sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Marttaliiton mediamarttakoulutuksessa Helsingissä


Eilen kävin mediamarttakoulutuksessa Marttaliiton toimistolla.

Majoituimme perheen kanssa perjantaina Forenom hotelliin. Aamulla hotellista Marttaliiton toimistolle meno oli varsin riemastuttava kokemus, sillä olin ns. perillä kohteessa kadun ylityksellä ja muutaman kävelyaskeleen jälkeen.


Marttaliitto / Lapinlahdenkatu 3 A, 00180 Helsinki - 6. kerros.

Fiilikset olivat enemmän kuin innostuneet, sillä olihan tämä ensimmäinen kerta, kun kävin Marttaliitossa ja pääsin tuohon odottamaani koulutukseen :)

Marttoja oli tullut koulutukseen pitkin ja poikin Suomea. Esittelykierroksella oli mahdollista vielä esittää toivomuksia koulutuksen sisällön suhteen ja kaikkien toiveet koulutus täyttikin.

Jatkossa mediamartat kouluttavat ja opastavat yhdistyksiä martat.fi käytössä ja kotisivujen tekemisessä. Yhdistyksien nettivastaavat saavat mediamarttojen apua yhdistyssivujen tekemisessä ja käytössä.


Kotisivujen tekemiseen löytyy martat.fi ohjeet videoinakin. Näitä leffoja äärellä istun vielä ueampaan kertaan kotiin päästyäni!

Marttaliiton viestintäkoordinaattori Joonas Jylhä ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Ritva Ikonen luotsasivat päivän koulutuspäivän loistavasti päätökseen.

Päivän päätteeksi jokainen sai kahdella sanalla kuvata tunnelmiaan ja ajatuksiaan koulutuksen päätteeksi. Tällaisia mediamarttojen kertomia sanoja ja ajatuksia kirjoittelin ylös: selkiytynyt, luottavainen, kiitollinen, jännän äärellä, vertaistuki, odottava, lisämotivaatio, innostunut, helpottunut, kiinnostavia haasteita ja minä opin!


Ja tässä Ritvan ottamassa kuvassa me sitten olemme - pesunkestävät mediamartat ;)


Päivä kului aivan hujauksessa! Paljon en ehtinyt koulutuksen aikana pääkaupungin liikenteen vilinää katsella, vaikka hommauduin sitä varten ikkunan ääreen istumaan ;)

Mieleeni tuli tuttavani kertoma muisto lapsuudestaan; Hän asui lapsena kirkonkylästä syrjemmällä ja kylille päästyä oli mahtavaa, kun kengänkannat kopisivat asfaltilla. Vaikka jokusen kerran vuodessa käymme täällä Helsingissä (itseasiassa viime viikolla viimeksi), niin sama on fiilis minullakin kun tuttavallani, kun katselen ihmisvilinää ja autojonoja Helsingin keskustassa - on se kyllä aika mahtavaa! :)


Pääsimme tutustumaan liiton toimistoon Joonaksen toimiessa oppaanamme.


Kurkistelimme toimistohuoneisiin, joiden ovien pielissä oli Martat.fi ja Martat-lehdestä tuttuja nimiä. Marianne Heikkilä on Marttaliiton pääsihteeri ja päätoimittaja. Hänen työkenttäänsä kuuluvat myös media- ja yhteiskuntasuhteet sekä yritysyhteistyö.


Saimme yhdistyksillemme viemisiksi mm. Martat -käyttöohjeen. Yksi mediamartoista riemastutti meitä, kun hän vinkkasi meille tämän marttojen käyttöohjeen olevan kova juttu näin isänpäivän alla :D

Ja mihin menee syömään kainuulainen Martta isolle kirkolle päästyään?


Ravintola Zetorin maalaismiljööseen tietenkin :D


Koulutuksen jälkeen maistui Ravintola Zetorin isot blinit smetanalla, punasipuilla, savporomoussellaja kirjolohenmädillä.


Pakollinen lumipäivitys: Kun lähdimme kotoa, ei meillä ollut lunta, mutta täällä Helsingissä sitä oli.

Sain paljon ohjeita ja ideoita kotisivun tekemiseen. Illalla hotellissa, toisen jo nukahdettua, oli pakko kokeilla päivällä opittua käytännössä. No, eihän se vielä aivan ongelmatonta ollut :D Tekemällä oppii, että koneen ääressä istumista vaan enemmän näin alkuun. Mediamarttakollegani tunnelmaan yhtyen - Minä opin!

torstai 26. lokakuuta 2017

Syyslomasen kotimatka taittui Tuurin kyläkaupan kautta 2/2


Varasimme ennen matkaa Tallinnaan majoituksen Helsinkiin, että ei tarvitse lähteä iltaa myöten ajelemaan kohti Kainuuta ja paluumatkalla voisimme piipahtaa (vaihteeksi) Tuurissa.

Hotellin varasimme Booking.com:n kautta. Laitoimme hakutiedot ja yhdeksi majoitusvaihtoehdoksi Kulttuurikeskus Sofia. Luimme Booking.com:n hotelliesittelyn ja katsoimme lisäksi Kulttuurikeskus Sofian omat sivut. Olisipa hieman erilainen hotelli ja miljöö, joten mikäpä siinä.


Aamiaisen jälkeen kiertelimme hotellin ympäristössä ja ihailimme maisemia. Kulttuurikeskus Sofian sivuille pääset tutustumaan tästä.

Koska meillä oli koko päivä aikaa ajella kotiin, niin poikkesimme tosiaan katsomaan Tuurin kyläkauppaa ja tietenkin hieman shoppailemaan :)


Yhtä pakollinen kuin Tallinnan kuvaaminen näköalatasanteelta, on Tuurin kyläkaupalle tultaessa Onnenkengän kuvaaminen. Vaikka sitten vauhdissa auton ikkunasta.

Tarujen mukaan maailman voimakkaimpia onnensymboleita ovat yksisarvisten kultaiset kengät, Onnenkengät. Eräänä kesäyönä vuonna 2000, nousi keskelle Onnettaren kotikylää jättimäinen Onnenkenkä. Kenkä on meidän kaikkien nähtävänä ja tuottaa onnea tasapuolisesti kaikille ihailijoilleen.


Tässä on yksi kauppaan johtavista ovista. Kyläkaupan sivuilta löytyy tarvittaessa kaupan kartta, että voi halutessaan suoraan itseä kiinnostavalle osastolle tai kohtauspaikan sopimiseksi.

Vaikka parkkipaikoilla autoja todellakin riitti, kaupan sisällä ei väkimäärä ahdistanut ja kassat ns. vetivät hyvin. Tämä väkimäärähän on kyläkaupan arkea ja onhan kyseessä Suomen suurin tavaratalo ja kiinnostava matkailukohde.

Näimme itse kauppiaan, Vesa Keskisen, rakenteilla olevan liiketilan työmaalla. Emme menneet kuitenkaan kesken hänen työkiireidensä kuulumisia vaihtamaan ;)


Onnen, puhtauden ja voiman vertauskuva, Yksisarvinen, on Onnettaren apuri ja uskollinen ratsu.

Tämä valtavan kokoinen maalaus on kyläkaupan aulassa.


Nyt on kyllä pakko laittaa kuvat parista yksityiskohdasta naistenhuoneesta! Luxusta ja kauniita yksityiskohtia elämässä pitää olla, vaikka kuten Tuurin kyläkaupan naistenhuoneessa - kritallivalaisimia ja...


kullanvärisiä seinälaattoja! <3


Vallilan osastolla aikaa vierähti, sillä onhan kyläkauppa Suomen ylivoimaisesti suurin Vallila Interior -jälleenmyyjä. Kyläkauppa aloitti yhteistyön Oy Vallila Interior Ab:n kanssa vuonna 1995. Ensimmäisen vuoden myynti oli 50 000 markkaa ja tänä vuonna se ylittää huikeat 1,5 miljoonaa euroa.

Myynnissä oli myös Vallilan uutuuden, Tuuri-malliston tuotteita. Katsoppa kyläkaupan sivuilta, miten kaunis Tuuri-mallisto on ja mitä tuotteita tällä kuviolla on myynnissä.


Muumi-osastolla riitti katsottavaa!


Kyläkauppias Vesa Keskinen on hankkinut Huutokaupat.com - sivustolta myynnissä olleen Muumi-kokoelman kyläkauppaansa. 71 mukia ja 41 kulhoa sisältävän kokoelman hinta nousi viime minuuteilla 16 000 euroon. Kokoelmaan lisätään uudet mukit ja kulhot heti niiden tultua myyntiin.

Tämän kokoelman äärellä voi bongailla tuttuja Muumi-hahmoja, etsiä itsellä olevat mukit ja kulhot tai katsoa, mitkä astiat omasta kokoelmasta vielä puuttuu.


Kyläkauppa on uudistanut sisustusosastoaan ja osaston tuotevalikoima on laaja. Koska muutaman kerran vuodessa tulee kyläkaupassa pistäydyttyä, niin voin myös todeta, että sisustustuotevalikoima myös uudistuu pitkin vuotta.

Kyläkaupan maalaisromanttisella Amanda B Collection -osastolla löytyy upeita sisustus- ja lahjatuotteita - ja vieläpä ostajaystävällisellä hinnalla!


Tuotteet eivät ole pelkästään hyllyssä, vaan myös kauniisti esille laittettuina.


Kyläkaupan kukkaosastolta löytyy leikko- ja ruukkukukkia sekä viherkasveja. Minua erityisesti ilahdutti ilmakasvitarjonta ja sellainenhan oli sitten tietenkin ostettava!


Kaupan keskustorille on rakennettu Jäämaailma. Tässä vain pienen pieni osa Jäämaailmasta, jossa katsottavaa ja ihasteltavaa riittää!

Kosmetiikkaosasto on loistava - eri tuotemerkeille on omat hyllynsä. Ostoskoriin lähti tyttärien toivelistan mukaisesti NYX:n Makeup Color Correcting Palette, Studio Perfect Primer, Professional Makeup Lingerie Shadow Palette, Prof. Makeup Concealer Wand... Aikaa kannattaa varata kosmetiikkaosastolla katselemiseen, kun niin hyville apajille pääsee!


Joulukarkkien määrä ja kirjo oli riemastuttava! :D


Mutta kuten Kuopion ABC Pitkälahden naistenhuoneen peiliin oli kirjoitettu - "Liian paljon hyvvee on ihanoo".


Syyslomasen jälkeisenä aamuna auton päällä oli yöllä satanutta lunta. Talvi alkaa todenteolla tehdä tuloaan!

tiistai 24. lokakuuta 2017

Perunapizza


Kerroin taannoin Taitoavain opintoihimme liittyen Variskankaan Martoille Parasta perunasta arkeen & juhlaan -koulutuksen. Puhuimme siis potuista ja valmistimme perunaruokia. Lupasin laittaa koulutuksessa tehtyjen ruokien ohjeita tänne blogiini. Tässä on nyt ensimmäinen ohje, erinomainen ja erilainen perunaruokaohje: perunapizza!

Perunapizza voi ensituntumalta herkimpiä pizzanystäviä pikkuisen mietityttää, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, sillä tämä on todella hyvän makuinen pizza! Ohje on Marttojen Parasta perunasta arkeen & juhlaan -koulutuksessa jakamastamme ohjekirjasesta. Ohje löytyy myös Martat.fi sivuilta.


Perunapizzan voi syödä sellaisenaan, kevyen keiton tai salaatin kanssa.

PERUNAPIZZA

Pizzataikinaan tarvitset:

2 dl vettä
20 g hiivaa
½ tl suolaa
3 rkl öljyä
noin 5 dl vehnäjauhoja

Täytteeseen tarvitset:

6 keskikokoista perunaa
suolaa
1 punasipuli
1–2 valkosipulinkynttä
1 dl smetanaa tai ranskankermaa
noin 1 dl juustoraastetta (50 g)
1 rkl tuoretta rosmariinia (huom. kuivattukin rosmariini käy -testattu on)
rouhittua mustapippuria
1 rkl juoksevaa hunajaa


Valmista ensin pizzataikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Sekoita joukkoon suola, öljy ja jauhot. Alusta taikina kimmoisaksi. Anna kohota liinan alla noin puoli tuntia.

Kauli tai taputtele käsin taikinasta leivinpaperin päälle ohut, uunipellin kokoinen levy tai 2–3 pyöreää tai pitkäomaista pitsaa.
Anna levyn kohota pellillä liinan alla n. 20 min.

Valmista sillä aikaa täyte. Kuori ja viipaloi perunat hyvin ohuiksi viipaleiksi, jotta ne kypsyvät uunissa.
Kuori ja viipaloi myös punasipuli ja hienonna valkosipuli.

Levitä pohjan päälle ohut kerros smetanaa ja juustoraastetta.
Asettele päälle perunaviipaleet, ripottele päälle hiukan suolaa.
Levitä perunoiden päälle punasipulirenkaat ja valkosipulisilppu.
Ripottele päälle rosmariinia ja mustapippuria. Valuta päälle hunajaa.

Paista pizzaa uunissa 225°C noin 15 minuuttia.

Hyvää ruokahalua!

lauantai 21. lokakuuta 2017

Syyslomasella Tallinnassa 1/2


Martta Matkaaja kävi pienellä syyslomasella Tallinnassa.


Matka Kajaanista Helsinkiin taittui niin sukkelaan, että aikaa jäi kierrellä sataman äärellä olevaa asuinaluetta ja shoppailla Verkkokauppa.comissa.

Ja mitä Martta bongaa syyslomasellaan? Jätkäsaaren peruskoulun! On kyllä korkealla koulun ovi, tuumastelee Martta ;)


Tämä rakennus teki vaikutuksen. Oli oikein käytävä naputtamssa seinää ja todeta, että kyllä se tosiaan on keraamisin laatoin päällystetty!


Pihat ovat Jätkäsaaressa pieniä, mutta asuinalueen keskelle valmistuu iso, alueen keskellä polveileva puistoalue.


Hieman kuohuvaa ja...


hemmotteluhoitoja syyslomasen kunniaksi.


Näimme upean auringonlaskun!
Menneiden aikojen Loveboat -tvsarjan tunnusbiisiä mieleen palautellen Martta kuvaili into pinkeänä kännykällään upeaa auringonlaskua.


Illallinen Grande buffetissa. Oi voi, miten ihania kalatorin herkkuja!

Seuraavana aamuna runsaan aamiaisen jälkeen teki todellakin mieli kävellä pitkin Tallinnan katuja.


Tallinnan Foorumin kultainen muna ja munatuoleja.


Toimii se restaurointi näinkin. Upealta näyttää!


Tavataan siinä talon kulmalla :)


Viron kieli on niin ihana! Parvekkeella olevasta kyltistä ei jäänyt epäselväksi, mistä on kyse; Myydään kortteeri.


Siinä on arkkitehdillä inspiraatio iskenyt. Hienolta näyttää!


Tallinnan vanhan kaupungin toinen porttitorneista ja McDonalds.


Ovet olivat avoinna meille <3


Suomen valtiolippu saa olon tuntumaan kotoisalta.

Tiesithän, että "Suorakaiteista valtiolippua käyttävät Suomen lipusta annetun lain viidennen pykälän mukaan eduskunta, ministeriöt, ministeriöiden alaiset keskushallinnon virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset (myös poliisin valtakunnalliset yksiköt ja poliisilaitokset), korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsuliedustustot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Suomen Akatemia, julkisoikeudelliset yliopistot, rajavartiolaitos sekä valtion alukset." Lähde Wikipedia.


Rakennus, jonka katolla Suomen valtiolippu liehui, on Suomen suurlähetystö.


On näitä katuja jokusen kerran tallattu ja aina nämä näkymät jaksavat ihastuttaa.


Perinteiset, mutta aina niin ihastuttavat ja kiinnostavat kuvakulmat Tallinnasta. Vanhan kaupungin rakennusten takaa näkyy uudempia rakennuksia.


Korkealla kasvaa koivu.


Siinä me ihastelimme näkymiä - me, ryhmä japanilaisia turisteja ja lokki.


Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa + teksti Lindamäen opaskyltissä :)


Linda itse.


Lindamäki on 1860-luvulta peräisin oleva puisto. Se on nykyisin merkittävä kasvillisuutensa ansiosta.


Lindamäen puistossa kasvaa 26 eri puuta, joista seitsemän lehmusta on noin 200 vuoden ikäisiä.


Näkymä Lindamäen puistosta.


Upea ruska!


Moderni ja perinteinen rakentaminen kohtaa.


Osa rakennuksista on restauroitu, jotkin vielä kaipaavat vasaraa ja sivellintä.


Innostuimme kävelemään meille uusia katuja ja eksyimme. GoogleMapsin avulla paikallistimme itsemme ja totesimme myöhästyvämme laivasta, jos lähdemme satamaan kävellen. Löysimme taksin ja hurautimme sillä satamaan. Kyyti oli niin rivakka, että pidimme oven kahvoista kiinni. Hintaa tuolle lystille tuli 4 euroa.


Kohti Helsinkiä seilatessamme iski salama ja tuli reipas raekuuro. Semmoinen keli se syyslomasella tahtoo olla :D

Syyslomasen jatko-osa 2/2 ilmestyy lähiaikoina...