Noita Näkkäränenän pääsiäispulmat ja Oriveden Marttojen pääsiäiskoristeluvinkki

Oriveden Martat kertoivat instagramissa, että Orivedellä on pääsiäisen kunniaksi koristeltu puita pääsiäismunilla. Oriveden Martat - kiitos hauskasta puutarhavinkistä!

Minä otin pääsiäiskoristelaatikosta muovisia koristemunia ja laitan niitä pihalla olevaan syreeniin muutamien höyhenien kera.

Kuva: Kajaanin kaupunginteatteri

Noita Näkkäränenä tarvitsee kaikkien lasten ja lastenmielisten apua loitsuihinsa!

Mitkä ovat Noita Näkkäränenän pääsiäispulmat?
Mitä hän oppi taikakoulussa?
Mitä tapahtui matkalla Kyöpelivuorelle?
Saammeko yhdessä ratkaistua pääsiäispulmat?

Riennetään yhdessä ruudun äärelle ja autetaan Kajaanin kaupunginteatterilla olevaa Noita Näkkäränenää pääsiäispulmien ratkaisemisessa! Lähdetään heti auttamaan klikkaamalla tästä KLIK.

Kajaanin kaupunginteatteri
Työryhmässä Teija Töyry, Topi Lindh ja Heidi Syrjäkari
Musiikki: Aquarium by Kevin MacLeod

Vieraat - toisenvaraista yhteiskuntaa etsimässä

Vieraat, Kajaanin kaupunginteatteri, kuva la Samoil, kuvankäsittely Teemu Sirviö

Aloitin viikonlopun vieton katsomalla Kajaanin Kaupunginteatterin Vieraat-esityksen. Esityksen aihe, sen herättämät ajatukset ja tunnelmat pyörivät loppuillan ajatuksissani, sekoittuivat ehkä hieman uniinkin ja kypsyivät viikonlopun aikana blogipäivitykseksi.

Vieraat on Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin yhteistuotanto. Vieraat on saanut alkunsa uteliaisuudesta toisiin todellisuuksiin sekä kaipuusta siihen, että teatterissa voisi tapahtua jotakin inhimillisesti tärkeää ja totta.

Esitysmateriaali on kerätty kevään ja syksyn 2018 aikana kohtaamalla vieraita - asunnottomista afgaaneihin, päihdekuntoutujista pappeihin, viranomaisista vallankäyttäjiin. Tarinat perustuvat todellisiin kokemuksiin ja henkilöihin, ja ne kerrotaan esityksessä siinä muodossa, missä ne työryhmälle on kerrottu. Ihmisten henkilökohtaisten kokemusten ja ajatusten lisäksi esityksessä kuullaan asiantuntijaäänileikkeitä. Nuo äänileikkeet tuovat esitykseen näkemyksiä ja ajatuksia heiltä, jotka työkseen pääsevät näkemään yhteiskuntaamme ja todellisuuksia erilaisten, eri elämäntilanteissa olevien ja vieraiden silmin.

Vieraat, Kajaanin kaupunginteatteri, kuva Tarja Karvonen

Vieraat-esitys kertoo kaunistelemattomasti ja lämmöllä maahanmuuttajien, syrjäytyneiden tai muutoin vieraiden silmin heidän todellisuuksista, elämästään ja kokemuksistaan - pohjattomasta ikävästä läheisten luokse, halusta opiskella, tavoitteesta valmistua ammattiin ja palosta tehdä kovasti töitä. Ja syvältä sydämestä tulevasta halusta viettää edes yksi joulu yhdessä läheisten kanssa. Se kaikki mikä meille useimmille on turvallista perusarkea, ei ole itsestään selvyys kaikille. Esityksessä kuulluiksi tulleet ihmiset tarinoineen ja elämänkokemuksineen muistuttavat meitä, miten kiitollisia saamme olla.

Hauskanpito yhdistää. Esitys sai meidät myös nauramaan. Ja monta kertaa. Samalla me taisimme ehkä hieman nauraa myös itsellemme. Se kaikki mikä "Sattuipa kerran Monikassa", olisi tapahtunut suurella todennäköiyydella myös meille. Osalle meistä on saman tapaisia tilanteita tapahtunutkin, sillä kulttuurien yhteensovittaminen ei ole helppoa. Kaikki se, mikä sattuipa kerran Monikassa, tapahtuu päivittäin eri puolilla Suomea.

Monika - monikulttuurisen toimintakeskuksen sivuille pääset tutustumaan TÄSTÄ.

Toivoisin mahdollisimman monen aikuisen näkevän ja kokevan tämän esityksen, sillä se antaa mahdollisuuden katsoa meitä suomalaisia ja yhteiskuntaa vieraiden silmin sekä isolla kädellä myös näkökulmaa omaan elämään - miten moni asia elämässämme on hyvin. Esitystä katsoessamme me elämän opettamat väistämisen ja ohittamisen mestarit joudummekin katsomaan kohti ja asettamaan itsemme alttiiksi horjuttaville ja arvaamattomille tunteille.

Tänä päivänä meidän lapsemme ja nuoremme elävät monikulttuurisemmassa arjessa kuin useimmat meistä aikuisista. Monikulttuurisuus on arkea päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla, esimerkiksi somessa, harrastuksissa ja kaveripiireissä. Ja tulevaisuudessa heidän työpaikoillaan. Vaikka lasten ja nuorten elämä on monikulttuurisempaa, antaa Vieraat-esitys heille aineksia syvempään ymmärrykseen, hyväksyntään ja suvaitsevaisuuteen. Yhteiskunta on me - ei me ja nuo.

Vaikutuin myös tästä Kajaanin kaupunginteatterin ja Vaara-kollektiivin kolmannesta yhteistuotannosta. Aiemmat yhteistuotannot ovat Tänään koulun jälkeen ja Miehen kosketus. Uskon vahvasti, että Vieraat tulee olemaan edellisten yhteistuotantojen tavoin sekä arvostelu- että yleisömenestys.

Vaikutuin esityksen lavasteista, valo- ja äänimaailmasta, jotka veivät meidän erilaisiin todellisuuksiin, paikkoihin ja tunnelmiin. Lavastuksessa käytetyt lukuisat laatikot ovat kainuulaisten lasten, nuorten ja aikuisten maalaamia. Ihmisiä on pyydetty maalaamaan yhteen laatikkoon ajatuksiaan, kokemuksiaan ja mielikuviaan rakkaimmasta kodistaan. Vaikutuin näyttelijöiden roolisuorituksista niissä lukuisissa rooleissa, mitä he esittivät sekä avoimuudesta ja rohkeudesta tuoda omia elämänkokemuksiansa näyttämölle, meidän katsovaksi ja kuultavaksi.

Vieraat on alueteatterin kiertueohjelmistossa keväällä 2019. Kajaanin kaupunginteatterin sivuille pääset TÄSTÄ

Vieraat-esityksen käsiohjelmasta lainaus:
"Katson työkseni. Katson työkseni ihmisiä, elämää, maailmaa. Katseellani on valtaa, ja se valta tuo vastuuta. Asiat, joihin kiinnitän huomioni, vahvistuvat ja asiat, jotka ohitan, heikkenevät. Katseeni myös väistää: ihmisiä, kiusallisia tilanteita. Tai ajatellakseni asiaa moniaistillisemmin: vieraita hajuja, outoja makuja, hankalia rakoja, väkivallan uhkaa, hankaumia minun ja toisten välillä."

Kävin treffeillä!

Minua vähän jänskätti! Olihan ne oikeastaan sokkotreffit. Treffikaverin, Maijan, tunsin toki. Mutta en tiennyt, ketä muita tulisi paikalle. Kävin nimittäin Kajaanin Kaupunginteatterissa Merkkipäivä -esityksen jälkeen teatteritreffeillä.

Treffeillä kuulimme näyttelijöiden kertomana näytelmän taustoista ja näytelmän tekemisestä. Treffit olivat lämminhenkinen tilaisuus, missä vallitsi ymmärtävä ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kyselimme näyttelijöiltä ja käsikirjoittajalta pohdituttamaan jääneitä asioita ja keskustelimme teatterikokemuksestamme.

Petriikka Pohjanheimo, Aleksi Lavaste ja Taisto Reimaluoto (kuva: Tiina Hauta-aho, Kajaanin Kaupunginteatteri)

Näytelmä alkoi, kun Topi tuli kotiin. Oli huhtikuinen aamuyö. Eteisen matolla oli nippu postia, päällimmäisenä valokuvaliikkeen kirjekuori.

Katselimme haalistuneita valokuvia ja kuinka Topi vanhempineen muisteli menneitä. Menneitä aikoja ja tapahtumia, jotka naurattivat ja itkettivät - molempia ja yhtä aikaa. Näytelmä kertoi Topin ja hänen perheensä tarina, joka sijoittui 1960-1970 -lukujen Suomeen. Aikaan, jolloin sodat oli sodittu ja uskottiin siihen, että yhdessä rakennetaan kaikille hyvä elämä.

"Albumit täynnä merkkipäiviä
ihan kuin kaikki olisi ollut yhtä juhlaa."

Merkkipäivä oli pojan kasvukertomus. Tapahtumia, merkkipäiviä, neutraalisti kerrottuna, alleviivaamatta ja kaunistelematta. Asiat tapahtuivat niin kuin tapahtuivat, merkkipäivät menivät niin kuin menivät. Kipu oli kuitenkin kaikessa, mitä Topi puhui.

Näytelmä perustuu Taisto Reimaluodon haastatteluihin; hänen elämäänsä ja elämänkokemuksiinsa alkoholisti isän ja tiukasti uskoon turvaavan uskovaisen äidin lapsena. Näytelmän käsikirjoittaja Taija Helminen tapasi Taiston ensimmäisen kerran elokuussa 2014. Haastettaluista saadusta runsaasta materiaalista on vain muutama prosentti käytetty näytelmään ja materiaali on fiktioitunut matkan varrella Merkkipäivä -näytelmäksi.

Taisto kertoi viehättyvänsä mikrohistoriasta ja -tarinoista. Haalistuneiden valokuvien kautta tarkastelimmekin Topin ja hänen vanhempiensa mikrotarinoita, joiden kautta kuljimme heidän mukanaan kuin sukulaiset, ystävät, naapurit tai kylänmiehet. Kuulimme hääpuheen, olimme matkalla Kainuusta Helsinkiin, näimme lapsen muuton pois kotoa, olimme hautajaisissa.

Merkkipäivä on lempeän armollisesti kerrottu tarina perheestä, lähimmäisenrakkaudesta, uskosta ja luopumisesta. Näytelmässä on lisäksi ja kuitenkin paljon isoja ristiriitoja; mieli hajoaa, ruumis hajoaa, perhe hajoaa, lopussa on sovitus.

Taija Helminen, Taisto Reimaluoto ja Petriikka Pohjanheimo (kuva: Tarja Karvonen)

"Koska lehdet tulevat maahan yhdessä, ja kun tuuli tyyntyy, ne pötköttävät siinä vieretysten ja heiluttelevat ruskeita varpaitaan. Ja hilpeästi rallattelevat toisilleen, sen laulun kuulee kun kuuntelee." (Taija Helminen, Merkkipäivä)



Merkkipäivä

Yhteistyössä Teatteri 2.0, Lahden kaupunginteatteri ja Uuden näytelmän ohjelma UNO.

Käsikirjoitus Taija Helminen
Ohjaus Kaisa-Liisa Logrén
Lavastus ja pukusuunnittelu Tiina Hauta-aho
Valosuunnittelu Jouni Nykopp
Äänisuunnittelu ja musiikki Tatu Virtamo
Näyttämöllä Aleksi Lavaste, Petriikka Pohjanheimo ja Taisto Reimaluoto

Kantaesitys 1.11.2017 Lahden kaupunginteatterissa
Kajaanin ensi-ilta 15.9.2018 Teatteritalossa

Yksin sinun

Kuva Sari Kaurola/Kajaanin Kaupunginteatteri: Yksin sinun, Kari Suhonen ja Eeva Aitta

Muistatko vielä, miltä tuntui herätä puolison vierestä niinä aivan ensimmäisinä aamuina?
Oletko koskaan miettinyt, miksi olette puolisonne kanssa valinneet toisenne kaikki nämä vuodet? Entä miksi valitsette toisenne tänään?

Kajaanin Kaupunginteatterin teatterikaverina olen kaksi kertaa päässyt seuraamaan Yksin sinun -esityksen harjoituksia. Teatterikaveritoiminta on Kajaanin Kaupunginteatterin ja Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry:n yhteistyömuoto, minkä tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla teatteriin. Lipun varauksen yhteydessä teatteritreffeille ilmoittautuneet saavat kuulla taustatietoja näytelmästä ja keskustella teatterikokemuksestaan. Treffien yhteydessä on myös tekijätapaaminen eli joku työryhmän jäsen käy tervehtimässä ja kertomassa esityksestä teatteritreffiläisille.

Kuva Ia Samoil/Kajaanin Kaupunginteatteri: Yksin sinun, Kari Suhonen ja Eeva Aitta

Yksin sinun -esityksen synnyn taustalla on kolme juonnetta. Yksi juonne on esityksen näyttelijöiden toive olla mukana samassa produktiossa. Toinen juonne on käsikirjoittaja Anna Krogeruksen taito kirjoittaa syvällistä tekstiä rakkaudella, että toivon mahdollisuus jää auki. Kolmas juonne on erilaisen yhteistyön muodon tekeminen eli yhteistuotannon tekeminen Kajaanin Kaupunginteatterin ja Varkauden teatterin kesken. Työryhmä on kokoontumut vuosien aikana eri puolilla Suomea työstämään esityksen materiaalia työpajoissa.

Esitys on Leenan ja Jari-Matin, naisen ja miehen, tarina. Vaikka rooleissa olevat Eeva Aitta ja Kari Suhonen ovat siviilissäkin aviopari, ei näytelmä kerro heidän perisuhteestaan. Esitykseen on kylläkin työpajojen kautta tullut työryhmän jäsenten kokemuksia ja ajatuksia parisuhteesta.

Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogi

Yksin sinun on syvä ja kaunis esitys miehestä ja naisesta, pitkästä parisuhteesta. Raitoja elämän matossa, jonka raitojen väliin on jäänyt puhumattomia asioita. Yksin sinun kertoo läheisyyden kaipuusta ja esteistä, joita itse rakennamme yhteyden tielle.

Esitys on tarkoitettu kaikille parisuhteessa eläville, niissä pettyneille ja niistä haaveileville. Yksin sinun koskettaa, naurattaa ja lohduttaa.

Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogi

Esitys on Kajaanin kaupunginteatterin ja Varkauden Teatterin yhteistuotanto.

Kantaesitys saa ensi-iltansa Kajaanissa 22.9.2018 ja Varkaudessa 5.10.2018.

Käsikirjoitus Anna Krogerus
Ohjaus Eino Saari
Lavastus ja pukusuunnittelu Markku Hernetkoski
Valosuunnittelu Henri Pyy
Äänisuunnittelu Kari Suhonen

Näyttämöllä
Eeva Aitta ja Kari Suhonen

Viikonloppu - kulttuuria, marttaopintoja, pihahommia ja neuleprojekteja!

Viikonloppu mennä hurahti aivan kuin siivillä! Viikonloppu meni kulttuurin, lepäilyn, Netflixistä sarjojen katsomisen, marttaopintojen, pihahommien ja neuleprojektien merkeissä. Satotaan, että laiska töitään luettelee, mutta listattu kuitenkin nyt on ;D

Perjantaina kävin katsomassa Mehiläiskoodi -esityksen teatterissa. Olen aiemmin postauksessani kertonut päässeeni teatterikaveritoiminnan puitteissa katsomaan harjoituksia. Ensi-illassa näimme, kuinka hieno kokonaisuus esityksestä tuli!

Nyt toisen kerran katsoessani katsoin tarkemmin ja ehkäpä hieman erilaisia asioita, kuin ensimmäisellä kerralla, jolloin keskityin yleisesti esitykseen ja sen juoneen. Katselin mm. lavasteita ja niiden saumattomia muutoksia esityksen aikana. Ja nyt annoin musiikin viedä mennessään, chillailin silmät kiinni takarivissä ja nautin.

Sää lämpeni viikonloppuna. Lämpöasteita oli +5 asteen paikkeilla. Niinpä saatin tehtyä loput pihahommat ja talvi saa nyt tulla. Kompostissa on edelleen lämmin meininki, vaikka sunnuntaina tyhjennettiin kompostoitunutta ainesta täysi kottikärryllinen.

Orava kiipeili heti lintulautojen täyttämisen jälkeen hakemassa auringonkukansiemeniä ja piilotteli niitä pensaiden juurille ja terassin alle. Mahtaakohan löytää piilottamiaan siemeniä enää talvella.

Nyt maanantaina lunta ei juurikaan enää ole ja sataa vettä.

Lauantaina kävimme katsomassa Kekrijuhlaa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Kulttuurosuuskunta G-voima (käyntännön järjestelyt) ja Routa (ohjelma).

Tapahtuma on jo perinne, joka vuosittain on kerännyt sankan joukon katsojia joen rannoille. Tapahtuman tuottajan, Juho Hannikaisen, mukaan tapahtumaa oli katsomassa noin 4000 katsojaa!

Tänä vuonna katsojia pyydettiin ottamaan mukaan taskulamput tai käyttämään kännykän valoa. Katsojat pääsivät itse osallistumaan tapahtumaan, kun kaikkia pyydettii sytyttämään taskulamppunsa yhtä aikaa.

Kekrijuhlan huipennus on kekripukin poltto. Pukki on tuotu Kajaaninjoelle Sotkamon Tipasojalta maanantaina. Tilaisuus oli vaikuttava musiikkeineen, tanssiesityksineen, valoineen ja tietenkin kekripukin polttoineen!

Sunnuntaina innostuin opiskelemaan marttaopintoja ja tein Taitoavain I -opintojen opintokerhosuunnitelman Moodle-oppimisalustalle. Aloitin myös oppimispäiväkirjan tekemisen. Oppimispäiväkirja liittyy noihin opintokerhoihin eli kerron mm. omia kokemuksistani ja oppimistani asioista opintokerhojen teemoihin liittyen.

Opinnot ovat edenneet kivasti ja jäljellä on enää kolme opintokerho kokoontumista. Näillä näkymin saan opinnot loppuun tämän vuoden puolella ja juhlimme Taitoavain I -opinnoista valmistumista ensi vuoden alussa.

Vaikka viikko sitten satoi reilusti lunta, sulatti viikonlopun lämmin sää lunta huomattavasti. Mutta muistelen kelin olleen useampina vuosina melkolailla samanlainen ja kyllä niistä lumituiskuista ja pakkaskeleistä päästään vielä nauttimaan :)

Minulla on ollut melkoiset neuloosioireet! Tein viikonloppuna peukaloita vaille valmiiksi ihanasta Novita Ajaton -langasta aluslapaset. Lanka on ohutta ja höpönassun pehmoista viskoosilankaa. Aluslapaset ovat vielä tarpeen, kun talvi toden teolla tulee.

Viimeistelin myös huivineuleprojektini. Mutta siitä tarkemmin toisella kertaa. Ohje oli muuten mahdottoman helppo ja lanka hurmaava!

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Miehen kosketus - dokumenttiteatteria suomalaisten miesten kosketushistoriasta

Miehen kosketus, Kajaanin Kaupunginteatteri Kuva: Tarja Karvonen

Me kajaanilaiset saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden perjantaina Taiteidenyössä - pääsimme katsomaan Miehen kosketus -esityksen läpimenoa!

Esityksen tuotannosta vastaavat Vaara-kollektiivi ja Kajaanin Kaupunginteatteri. Esitys kuuluu teatterin Suomi 100 -juhlavuoden viiden kotimaisen kantaesityksen sarjaan ja on alueteatterin kiertueohjelmistossa. Ensi-ilta on 2.9.2017 Kajaanin Kaupunginteatterin Sissilinnassa. Esityksen ensi-illan yhteydessä avataan Jani Liimatan valokuvanäyttely teoksen haastalleilluista miehistä.

Esitystä varten on haastateltu 45 suomalaista miestä heidän suhteestaan kosketukseen. Miesten lisäksi esitystä varten on haastateltu tutkijoita ja asiantuntijoita. Näiden haastatteluiden materiaali on esityksen dokumentaarinen rakenne, runko.

Näyttämöllä Panu Huotari, Janne Kinnunen, Kimmo Penttilä, Mikko Orpana ja Heikki Törmi
Taustatyö, käsikirjoitus, tila ja ohjaus Eino Saari
Lavastus Markku Hernetkoski
Sävellys ja äänisuunnittelu Janne Masalin ja Ilkka Tolonen
Koreografia Mikko Orpana
Valosuunnittelu Olli Seppänen
Pukusuunnittelu Maria Tolonen
Valokuvat ja näyttely Jani Liimatta
Graafinen suunnittelu Elina Kosunen

Miehen kosketus, Kajaanin kaupunginteatteri Kuva: Jani Liimatta

Miehen kosketus ja Mehiläiskoodi ovat Kajaanin Kaupunginteatterin Teatterikaveri-esityksiä. Me teatterikaverit olemme Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry:n vapaaehtoisia, jotka ovat päässeet mm. tutustumaan teatterin toimintaan, keskustelemaan esityksien tekijöiden kanssa sekä katsomaan harjoituksia.

Näissä Miehen kosketus -esityksissä on mahdollista päästä teatteritreffeille:
to 21.9. klo 19
pe 24.11. klo 19
la 16.12. klo 14

Suosittelen Miehen kosketus -esityksen katsomista yläkoululaisista eläkeläisiin. Esitys ei mielestäni ole vain näkemystä, kokemusta ja historiaa pelkästään miehen kosketuksesta. Esitys avaa näkökulmia nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Se kertoo ihmisyydestä; ihmisistä yksin ja ihmisten keskellä. Materiaalia näytelmässä on runsaasti, joten esitys "kestää" useamman kerran katsomisen ilman, että muistaisi kaiken ulkoa tai se ei antaisi mitään uutta.

Miehen kosketus -esityksessä oli niin paljon henkilötarinoita, että rohkenen väittää jokaisen löytäneen niistä ainakin yhden, jossa oli tarttumapintaa. Esityksessä kuulimme myös haastatelluiden henkilöiden omalla äänellään kertomia ajatuksiaan ja kokemuksiaan kosketuksesta.

Haastatelluista naisista yksi kertoi lempikosketuksensa olevan se oja, joka syntyy miehen selän ja sohvan selkämyksen väliin. <3

Teatterikaverit katsomassa Mehiläiskoodi -esityksen harjoituksia

Eilen illalla me teatterikaverit olimme katsomassa Mehiläiskoodi-esityksen harjoituksia. Olipa hienoa nähdä, kuinka esitys kehittyi Minna Vainikaisen ohjaamana yhteistyössä ammattilaisten kanssa.

Mehiläiskoodi on yksi Kajaanin Kaupunginteatterin Suomi 100 -juhlavuoden viidestä kotimaisen kantaesityksen sarjasta. Kantaesitys on 30.9.2017 Kajaanin Kaupunginteatterissa.

Koska en voi tehdä juonipaljastuksia, niin lainailen muokaten Kajaanin Kaupunginteatterin kuvausta esityksestä: Mehiläiskoodi on koko perheen musikaali. Esityksessä kurkistetaan myös tulevaisuuteen, aikaan noin sata vuotta tästä eteenpäin, jolloin ihmiset osaavat jo ajatella ja toimia yhdessä, parvena. Miten mehiläiset liittyvät tähän kaikkeen – ja mikä on MEHILÄI5KOOD1 – se selviää syyskuussa.

Näyttämöllä näemme Joonas Kääriäisen, Maarit Peltomaan, Juha Seppäsen, Heidi Syrjäkarin, Hegy Tuusvuoren, Esko Vatulan, Vera Veiskolan ja Markus Virtasen sekä Kajaani Dancen tanssijoita.

Käsikirjoitus Sami Parkkinen
Musiikki Riku Niemi
Ohjaus Minna Vainikainen
Lavastus Markku Hernetkoski
Pukusuunnittelu Tiina Siltala
Valosuunnittelu Jukka Laukkanen
Äänisuunnittelu Juho Lukinmaa
Koreografia Sonja Pakálen
Kampaukset ja maskeeraus suunnittelu Tarja Torniainen, esityksissä Kati Seppänen
Tarpeisto Minna Hyvönen

Mehiläiskoodi toteutetaan yhteistyössä Riku Niemi Orchestra, Kajaani Dance, KAO ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Kajaanin paikallisyhdistyksen kanssa.

Markku Hernetkoski on luonut näyttämölle mansikkatilan. Lavastuksestakaan ei paljastuksia tätä enempää :)

Me teatterikaverit olemme Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry:n jäseniä, jotka ovat päässeet seuraamaan harjoituksia ja tutustumaan näytelmän valmistumiseen. Toiminnan tarkoituksena on madaltaa kynnystä lähteä teatteriin ja onhan esityksen katsomiskokemus kiva jakaa yhdessä toisten kanssa.

Treffeille kokoonnutaan puolituntia ennen esitystä ja mahdollisesti myös väliajalla. Treffiläiset perehdytetään esitykssen ja he tapaavat jonkun esityksen tekijöistä. Treffeille ilmoittaudutaan etukäteen!

Teatteritreffejä järjestetään Mehiläiskoodi ja Miehen kosketus -esityksiin ja treffejä järjestetään seuraavasti näihin esityksiin:

Mehiläiskoodi
to 5.10. klo 14
la 21.10. klo 14
pe 3.11. klo 18

Miehen kosketus
to 21.9. klo 19
pe 24.11. klo 19
la 16.12. klo 14

Me teatterikaverit pidimme näkemästämme erittäin paljon ja ehdottomasti suosittelemme Mehiläiskoodi -musikaalia kaiken ikäisille katsojille!

Tervetuloa teatteritreffeille!

Teatterikaverit tapaamassa Miehen kosketus- ja Mehiläiskoodi -esitysten työryhmiä ja harjoituksia

Kajaanin Kaupunginteatteri ja Kajaanin Kaupunginteatterin Tuki ry aloittavat syksyllä 2017 yhteistyössä yleisölle suunnatun uuden toimintamuodon - Teatteritreffi-esitykset.

Teatterikaveritoiminnan tarkoituksena on madaltaa kynnystä tulla teatteriin. Ensi kaudella järjestetään Kajaanin Kaupunginteatterissa Mehiläiskoodi ja Miehen kosketus -esityksistä molemmista kolme teatteritreffi-esitystä.

Ryhmätreffeille voi osallistua kuka tahansa lipun varauksen yhteydessä ilmoittautunut katsoja. Ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Teatterikaveri kertoo ryhmälle taustatietoja näytelmästä ja treffien yhteydessä on myös tekijätapaaminen eli joku työryhmän jäsen käy tervehtimässä ja kertomassa esityksestä teatteritreffiläisille.
Teatteritreffeille osallistujat voivat kokoontua myös väliajalla yhteen vaihtamaan kokemuksiaan.

Sekä Miehen kosketus- että Mehiläiskoodi-esitysten harjoituksissa me teatterikaverit saimme esittää kysymyksiä ja keskustella työryhmän kanssa mm. näyttelemisestä, näyttelijänä olemisesta ja tietenkin produktioista itsestään. Näiden tapaamisten kautta saatua tietoa me kerromme teatteritreffeillä tulevalla esityskaudella.


MIEHEN KOSKETUS

Miehen kosketus on Vaara-kollektiivin ja Kajaanin Kaupunginteatterin tuottama kantaesitys, jonka ensi-ilta on 2.9.2017 Kajaanin Kaupunginteatterin Sissilinnassa. Miehen kosketus on myös yksi alueteatterin kiertueohjelmiston esityksistä.

Esitystä varten on haastateltu 50 suomalaista miestä eri puolilta Suomea - heidän kokemuksistaan ja suhteesta kosketukseen. Lisäksi on haastateltu tutkijoita ja asiantuntijoita. Nämä haastattelut luovat näkemyksen siitä, miten mies koskettaa.

Taustatyöstä, käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Eino Saari. Näyttelijät ovat Panu Huotari, Janne Kinnunen, Mikko Orpana, Kimmo Pietilä ja Heikki Törmi.

Esitykseen yhteyteen tulee valokuvanäyttely, joka on osa Suomi 100 -juhlavuotta ja Taidetestaajat-hanketta.

Miehen kosketus -esityksestä voit lukea tarkemmin Kajaanin Kaupunginteatterin sivuilta.


MEHILÄISKOODI

Mehiläiskoodi on koko perheen musikaali. Se on myös kantaesitys eli käsikirjoitus on tehty juuri tätä Kajaanin Kaupunginteatterin näytelmää varten. Näytelmän käsikirjoitus on Sami Parkkisen käsialaa. Myös musiikki on uutta, juuri tätä näytelmää varten sävellettyä. Musiikista vastaa Riku Niemi. Näytelmän ohjaa Minna Vainikainen. Näytelmä toteutetaan yhteistyössä Riku Niemi Orchestran, Kajaani Dancen, KAO:n ja MLL:n Kajaanin paikallisyhdistyksen kanssa.

Mehiläiskoodin ensi-ilta on 30.9.2017. Mehiläiskoodi -esityksestä voit lukea lisää Kajaanin Kaupunginteatterin sivuilta.

Kulttuurimartta on ensi syksynä Kajaani Kaupunginteatterin teatterikaveri! Tavataan teatterissa :)

Kässämarttailua kotona kulttuuripitoisen päivän jälkeen :)

Päivällä työn myötä pääsin kulttuurielämyksen pariin. Kävimme katsomassa Kajaanin seurakunnan ja Kajaanin Kaupunginteatterin yhteistyössä toteuttaman Unelmia -musiikkinäytelmän. Taivalsin Kajaanin Kaupunginteatterin Sissilinnaan läpi räntäsateen ja loskan. Aamullahan ikkunasta avautui nimittäin talvinen maisema - lunta oli jopa enemmän kuin sunnuntaina!

"Unelmia on lempeä musiikkinäytelmä nuorten erilaisista elämän unelmista, tästä hetkestä, toivosta, ystävyydestä ja rakkaudesta." - lause tiivistää näytelmän sisällön, mutta katsomalla näytelmän näet eri näkökulmia ja sävyjä näistä teemoista. Näytelmä on kovatasoinen nuorten näyttelijöiden esitys! Näytelmästä voit lukea lisää Kajaanin teatterin Kajaanin Kaupunginteatterin sekä Kajaanin Seurakunnan sivuilta.

Esityksiä on vielä seuraavasti: to 27.4. klo 12 ja klo 19, la 20.5. klo 14 ja klo 18, su 21.5. klo 14 ja klo 18 sekä ma 22.5. klo 12 ja klo 18. Suosittelen käymään katsomassa!

Illalla kulttuurillinen elämänmeno jatkui Kajaanin Runoviikon talkoolaisten illassa. Tapasimme tässä ensimmäisessä talkoolaisillassa jo aiempina vuosina tutuiksi tulleita runoviikkoystäviämme. Illan aloitti Kajaanin Runoviikon taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto runoesityksellä. Tapaamisessa sovimme yhdessä mm. talkootehtävistämme ovimiehinä tai tilaisuuksien emäntinä/isäntinä. Runoviikosta voit lukea lisää tapahtuman uusilta sivuilta osoitteessa www.runoviikko.fi.

Kulttuuripitoisen päivän jälkeen kässämarttailin kotona ja virkkasin säilytyspurkin suojuksen.

Lankakorissa oli virkkuulangan jämä, jonka nimeä en muista ja jonka vyötettä en ole huomannut kerän sisälle laittaa. Sovelsin Novita Knits -ohjetta koristani löytyneen langan mukaan. Ohjeen löydät osoitteesta https://www.novitaknits.com/fi/fi nimellä Virkattu säilytyspurkin suojus ja kansi Novita Kartano.

Ohje on siis tehty Kartano langalle, mutta toimii mielestäni myös ohuemmallekin langalle. Työ aloitetaan virkkaamalla ensin pohja pylväillä. Koska sovelsin ohjetta, sovitin virkkaamaani pohjaa purkin pohjaan. Kun olin virkannut pohjaosaa hieman yli purkin reunojen, aloitin pitsin virkkaamisen. Ohjeessa on myös purkille kannen suojuksen ohje, jonka virkkaamisen jo aloitin. En ole kuitenkaan aivan varma haluako käyttää suojusta purkissa vai jätänkö purkin metallikannen originaliin muotoonsa :)