Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhla. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. lokakuuta 2022

Pätkis-kikhernekakkua juhlan kunniaksi


Koulumme kotitalousopettaja, Kirsi, piti henkilökunnalle kikhernekurssin. Jokainen osallistuja sai valmistettavakseen jonkin kikherneruuan tai leipomuksen. Illan päätteeksi kokoonnuimme maistelemaan valmistamiamme ruokia. Valmistimme 

Minä sain valmistettavaksi kikhernesuklaakakun. Resepti on alunperin Erika Sandellin resepti. Kakun tekeminen oli mutkatonta - kaikki raaka-aineet vain sekoitettiin tehosekoittimella ja taikina kaadettiin vuokaan. Ohjeen mukaan kakkuvuoka voidellaan ja korppujauhotetaan. Käytin vuoassa leivinpaperia ja se toimi oikein hyvin.




Yli miljoona!

Blogini juhlii! Blogissa kävijöiden määrä meni viikko sitten yli 1 miljoonan käynnin. Lämmin kiitos kaikille teille blogini seuraajille ja satunnaisille postausten äärellä kävijöille. 

Bloggaaminen on minulle rakas harrastus. En kuitenkaan tee postauksia vain omaksi ilokseni, vaan tulokulmani bloggaamiseen on myös tuottaa marttailu-teemaista sisältöä muille. Marttailu on monipuolinen harrastus. On ollut mahtavaa kokoontua marttailtoihin, kokea ja oppia yhdessä uusia asioita. Olen tutustunut marttoihin niin omalla paikkakunnalla ja ympäri Suomen. Olen osallistunut puurokuun merkeissä ja virtuaalimarttaillassa Marttojen kansainväliseen toimintaan ja käynyt marttamatkalla Strasbourgissa. Marttaopinnoissa olen mm. tutustunut Martta-järjestöön ja villiyrtteihin

Käsityö on minulla käsissä joka päivä ja monta kertaa päivässä - olen julkaissut käsityöohjeita blogissani ja mm. pyllyttimien ohjeet, pipojen ohjeet ja virkattujen peittojen ohjeet nousevat aina uudelleen ja uudelleen käsityöpostausteni kärkeen. Uusin julkaisemani käsityöohjepostaus on Makramee perussolmuja ja makrameella somistettu lasipurkki tulostettavine ohjeineen. Matkapostaukseni nousevat aina, kun talven selkä on taittunut ja kevät on koittanut. Näistä yksi suosituimmista on mm. matkamme Narvikiin

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneilleni!

Paljon mahtavia asioita on tapahtunut bloggaamisen kautta ja nyt on siis juhlan aika! Juhlan kunniaksi leivoin kikhernekakun käyttäen siihen Pätkis-karkkeja. 





Pätkis-kikhernekakku 

(kurssilla käytettyä reseptiä mukannut Tarja K)


2 purkkia kikherneitä  

4 kananmunaa

2 tl leivinjauhetta 

200 g Pätkiksiä

2 rkl kaakaojauhetta

vajaa 2 dl hienoa sokeria


1. Valuta kikherneistä liemi siivilässä.

2. Sekoita kaikki raaka-aineet tehosekoittimessa. Sekoita niin kauan, että seos on tasaista.

3. Pilko Pätkikset. Sulata Pätkis-palat vesihauteessa ja lisää taikinaan hyvin sekoittaen. Pätkikset eivät sulata samalla tavalla kuin suklaa, mutta namimassa sekoittuu hyvin taikinaan. 

3. Voitele ja korppujauhota irtoreunainen kakkuvuoka.

4. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista kakkua 175 asteessa noin 1 tunti.


Irrota vuoan reunat, kun kakku on jäähtynyt. 

Ripottele päälle tomusokeria.

Koristele kakku halutessasi jäähtynyt kakku kermavaahtopursotuksilla.


Kauniita lokakuun päiviä sinulle!

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Kun tänään lähden


Kevätjuhlapäivä. Kevätjuhlan puheenvuorot, oppilaiden musiikkiesitykset, yhteislaulut ja peruskoulun päättävien todistustenjako.

Jo joutui armas aika

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen

Erityisesti tänä vuonna kevätjuhlassa minulla oli yhtä aikaa iloinen ja haikea tunne. Ysiluokkalaiseni saivat peruskoulun päättötodistuksen ja he lähtevät opiskelemaan toiselle asteelle. Tieto opiskelijavalinnoista tulee 16.6. Elämme siis jännittäviä aikoja!




Ysiluokkalaiset valitsivat luokalleen oman kappaleen, joka soi heidän hakiessa todistuksensa. Rehtori antoi todistuksen ja luokanvalvoja ruusun.

On pitkä kuuma kesä
ja mä aion elää sen!


Oppilaani valitsivat luokkamme kappaleeksi Popedan Pitkä kuuma kesä. Juhla päättyi lähtösanoihin ja opettajien kuoron lauluun. 


Kun tänään lähden

Kun tänään lähden otan mukaan mitä tarvitsen,
taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen
Kun tänään lähden en taakse aio vilkaistakaan
taivaalta tähden valitsen vaikken sitä kiinni saa


Onnea, iloa ja kaikkea hyvää teille oppilaani ja kaikki kevään juhlijat! 

Auringonpaistetta kaikille blogini lukijoille!

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Juhannusruusujen ajan eläimellisiä vauvakuulumisia



Juhannusruusuja Kuvat: Tarja Karvonen

Juhannusruusu alkoi kukkimaan nimensä mukaisesti juhannuksena. Puolikerrannaiset kermanvalkoiset kukat tuoksuvat ihanasti. Juhannusruusun kukinta kestää noin pari viikkoa.

Kaksi vuotta sitten istuttamani juhannusruusut ovat nyt noin 50 cm korkeita. Juhannusruusu kasvaa 150-200 cm korkeaksi. Ruusu ei ole levinnyt juurivesoista, koska olemme leikanneet ruohoa ruusujen juurilta trimmerillä ja ruohonleikkurilla.




Sinitiaisen poikasia Kuva: Tarja Karvonen

Viime viikolla kukkapenkin reunalta rikkaruohoja nyppiessäni säikähdin, kun lintu räpisteli eteeni. Sinitiaisen poikaset olivat lentäneet pihalla olevasta lintupöntöstä. Sinitiaisenpoikaset tulevat lentokykyisiksi 15–21, useinmiten 19 vuorokauden ikäisinä.

Pikkuiset linnunpoikaspallerot harjoittelivat aidalla istumista ja lentämistä. Olihan se aika söpösti hauskan näköistä meininkiä.


Porot syömässä mökin pihanurmea. Kuva: Tarja Karvonen

Juhannuksena olimme kesämökillä. Mökin pihalla kuljeskeli poro vasoineen ja


Vietnamilainen sauvasirkkavauva Kuva: Tarja Karvonen


juhannuksena kotona terraariolemmikkimme vietnamilaisen sauvasirkan munasta oli kuoriutunut pienen pieni sauvasirkkavauva. Munan kuori oli vielä kiinni jalassa. En ottanut poikasta kädelleni, sillä sirkkavauva väisteli varsin vikkelästi yritystäni. Kuvassa oleva tulitikku antaa käsityksen sirkkavauvan koosta.


Juhannusyön tunnelmaa Puolangalla. Kuva: Tarja Karvonen


sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Paljon Onnea, Kainuun Martat!

Sunnuntaina vietimme Kainuun Marttojen 80-vuotisjuhlaa. Juhla aloitettiin ruokailun jälkeen laulamalla yhdessä Kaukametsän Opiston Pirttikuoron kanssa Marttalaulu.

Päivä kun paistaa pirttihin pieneen.
työtäni teen, olen onnellinen.
Kylvän ja kitken peltoni laitaa.
Luojalta kasvua toivoellen.


Aktiivimartta Maire Klemetti oli tiivistänyt Kainuun Martat ry:n 80-vuotisen historian 10 minuuttiseen puheenvuoroonsa! Mairen esitys oli kiinnnostava, mukaansa tempaava ja myös hengästyttävä, sillä niin paljon on 80-vuoden aikana martat Kainuussa tehneet.

Vuonna 1938 helmikuussa Oulussa pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa Kainuun Neuvontapiiri marttatyön eteenpäin viemiseksi, koska Oulusta käsin oli hankalaa ja työlästä hoitaa laajaa neuvonta-aluetta. Kainuun Martta-piiriliiton perustava kokous pidettiin 11.3.1939 Lönnrotin koululla.

Marttayhdistyksiä perustettiin vilkkaasti ja enimmillään yhdistyksiä Kainuussa on ollut yli 30. Piirin ensimmäinen vuosikymmen meni sodan ja jälleenrakentamisen merkeissä. Osattiin iloita pienistäkin hankinnoista, kuten esimerkiksi perunajauhomyllystä ja pölyttimestä (luultavasti pölynimurista). Tehtiin vanhasta uutta, ei uudesta vanhaa, ei revitty housun polvia vaan opetettiin paikkaamaan, kasvatettiin lampaita, kehrättiin, neulottiin sukkia saappaisiin ja monoihin, ommeltiin tallukoita, nykynuorista poiketen suojattiin nilkkoja!

Kainuun Martat ovat vuosikymmenien varrella osallistuneet tapahtumiin ja tempauksiin, tehneet retkiä, myyneet Martta-arpoja, tutkineet rintoja Mama-projektissa, neuvoneet rekassa tilkkua, tumppua, sukka. Keränneet lumppuja, kompostoineet, kierrättäneet. Antaneet neuvoja niin turuilla kuin toreilla, aina askeleen edellä ja ajan hermolla. Kainuun Marttojen 80 toimintavuotta ovat vaatineet toimihenkilöiltä, luottamusmartoita ja talkoolaisilta itsensä likoon laittamista ja vahvasta kumilangasta punottuja lehmänhermoja. Onkohan siinä käytetty peräti makramee tekniikkaa, pohti Maire puheenvuorossaan.


Mairen puheenvuoron jälkeen musisoivat sotkamolaiset nuoret, Fiia ja Elisa.

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Eino Leino: Nocturne 1903

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
Siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.
Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
Ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen...

Petri Laaksonen ja Turkka Antero Mali: Täällä Pohjantähden alla


Kaunis on Kainuu mun edessäin
Syömmeen se painuu kuin ystäväin
Vaarojen maan muistaa kun saan
Kaunis on Kainuu näin

Esko Rahkola: Kaunis on Kainuu


Marttaliiton juhlavuodenlähettiläs Lea Sairanen sanoi juhlapuheessaan, että Martat on elämän tosi-tv -sarjaa. Marttojen toiminnassa koetaan ja opitaan yhdessä, osallistutaan ja ollaan aidosti läsnä. Marttatoiminnan tukijalka on ammattilaisten tekemä työ. Valtionapujen väheneminen on muuttanut piirien toiminnanjohtajien toimenkuvaa ulkopuoisten rahoitusten etsijöiksi. Tarve kotitalousneuvonnalle on edelleenkin enevässä määrin tarvetta.

Lea totesi, että Kainuussa ei ole polkuriippuvuutta, vaan tehdään koko ajan uusia polkuja. Tästä esimerkkinä hän nosti Maailman suurimman marttaillan, jolla saimme sekä paikallista että valtakunnallista medianäkyvyyttä. (Polkuriippuvuus tarkoittaa sitä, että asiat tehdään aina niin kuin aina ennenkin tehty.) Lea totesi, että Kainuun Marttojen 80-vuotista marttataivalta ei ole syntynyt ilman työtä, sitoutumista ja yhteenhiileen puhaltamista.

Kainuussa jäsenmäärä on pysynyt samana. Lea muistutti martoille, että järjestötoiminta perustuu jäsenyyteen. Jäsenien jäsenmaksujen tuoma tulo takaa toiminnalle jatkoa. Marttojen toiminta vastaa tämän päivän haasteisiin, kuten esimerkiksi yksinäisyyteen. Marttojen toimintaan osallistuessamme ole osa ryhmää ja kasvatamme sosiaalista pääomaa.


Kajaanin seurakunnan tervehdyksen juhlaan toi kirkkoherra Marko Miettinen. Hän totesi Marttojen toiminnassa olevan yhteisiä arvoja seurakunnan toiminnan kanssa. Näitä ovat esimerkiksi diakoninen ulottuvuus, halu pitää huolta lähimmäisestä.


Kuoronjohtaja Suvi Rimpiläisen johtaman ja Arvo Huttusen haitarilla säestämät Kaukametsän Opiston Pirttikuoron esitykset veivät juhlavieraat

vuorille...

Vuorilla kulkevat suuret tuulet,
vuorilla lehdet ne lepattaa,
vuorilla tuulevi, vaikka jo hiljaa
nukkui laakso ja metsä ja maa.

Eino Leino

ja kalliolle kukkulalle

Kalliolle, kukkulalle
Rakennan minä majani
Tule, tule tyttö nuori
Jakamaan se mun kanssani
Jollen minä sinua saa
Niin lähden täältä kauas pois
Muille maille vierahille
Etten sua nähdä vois

Kaj Chydenius



Taikamummo Tuula Honkanen kertoi juhlassa marttatarinoita. Taikamummolla näkemystä ja kokemusta marttailusta riitti, sillä hänen äitinsä on martta. Hän kertoi, kuinka äiti oli saanut martoilta uusia reseptejä, vinkkejä ruuanlaittoon ja kuinka äiti oli käynyt retkillä pitkin Suomea ja kerran Norjassakin sekä marttojen askartelukerhossa.

Taikamummo vinkkasi marttoja tekemään myytäväksi asti huilaushattuja, koska välillä pitää muistaa huilata. Aika on muuttunut ja uusia ideoita varten tarvitaan ideahattuja. Kuvassa Kainuun Marttojen hallituksen puheenjohtaja Riitta kokeilee ideahattua Taikamummon kurkkiessa Riitan olan yli.

Piiriin tulee hankkia tunnesoittimia, sanoi Taikamummo. Silloin, kun kaikki sujuu kuin rasvattu, laitetaan rytmimunat soimaan.

Kainuun Marttojen 80-vuotisjuhla toteutettiin talkoolaisvoimin. Järjestelyt ja juhla sujuivat loistavasti, kuin rasvattu, joten tuon tuostakin olisi ollut aihetta laittaa rytmimunat soimaa.


Kuva: Tuula, Variskankaan Martat


Kuva: Tuula, Variskankaan Martat

KM80-Talkoissa mukana olivat Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Ristijärven Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Juhlan suunnittelusta ja järjestelyiden ohjauksesta vastasi Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula. Tuulan ansiosta juhla onnistui loistavasti ja vaivattoman tuontoisesti. Tuula oli jakanut juhlan järjestämisen vastuualueisiin:

1. vastuualue: Tuulan johdolla ryhmä vastasi kauppalistojen teosta, tarvikkeiden tilaamisesta, tarvikkeiden hankinnasta ja vastaanottamisesta, kaupassa käynnistä, täytekakkujen teosta, liikenteen ohjaamisen järjestämisestä, talkoolaisten kahvituksesta, liputuksen tarkistamisesta, omavalvonnasta (mm. näyte keitosta ja kakusta pakkaseen), kippikattilan toimivuudesta tarkistamisesta, äänentoiston tarkistamisesta ja juhlapaikan avaimista ja ovien avaamisesta huolehtimisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

2. Vastuualue: Kaijan johdolla ryhmä vastasi salin laitosta, lisäpöytien varastosta saliin tuomisesta, noutaopöydän kattamisesta (ruoka ja kahvi), pöytiin tulevista kukista huolehtimisesta, kotikaljan valmistamisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

3. Vastuualue: Päivin johdolla ryhmä vastasi lohikeiton keittämisestä, maidottoman kasviskeiton keittämisestä, Marttarieskan leipomisesta, munavoin valmistuksesta, piirakoiden paistamisesta ja voitelusta, sekä levitteen, juuston, suolakurkun, täytekakkujen, juustoleivän ja hillon esillelaitosta. Ryhmä osallistui salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

4. Vastuualue: Johannan johdolla ryhmä vastasi tarjoilusta juhlan aikana ja tiskaamisesta sekä salin purkuun ja lopputöihin osallistumisesta.

Juhlaa edeltävänä päivänä katettiin sali, valmisteltiin keitto, tehtiin esillepanot lisukkeiden osalta, katettiin noutopöydät, varattiin kaikki tarjoiluun tarvittavat astiat, koeponnistettiin äänentoisto, käytiin läpi vieraiden ohjaus, katsottiin juontamiset, liikenteenohjaajat kävivät tutkimassa parkkipaikat, tarjottiin talkookahvit ja voileivät sekä kahvitauolla käytiin läpi tilannekatsaus.

Juhlan päätteeksi Kainuun Marttojen puheenjohtaja Riitta kiitti juhlavieraita, esiintyjiä ja juhlan talkoilla toteuttaneita marttoja.


Paljon Onnea, Kainuun Martat!

perjantai 7. joulukuuta 2018

Itsenäissyyspäivän juustotarjotin ja Tuntematon sotilas


Vietimme itsenäisyyspäivää melkolailla sohvaperunoina katsoen Edvin Laineen ohjaaman klassikkoelokuvan Tuntemattoman sotilas. Iltapäivällä katsoimme cMoresta vuonna 2017 ensi-iltansa saaneen Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan, jota en ollut aiemmin vielä nähnytkään.

Yle julkaisee TV1:ssä ja Yle Areenassa Louhimiehen ohjaaman Tuntematon sotilas -elokuvan viisiosaisena sarjana. Sarja alkaa sunnuntaina 30.12.2018 TV1:n Kotikatsomossa. Sarja sisältää 1,5 tuntia materiaalia, jota ei ole elokuvassa.

Viisiosaisen tv-sarjan jaksot (Yle.fi)

1) Komea on alku, su 30.12. klo 21.05 TV1
2) Petroskoi, Petroskoi, su 6.1. klo 21.05 TV1
3) Hänen upseeriensa malja, su 13.1. klo 21.05 TV1
4) Suruton poika, su 20.1, klo 21.05 TV1
5) Hyväntahtoinen aurinko, su 27.1. klo 21.05 TV1


Itsenäisyyspäivän vieton perinteisiimme kuuluu myös linnanjuhlien katsominen juustotarjottimen äärellä - niin tänäkin vuonna. Tai oikeammin juustopöydän.

Juustotarjoilun kokoat näin:

Varaa juustotarjottimelle 3-6 maultaan erityyppistä juustoa; esim. tuorejuusto, mustaleima tai jokin muu voimakas juusto, homejuusto (valko-, sini- tai punahomejuusto),

Tarjoa juustojen kanssa hapankorppua, erilaisia suolakeksejä, patonkia, piparkakkuja tai ruissipsejä. Kaupoista saa myös valmiita juustojen kanssa tarjottavaksi tarkoitettuja keksilajitelmia.

Juustot voidaan tarjoilla sellaisenaankin, mutta lisukkeilla herkullisista juustoista ja lisukkeista saadaan mahtavia makupareja ja -elämyksiä. Lisukkeiksi juustojen kanssa tarjottavaksi sopivat: erilaisia hilloja (esim. viikuna- tai omenahilloa), hedelmiä (esim. tuoreita viikunoita, omenoita, viinirypäleitä, päärynöitä ja persimoneja), hunajaa, vaahterasiirappia, pähköinöitä ja manteleita.

Ota juustot huoneen lämpöön tunti ennen tarjolle laittamista. Asettele juustot ja lisukkeet tarjoilualustalle, hillot ja hunaja/vaahterasiirappi tarjoilukulhoon.

Juustojen kanssa tarjottavat juomat ovat makuasia: juomaksi sopii kivennäisvesi, viini (valkoviini on hyvä yleisviini ja punaviineistä kevyet), olut tai siideri, glögi ja/tai pommac.


Juustotarjottimen voit koota myös ostamalla valmiin juusto- ja keksilajiltelma pakkaukset sekä lisukkeeksi muutamia hedelmiä. Näin saat helposti kivaa tarjottavaa vaikkapa vieraille tai itselle viikonlopun herkuksi.


Kajaanilaisen Aavacaren ruusu-kynttilä sinivalkoisin värein.

tiistai 25. syyskuuta 2018

Paljon onnea, Sotkamon Martat!


Sunnuntaina juhlittiin Sotkamon Marttojen 80 -vuotista taivalta Sotkamon seurakuntatalolla.


Sotkamon Marttayhdistyksen puheenjohtaja, Johanna Numminen, kertoi avauspuheenvuorossaan käsityksensä Marttojen toiminta-ajatuksesta vahvistuneen entisestään lukiessaan Sotkamon Marttojen asiakirjoja. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Numminen sanoi marttojen kertoneen marttailtojen olevan voimaannuttavia ja hän toivoi myös Sotkamon Marttojen juhlan olevan voimaannuttava kokemus.


Irma Toijanen Sotkamon Marttayhdistyksestä, kertoi puheenvuorossaan yhdistyksensä historiasta. Sotkamon Marttojen perustava kokous pidettiin 22.9.1938 Sotkamon kirkonkylän Onnelan talossa. Paikalla oli kymmenen henkilöä. Marttoihin voi kuulua myös miehet. Sotkamon Marttojen yksi pitkäaikaisimmista jäsenistä, Esteri Kinnunen, toimi puolisonsa Kalle Kinnusen kanssa johtokunnassa 1941-1970. Kalle sanoi olevansa urosmartta.

Sotaaika verotti myös marttojen voimia. Kun sota-aika oli ohi, kirjoitti sihteeri Sotkamon Marttojen toimintakertomukseen 1946-1947 olleen lepovuosi. Tuona vuonna kokoonnuttiin tekemään yhdessä käsitöitä ja juomaan oikeaa kahvia. Marttayhdistyksen historian varrella on havaittu, että televisio on verottanut joskus marttailtoihin osallistujien määrää, kun televisiosta on tullutkin jotain mielenkiintoista ohjelmaa.


Juhlapuheessaan, Lea Sairanen (Marttaliiton pj. 2012 - 04/2018) totesi monien asioiden kilpailevan ihmisten ajasta. Tästä johtuen Marttojen on muokattava toimintaansa mielenkiintoiseksi sekä päivittää sitä kaiken aikaa - uutta luoden, perinteitä kunnioittaen. Marttailu sopii kaikille. Sairanen kehoittaa kertomaan, että olemme marttoja. Tarvitaan toimintaa, tempauksia ja näkyvyyttä - jos emme näy ja kuulu, ei meitä ole olemassa.

Marttajärjestön 120. juhlavuoden kunniaksi vietetään 31.1.2019 klo 17.00 maailman suurinta marttailtaa. Tuolloin yhdistykset järjestävät marttaillan omilla paikkakunnillaan samaan aikaan.


Kainuun piirin tervehdyksessä toiminnanjohtaja Kaino Kinnunen kuvaili Marttojen toimintaa yhteisöksi, jossa voi osallistua monipuoliseen toimintaan, oppia uusia taitoja, vaikuttaa lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhdistyksissä harrastetaan ja opitaan uutta sekä luodaan toimintaa jäsenten näköiseksi. Kinnunen kertoi Kainuun piirin iloitsevan jokaisesta 670 kainuulaisesta jäsenestä, kun tänä vuonna valmistaudemme koko järjestön 120 -vuotisjuhlavuoteen ja Kainuun Marttojen 80 -vuotisjuhlavuoteen.

Vaikka Martat on suomalainen ilmiö, ovat Martat aina toimineet myös kansainvälisesti. Tästä esimerkkinä Marttojen tekemä kehitysyhteistyö seitsemässä Afrikan maassa neljänä vuosikymmenenä. Tätä lämpimällä sydämellä tehtävää erilaisuuden kohtaamista ja auttamista löytyi Sotkamon Martoilta jo 1940 -luvun alussa paikallistasolla, jolloin ompeluillassa valmistetut työt päätettiin lahjoittaa puutteen alaiselle siirtoväelle. Jo tuolloin martat elivät todeksi ajatusta siitä, että "Hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan". Kinnunen sanoi, että voimme olla ylpeitä hienosta harrastuksestamme - marttailusta. Elämä on parasta itse tehtynä.


Sotkamon kunnan tervehdyksessä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari sanoi Sotkamon Marttayhdistyksen 80-vuotisen tarinan olevan tarina toimeliaisuudesta, yhteisöllisyydestä ja sydämellisyydestä sekä tarina lähimmäisen rakkaudesta ja kodin merkityksestä yhteiskunnan sydämenä. Lukkari kertoi, että yksi Sotkamon kunnan arvoista on yhteisöllisyys. Hän totesi Sotkamon Marttojen tienneen tämän jo 80 vuoden ajan. Kun perheet jaksavat hyvin, koko kunta ja yhteiskunta voi hyvin.


Sotkamon seurakunnan tervehdyksessä kirkkoherra Juhani Saastamoinen sanoi Marttojen olevan tänä päivänä valistusjärjestö. Hän totesi olevan sanomattakin selvää, että tässä maassa kukaan ei olisi uskaltanut lopettaa jouluna kaappien siivousta, jollei martoilta olisi tullut pientä vihjettä - siivoa kaapit, vain jos aiot joulun viettää kaapissa. Tällä esimerkillä Saastamoinen halusi kertoa, että Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni. Tässä ajassa kun on tavattoman paljon houkutusta lähteä ihan järjettömän perässä niin ravitsemuksessa kuin monenlaisessa tekemisessäkin. Martat ovat hyvin tärkeä järjen ääni siihen, millaista on hyvä arki - itse tekemällä muttei tietysti yksin, vaan yhdessä toisten kanssa.


Sotkamon Marttojen juhla oli voimaannuttava, kuten puheenjohtaja Johanna Numminen tervehdyssanoissaan toivoikin juhlan olevan. Sotkamon Marttojen puheenjohtaja kiitti esiintyjiä monipuolisista ja liikuttavista esityksistä. Hän kuvasi juhlaa kauniisti: "Juhlassa välittyi koko juhlan ajan lämmin isä-äiti-tytär -suhde". Siinä yhdellä, jos toisellakin martalla kyyneltä pukkasi silmäkulmaan, kun katsoimme ja kuulimme juhlaohjelmassa esitettyjä runo- ja musiikkiesityksiä. Enkäpä ole kyllä aiemmin kuullut, miten kauniisti ja voimalla marttalaulu soi, kuin sunnuntaina Sotkamon seurakuntatalon salissa.

Puheenjohtaja kiitti Sotkamon pitopalvelua herkullisesta juhlatarjoilusta, Sotkamon seurakuntaa seurakuntatalon antamisesta juhlapaikaksi ja Sotkamon Marttojen hallitusta yhteistyöstä juhlan järjestämiseksi. Puheenjohtaja kiitti juhlaa sponsoroineita yrityksiä; Sotkamon Apteekki, Einen Puoti, Kainuun Osuuspankki, Keskusliike, K-Supermarket, Muoti ja Käsityö, Sotkamon kirjakauppa, S-Market Sotkamo, Sotkamon kunta ja Specsavers.

Juhlan antia oli myös se, että Kainuun Martat tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Sotkamon Martat jatkavat juhlien jälkeen kässäpäivän merkeissä sekä kokoontumalla leipomaan röpörieskoja. Kuhmon Martat tekevät Tallinnanmatkan ja osallistuvat vanhustenviikon moniin eri tapahtumiin esim. leipoen lanttukukkoja ja pullaa veteraanien kanssa. Ristijärven Martat ovat tehneet paperinarusta kaulakoruja ja syyskaudella on mm. Martan kasviskeitto-, hyytelökakku- ja Talven makuja -ruuanlaittokurssit. Paltamon Martoilla neulepuikot viuhkavat, sillä he neulovat vauvoille myssyjä ja sukkia. Vanhusten viikolla Paltamon Martat jakavat villasukkia vanhuksille.


Paljon onnea, Sotkamon Martat!

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulurauhaa ja hyvää tapaninpäivää!


Joulu tuntui tulevan sitä vauhdikkaammin, mitä lähemmäs joulua tultiin. Joitakin lahjoja ostimme ja tilasimme hyvissä ajoin, mutta viimeiset joululahjat ostettiin vielä joulunalusviikolla.

Kinkku ostettiin niin, että laitoimme sen sulamaan jääkaappiin ja paistoimme aatonaaton aamuksi. Laatikot olivat Saarioisen äitien tekemiä lukuunottamatta tekemiäni juuresvuokia. Aatonaattona leivoin vielä kerran vihreä kuula -joulutorttuja sekä perinteisempiä joulutorttuja, tosin puolukkakirsikkamarmeladilla.


Joulukuusen otimme perinteiseen tapaan sisälle aatonaattona ja koristelimme aattona. Joulukuusemme koristeiden värit ovat valkoinen ja hopea. Ostan joka joulu muutaman uuden koristeen kuuseen. Tänä vuonna kuusta tulivat koristamaan pari hymyilevää lumiukkoa.

Viimeisenä työpäivänä ennen joululomaa töistä kotiin ajellessani, soi radiossa Suvi Teräsniskan laulamana "Tulkoon joulu". Saman laulun esittivät myös lukion kuoro ja orkesteri aattoyön messussa Kajaanin kirkossa. Ja kuulimpa tätä myös joulusaunassakin. Tämän joulun joululaulu suosikkini on Tulkoon joulu.


Niityillä lunta, hiljaiset kadut
taakse jo jäänyt, on syksyn lohduttomuus
Muistojen virta, lapsuuden sadut
Sanoma joulun on uusi mahdollisuus

Joulu on taas, riemuitkaa nyt
lapsi on meille tänä yönä syntynyt
tulkoon toivo kansoille maan,
pääsköön vangit vankilastaan
uskon siemen nouskoon pintaan,
olkoon rauha loppumaton

Joulu on taas, kulkuset soi
jossakin äiti, lastaan seimeen kapaloi
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus
Herraksi sen
tulkoon rakkaus, ihmisrintaan
Silloin joulu luonamme on

Tahtoisin päästä, paimenten mukaan
unohtaa kiireen ja melun rasittavan
Aamu kun koitti, tiesikö kukaan,
tuo ensi joulu
sai muuttaa historian

Joulu on taas, riemuitkaa nyt
lapsi on meille tänä yönä syntynyt
tulkoon toivo kansoille maan,
pääsköön vangit vankilastaan
uskon siemen nouskoon pintaan,
olkoon rauha loppumaton

Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
sydämes avaa ja kohtaat Vapahtajan
Et löydä kultaa, et juhlapöytää,
löydät vain seimen ja tallin koruttoman

Joulu on taas, riemuitkaa nyt
lapsi on meille tänä yönä syntynyt
tulkoon toivo kansoille maan,
pääsköön vangit vankilastaan
uskon siemen nouskoon pintaan,
olkoon rauha loppumaton

Teinit on tänä aamuna herätetty kuitenkin You Tubesta soitettuna Esa Pakarisen laulamaa Lentävä kalakukko -biisiä. "Pyörät ne laaloivat: Kuopijoon käy tie!". Tapaninpäivän ajelulle lähdetään Kuopijoon - katsomaan Kalpa-Kärpät ottelua :)


On hanget korkeat nietokset...

Hyvää Tapaninpäivää!