitkenyt jo aiemmin kesällä pois.

Jättipalsamin kukat ovat kauniita, mutta kasvi luokitellaan haitalliseksi vieralajiksi. Tämä tarkoittaa, että jättipalsamin maahantuonti, kasvatus, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, josta se sinkoaa siemenet jopa seitsemän metrien päähän emokasvin ympärille. Kasvi tuottaa runsaasti siemeniä - yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä!

Jättipalsami on mehevävartinen ruoho, jonka lehdet ovat suikeat ja hammaslaitaiset.
Kukat ovat suuret ja kaksineuvoiset. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Väriltään kukat ovat yleensä vaaleanpunaiset, mutta värimuotoja on Suomessa tavattu valkoisista tummanpunaisiin. Jättipalsamien keskimitta on 1,5 metriä, mutta kasvi voi sopivilla kasvupaikoilla kasvaa jopa yli kolmen metrin.

Koska jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, vievät sen laajat kasvustot tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Lisäksi se kilpailee alkuperäisen kasvisuuden kanssa pölyttäjistä.

Jättipalsamia torjutaan kitkemällä. Kasvusto kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja jatketaan syksyn loppuun asti. Kasvi irroitetaan juurineen ja selkeästi rajautunut kasvusto niitetään 2-3 kertaa kesässä. Kasvit kerätään jätesäkkiin, missä ne mädätetään ja sen jälkeen kompostoidaan. Jos kunnan sekajäte poltetaan, voi pienet määrät hävittää sekajätteen mukana. Suuret määrät toimitetaan jätesäkeissä käsiteltäviksi jätekeskuksiin tai -asemille.

Tällaisilla hommilla viikonlopun viettoon :)

Lähteet: vieraslajit.fi ja kouvolansanomat.fi