Suomussalmella pysähdytään välimatkan kaffelle Lounaskahvila-konditoria Ämmän Herkkusuuhun, joka sijaitsee Jaloniemi-talossa Kiantajärven rannalla, 5-tien varrella Ämmäsaaressa. Siinä sitten katsellaan päät kallellaan tarjolla olevia herkkuja herkkusuille; kahvileipiä, täytekakkuja, leivoksia, kukkoja, piirakoita, leipiä. Tällä kertaa herkuttelemme vaniljamunkilla ja haudutetulla teellä - kyllä näillä eväillä jaksaa Hossassa kävellä.
Hossan luontokeskuksen toiminnasta vastaa Metsähallitus, Pohjanmaan–Kainuun Luontopalvelut. Luontokeskuksen palveluita ovat kahvila-ravintola, tilavuokraus, neuvonta, kalastusluvat, kokouspalvelut, mökkivuokraus, leirintäalueen vastaanotto, veneiden ja kanoottien vuokraus sekä langaton verkko. Lisäksi on saatavilla yhteistyötahojen palveluja, kuten esimerkiksi hiihto-, koskenlasku-, lumikenkäily-, melonta-, metsästys-, patikointi- ja teemaretkiä, luontoretkiä kansallispuistoon sekä karhun ja ahman katselu- ja kuvausretkiä.
Metsähallituksen yhteistyösopimusyritykset toteuttavat kestävän luontomatkailun periaatteita: tukevat kohteiden arvojen säilymistä ja edistävät niiden suojelua, minimoivat ympäristön kuormitusta, vahvistavat paikallisuutta, edistävät kohteiden tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä, edistävät paikallistaloudellista kasvua ja työpaikkojen luomista sekä viestivät yhdessä kohteen arvoista ja palveluista.
Hossan luontokeskukseen pääset tutustumaan tästä KLIK.
Jatketaan nyt matkaa ja lähdetään katsomaan Hossan värikalliota. Nautitaan kävellessämme kesästä ja kainuulaisesta luonnosta.
Luontoon.fi sivustolla kerrotaan, että lyhytkin luontoilu vaikuttaa: viiden minuutin luontoilu saa mielialan kohenemaan ja 15-20 minuutin luontoilu lisää elinvoimaisuutta ja saa verenapaineen laskemaan. Kaksi-kolme vierailua kuukaudessa kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla tai kaupungin viheralueiden käyttö vähintään 5 h kuukaudessa parantaa merkittävästi kaupunkilaisten henkistä hyvinvointia.
Hossan kansallispuiston Värikallion maalaukset ovat muinoin käytetyn vesireitin varrella, Somerjärvestä nousevassa kiviseinämässä. Kivikaudella, noin 3500 - 4500 vuotta sitten, maalatut kuviot poikkeavat muista Suomen muinaismaalauksista. Muualla ei juuri tunneta pieniä, tikkumaisia hirvikuvioita tai ihmishahmoja kolmiomuotoisine kasvoineen, johon on piirretty silmät ja nenä. Väriaineena maalauksissa on käytetty puna- ja keltamultaa, jota on saatu kuumentamalla rautapitoista savea ja seosaineena on käytetty verta, rasvaa tai munankeltuaista.
Värikallion maalauksista on tunnistettu metsästykseen ja shamanismiin liittyvää 61 erillistä kuviota ja Värikallion maalausten sarja onkin Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia. Virallisesti Hossan Värikallion kalliomaalaukset on löydetty vuonna 1977.
Lue lisää Hossan Värikallion maalauksista Luontoon.fi sivustolta KLIK.
Kiitos nojatuolivaellusseurastasi!
