Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulumisia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuulumisia. Näytä kaikki tekstit
tiistai 25. kesäkuuta 2019
Juhannusruusujen ajan eläimellisiä vauvakuulumisia
Juhannusruusuja Kuvat: Tarja Karvonen
Juhannusruusu alkoi kukkimaan nimensä mukaisesti juhannuksena. Puolikerrannaiset kermanvalkoiset kukat tuoksuvat ihanasti. Juhannusruusun kukinta kestää noin pari viikkoa.
Kaksi vuotta sitten istuttamani juhannusruusut ovat nyt noin 50 cm korkeita. Juhannusruusu kasvaa 150-200 cm korkeaksi. Ruusu ei ole levinnyt juurivesoista, koska olemme leikanneet ruohoa ruusujen juurilta trimmerillä ja ruohonleikkurilla.
Sinitiaisen poikasia Kuva: Tarja Karvonen
Viime viikolla kukkapenkin reunalta rikkaruohoja nyppiessäni säikähdin, kun lintu räpisteli eteeni. Sinitiaisen poikaset olivat lentäneet pihalla olevasta lintupöntöstä. Sinitiaisenpoikaset tulevat lentokykyisiksi 15–21, useinmiten 19 vuorokauden ikäisinä.
Pikkuiset linnunpoikaspallerot harjoittelivat aidalla istumista ja lentämistä. Olihan se aika söpösti hauskan näköistä meininkiä.
Porot syömässä mökin pihanurmea. Kuva: Tarja Karvonen
Juhannuksena olimme kesämökillä. Mökin pihalla kuljeskeli poro vasoineen ja
Vietnamilainen sauvasirkkavauva Kuva: Tarja Karvonen
juhannuksena kotona terraariolemmikkimme vietnamilaisen sauvasirkan munasta oli kuoriutunut pienen pieni sauvasirkkavauva. Munan kuori oli vielä kiinni jalassa. En ottanut poikasta kädelleni, sillä sirkkavauva väisteli varsin vikkelästi yritystäni. Kuvassa oleva tulitikku antaa käsityksen sirkkavauvan koosta.
Juhannusyön tunnelmaa Puolangalla. Kuva: Tarja Karvonen
perjantai 20. heinäkuuta 2018
Syntymäpäivän viettoa pitkin viikkoa
Lapsuuteni syntymäpäiviini kuuluu mansikkatäytekakku ja niitä polkuja tallaan edelleen. Otimme varaslähdön syntymäpäivänäni viettoon ja tein kakun jo maanantaina. Tyttärellä alkoi tällä viikolla rippileiri ja hän ei olisi voinut juhlia mansikkakakun äärellä.
Ostin mansikoita neljän kilon laatikon. Kakkuun meni tietenkin vain murto-osa, mutta perinteiseen tapaan söimme mansikat sellaisenaan. Koska mansikanhinta monia kiinnostaa ja ihmisiä puhuttaa, niin neljän kilon laatikko sukevalaisia mansikoita maksoi maanantaina 30 euroa ja eilen, torstaina, hinta näkyi olevan 25 euroa. Kakun ohjeen laitan tämän päivityksen loppuun.
Syntymäpäivän aamun aloittelin pienillä pihahommilla, kun ei aamusta ollut vielä niin superkuuma pihalla. Salaattimaalla totesin tilanteen kriittiseksi ja otin sos-puhelun Pohjois-Karjalaan marttasukulaiselleni. Rucolan juurelta löytämäni pienet vihreät vilkkaasti liikkuvat toukat ovat rucolan ympärillä lentelevien pienten perhosten toukkia. Koska rucola oli kasvanut liiankin isoksi ja alkanut kukkia, leikkasin salaatin lyhyeksi - kasvaa siitä sitten, jos kasvaa. Istutan tänään rucolaa uudelleen, niin katsotaan josko saamme vielä tälle kesälle uuden sadon.
Aamupäivällä pakastin tilliä. Siinä pakastushommissa oli aikaa vundeerata tulevia ja menneitä. Mieleeni tuli Meidän Vuolijoki - Our villge -fbryhmässä mainittu paikka, Rauhaniemi. Tuo uimaranta kuuluu lapsuuteni, koska Vuolijoella lapsuuden asuneena kävimme kesäisin siellä uimassa.
Ja siitähän se tällä kertaa sitten lähti - minä nappasin uimakamppeet ja ajelin Vuolijoelle Rauhaniemeen uimaan. Rauhaniemi sijaitsee Vuolijoen keskustasta Vaalan suuntaan olevan tien varrella, oikealla olevan hiekkatien päässä.
Rannalla oli pieni kaistale aalloissa toisiinsa hioutuneita kiviä. Muutoin ranta oli hiekkaranta. Pohjassa oleva hiekka tuntui jalkapohjissa ja näkyi kirkkaassa ja matalassa vedessä aaltoilevalta. Vesi oli aalloista huolimatta lämmintä, mikä johtunee loivasti syvenevästä hiekkarannasta. Näkymä rannalta avautui Oulujärvelle. Kaikki oli riemastuttavasti juuri sellaista kuin lapsuuden muistoissani :)
Aikani uitua lähdin Vuolijoen keskustaan, käväisin hakemassa kaupasta jäätelön ja kurvasin yhden tärkeän mutkan kautta kohti Kajaania. Ajoin lapsuuteni kotitalon ohi. Tien nimi vaihtui aikoinaan Vuolijoen Kajaaniin liittämisen yhteydessä Jokitiestä Jokiniityntieksi. Lapsuuden kotitalo oli päivitetty kauniisti näyttäen edelleenkin kovin tutulta. Tietä mateluvauhtia ajaessani ajattelin jokaisen talon kohdalla lapsuudessani taloissa asuneita naapureitamme ja erityisesti lapsuuteni leikkikavereita: Timoa, Elinaa, Jussia, Päiviä, Jaanaa ja Saria.
Syntymäpäivän merkeissä ajelimme vielä Vuokattiin (Kajaanista noin 34 km) ja kävimme syömässä Amarillossa. Minä otin Crispy chiken -burgerin (nachomurulla paneroitua broilerinrintafileetä, BBQ-kastiketta, Piri-Piri majoneesia, Monterey Jack –juustoa ja marinoitua punasipulia + ranskikset). Herkkua oli, siis peukkua!
Ja nyt tämä lupaamani mansikkakakkuresepti:
Sokerikakkupohja
Kakkupohjaan tarvitaan
vehnäjauhoa,
perunajauhoa,
hienoa sokeria,
kananmunia,
margariinia ja
korppujauhoja.
1. Ota kolme samallaista lasia. Riko yhteen lasiin kananmunat. Itse käytin tällä kertaa kakkuun 5 kananmunaa, koska halusin saada ison kakun ja kananmunat olivat mielestäni pienehköjä.
2. Laita toiseen lasiin yhtä paljon hienoa sokeria kuin ensimmäisessä lasissa on kananmunamassaa.
3. Laita kolmanteen lasiin jauhoja yhtä paljon kuin kahdessa muussa lasissa on. Käytä sekä vehnä- että perunajauhoja. Itse laitoin noin puolet kumpaakin jauhoa.
4. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, ilmavaksi vaahdoksi.
5. Kääntele jauhoseos lastaa käyttäen munasokerivaahtoon. Ripottele jauhot siivilän läpi vähitellen, niin taikinaan ei tule jauhokokkareita.
6. Voitele kakkuvuoka margariinilla ja korppujauhota. Ota nokare margariinia, millä pyyhit kakkuvuoan reunat huolellisesti. Ripottele voideltuun vuokaan korppujauhoja ja kääntele vuokaa niin, että vuoka on vuorattu korppujauholla.
7. Paista kakkua 175 asteessa noin 40 minuuttia. Tarkista tikulla (coctailtikku, tulitikun puinen pää), että kakku on kypsä. Kakku on valmis, kun taikinaa ei tartu tikkuun. Anna kakun jäähtyä hetki vuoassa ennen irroittamista.
Tarjan mansikkasynttärikakku
- voi syödä muulloinkin kuin syntymäpäivänä!
Kakkuun tarvitset:
sokerikakkupohja
mansikoita
kuohukermaa
levy valkosuklaata
mehua
hienoa sokeria ja
vaniljasokeria.
1. Leikkaa sokerikakkupohja kerroksi.
2. Viipaloi mansikoita viipaleiksi. Laita mansikkaviipaleet lautaselle odottamaan kakun päällystämistä.
3. Soseuta/muussaa pieni annos tuoreita mansikoita.
4. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita sokerit joukkoon.
5. Sulata suklaa vesihauteessa. Ota osa kermavaahdosta (kerrosten väliin tulevan kermavaahdon määrä) ja sekoita sulanut suklaa siihen.
6. Kokoa kakku: Laita alimmainen kerros tajoilulautaselle. Kostuta mehulla. Levitä valkosuklaakermavaahto kostutetun pohjan päälle. Levitä ohut kerros mansikkasosetta. Tee toinen kerros samalla tavalla.
7. Kuorruta kakku: Kostuta kakun päällimmäinen osa mehulla. Levitä kakun päälle ohut kerros kermavaahtoa. Asettele mansikkaviipaleet kakun päälle. Pursota ulkoreunalle kermavaahtoa haluamallasi tavalla. Voit jäättää ulkoreunan sellaisekseen, naked cake -meiningillä.
Eipä loppunut syntymäpäivän vietto eiliseen! Näillä näkymin tänään tulee postissa minulle tilattu syntymäpäivälahja! Ensi vuonna ajttelin muuten juhlia koko heinäkuun ;D
tiistai 5. kesäkuuta 2018
Uusi autoni - Peugeot 208
Tämä on uusi autoni, Peugeot 208 <3 Entinen autoni, tuo hyvin palvellut ratsuni, tuli tiensä päähän - Kuusakoskelle. Aikojen saatossa autoon tulleet lukuisat persoonalliset piirteet ja ominaisuudet muuttuivat isompaa korjausta vaativiksi vioiksi. Vein auton eilen romutukseen. Olo oli haikea, sillä olihan autollani ajettu monen monia mukavia matkoja. Tunteet syrjään, tilanne oli väistämätön.
Auton romuttaminen Kuusakoskella oli vaivatonta; he poistivat auton puolestani Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) rekisteristä ja sain virallisen romutustodistuksen, joka päätti vastuuni autosta (ajoneuvovero ja vakuutukset). Ja huom. autosta menee nyt kierrätykseen ja hyötykäyttöön 95 prosenttia!
Hyödynsin tämän vuoden valtion myöntämän romutuspalkkion, kun ostin uuden vähäpäästöisen henkilöauton. Romutuspalkkio oli 1500 euroa, mistä valtion osuus oli 1000 euroa ja autoliikkeen 500 euroa.
Ostin auton Kuopiosta Veljekset Laakkonen -autoliikkeestä, koska olemme tehneet kauppoja heidän kanssaan ennenkin. Sanotaan savolaisista mitä sanotaan, niin kyllä savolaisen automyyjän kanssa autokaupat syntyy. Olin liikkeeseen yhteydessä puhelimitse ja tarjoukset sain sähköpostiini. Kävin toki koeajamassa auton ihan paikan päällä. Ostopäätöksen tehtyäni auto oli valmis luovutukseen parissa viikossa ja kävin hakemassa tänään.
Ajoin itse auton ulos liikkeestä. Kun olimme katsoneet läpi kaikki auton käyttöön liittyvät asiat, lähdin tutustumaan uuteen autooni Kuopion keskustan ja saaristokaupungin läpi ajellen ostoskeskus Matkukseen. Päivän aikana ajoin Kuopiossa 40 kilometriä ennen kuin lähdin ajelemaan kotiin. Pikkuisen kuumotti ajella upouudella autollani, mutta hienostihan se matkanteko sujui -lupsakkaan savolaiseen tapaan :)
Tämä kuva oli pakko saada, kun kerran olin autokaupoilla Kuopiossa: uusi autoni ja Puijon torni. Tämän kuvan sain otettua Länsi-Puijon koulun parkkipaikalta. Kutsumusammatti, niin vaisto vei koulumiljööseen kesälomallakin ;D
lauantai 30. joulukuuta 2017
Martta testasi sokeritinojen valamista. Mitä sokeritina minulle ensi vuodelle ennustaa?
Vuoden toiseksi viimeinen päivä! Vuoden vaihteessa tulee aina muisteltua mennyttä vuotta sekä suunnattua katse kohti tulevaan vuoteen. Ja ehkäpä tehdä uuden vuoden lupauksiakin.
Vuoden viimeisinä päivinä on hauska tehdä kaikkia asioita ajatellen tekevänsä niitä viimeistä kertaa kuluvana vuonna ja vuoden vaihtumisen jälkeen tehdä kaikkea ensimmäistä kertaa alkaneena uutena vuotena!
Eilen pyykkejä silittäessäni mietin, millaisia lupauksia teen ensi vuodelle. Siinä silitysraudan kanssa heiluessani päädyinkin yhteen lupaukseen - "Kaikkea kohtuudella!". Kaikkea kohtuudella; harrastuksia, töitä, liikuntaa, opiskelua, arkisia touhuja, herkkuja... Hienoisesti tietenkin toivon repsahtavani kohtuuttomuuksiin esimerkiksi liikunnan suhteen ;) No, ensi vuosi näyttää, miten uuden vuoden lupaukseni kanssa onnistun.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti loppu vuodesta, että Suomessa kielletään lyijypitoisuuden raja-arvot ylittävien tuotteiden markkinoille tuominen. Tästä johtuen perinteisten uudenvuoden tinojen myynti loppuu Suomessa maaliskuussa 2018. Syynä on tinojen sisältämä lyijy, joista tinat pääosin koostuvat. Ottakaamme tämä terveyttämme ja ympäristöä huomioiva rajoitus iloiten vastaan. Ennen tinoja on ennustamiseen muuten käytetty sulatettua kynttilämassaa tai sinettivahaa, että ei tämä tinojen valaminen ole edes ollut perinteistä perinteisin tapa.
Testasin korvaavaa tuotetta eli sokeritinojen valamista. Tässä ohje:
Uudenvuoden sokeritinat
Kuumenna hienosokeria kattilassa. Varrellinen pieni kattila, kasari, on tähän hommaan oivallinen. Sekoita kuumennuksen aikana, ettei sokeri tartu kattilan pohjaan ja massasta tulee tasaista.
Kun sokeri on sulanut ja saanut väriä, kaada massa nopeasti kylmään veteen - kuin vanhan ajan perinteiset tinat konsanaan.
Ota jähmettenyt sokeritina pois kylmästä vedestä kauhalla, pienellä siivilällä tai reikäkauhalla.
Piparitalojen rakentajat tietävät, että sula sokerimassa on kuumaa (sokerin sulamispiste on 185 astetta) ja kattila kannattaa puhdistaa pian sokerin kuumennuksen jälkeen kaatamalla kuumaa vettä kattilaan ja pesemällä tiskiharjalla.
HUOM! Huolehdithan, että lapset ja lemmikit eivät polta itseään sokeritinoja valettaessa!
Sokeritinakuviota tulkitaan perinteiseen tapaan sellaisenaan, kynttilän liekkiä vasten tai seinälle muodostuvasta sokeritinan varjosta.
Hmmm... Mitä tämä sokeritina minulle ennustaa? :D
Onnellista uutta vuotta 2018 <3
lauantai 18. marraskuuta 2017
Kainutlaatuinen ope 2017 - kainutlaatuiset kokoontuivat Kajaanissa
Vaikka on lauantai, jätti martta kotona esiliinan naulakkoon ja suuntasi aamuvarhaisella kohti työmaata Kainutlaatuinen ope 2017 -tapahtumaan!
Kajaanilaisia vinkattiin tulemaan paikalle klo 8 tilaisuuden saapumisen porrastamiseksi - muualta tulevat osallistujat tulivat yhdeksäksi. Eipä ns. käynyt kateeksi kollegoita, jotka starttasivat autonsa tunteja aiemmin ja käänsivät autonkeulan kohti Kajaania - yöllä alkanut lumisade jatkui koko päivän. Onhan näillä tanhuvilla toki näihin talvisiin keleihin totuttu, mutta aina välillä nämä lumisateet runsaudellaan tahtovat yllättää!
Päivä lähti käyntiin tervetulokaffeilla.
Kainutlaatuinen ope 2017 -tapahtumassa oli yli 600 osallistujaa. Osallistujien lisäksi kouluttajat, esittelijät ja järjestäjät. Väkeä ja hyörinää siis riitti!
Tapahtuma järjestettiin Lehtikankaan uudessa monitoimitalossa Kajaanissa.
Saimme etukäteen sähköpostilla linkin ohjelmaan. Ohjelma ja paikat löytyivät myös infotauluilta - ja kysyvä ei tieltä eksynyt.
Ensimmäisenä kirmaisin Anne-Mari Jääskisen luennolle "Tunteet on tosi jees!". Luennoitsija ja aihe oli niin kiinnostava ja suosittu, että siirsimme viereisenkin luokan tuolit luentoluokkaan!
Anne-Mari luennoi tunnetaidosta, tunteiden tilannesitoutuneisuudesta ja henkilökohtaisten kokemusten merkityksestä tunnetaidoissa. Saimme vinkkejä, kuinka voimme tukea oppilaita tunnetaitojen kehittymisessä.
Tässä muutamia asioita luennolta:
Tunteen alla on tarve, inhimillinen tarve, esimerkiksi halu vaikuttaa elämäänsä. Syvintä inhimillisyyttä on tarve kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.
Tunnetaitoihin kuuluu tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja sietäminen, tunteensäätelytaito sekä tunteen käsittely ja purkaminen.
Sen sijaan, että tartutaan sanoihin, tulee miettiä, mikä tunne tai tarve on käyttäytymisen taustalla.
Tunne on totta.
Tunnetaitojen opettelu vaatii myötätuntoa ja päättäväisyyttä.
Seuraavaksi menin päiväkodin puolelle Kaisa Peltosen vetämään "Rennosti! -jooga ja mindfullnessharjoituksia kouluissa ja oppilaitoksissa" -työpajaan.
Pääsimme aistimatkalle höyhenillä, olimme puita ja vuoria :)
Mindfullness vähentää stressiä, ahdistusta ja masennusta sekä kehittää keskittymiskykyä, tunnetaitoja ja luovuutta.
Huomaathan kuvassa olevat kirja-, some- ja nettilinkkivinkit!
Saimme mukaamme Rento skidi - paketit. Netistä löytyy lisäksi Innostu liikkumaan hakusanalla youtube videoita!
Ruoka oli tietenkin tärkeää, että jaksoi :)
Kirsi Saukkola kertoi, että ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin ajatuksia ovat:
Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki!
Tee lisää sitä, mikä toimii!
Tee pieni muutos siihen, mikä ei toimi!
Muutamia muita bongauksiani luennolta ja keskusteluista:
Ratkaisukeskeisessä toimintamallissa ei ongelmien olemassaoloa kielletä, vaan ne käännetään tavoitteiksi. Esimerkiksi ongelma Oppilas X ei tee läksyjä -> Oppilas X tekee läksyjä.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen, esim. mikäli haluan muutoksia ryhmän toiminnassa, muutos lähtee minusta itsestä - käyttäytymiseni muutos muuttaa myös toisten käyttäytymistä.
Sanoilla on merkitystä. Sillä, mitä sanoja käytämme toisten kanssa keskustellessamme, on merkitystä.
Kirjavinkki:
Päivän aikana sain uusia ajatuksia, jotka pyrin ottamaan käyttöön työssäni jo heti maanantaista lähtien :) Paljon kiinnostavia juttuja jäi näkemättä ja kuulematta, mutta yhdenpäivän aikana ei joka paikkaan ehtinyt.
Ja miten mukavaa oli tavata tuttuja opettajia ja vaihtaa kuulumisia heidän kanssaan! Nämä isot, yhteiset vesokoulutuspäivät ovat kyllä yksiä parhaimpia koulutuspäiviä!
Vielä on lauantaita ja viikonloppua jäljellä, että ehtiihän tässä marttaillakin tällekin viikonlopulle :)
torstai 21. syyskuuta 2017
Marttailua keittiössä: Helppo omenapiirakka
Näin viime viikolla kaupassa useita, upean näköisiä, eri lajikkeiden omenoita
ja siitä se ajatus sitten lähti - leivoin omppupiirakan.
Ohjeen löysin MTV:n sivuilta Arjan leivontanurkasta. Koska omppupiirakka oli niin maukas ja helppo tehdä, niin olen leiponut omppupiirakan jo toisenkin kerran tällä samalla reseptillä!
Tällä ohjeella saa nopeasti hyvää tarjottavaa vaikkapa iltapalalle, yllätysvieraille tai viikonlopun herkkuhetkelle :)
Helppo omenapiirakka
1 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria
2 kpl kananmunia
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl rypsiöljyä
1 dl rasvatonta maitoa
Pinnalle:
3 isoa omenaa
3 rkl ruokokidesokeria
1. Sekoita muna ja sokeri.
2. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet, öljy ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi.
3. Levitä leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 27 cm).
4. Levitä päälle omenalohkot ja sokeri.
5. Paista 200 asteessa uunin alatasolla 25-30 minuuttia.
Erityisen hyvää tämä on vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa tarjottuna.
Kotiraati peukuttaa!
Mukavaa viikonloppua!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)