Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätjuhla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätjuhla. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Kun tänään lähden


Kevätjuhlapäivä. Kevätjuhlan puheenvuorot, oppilaiden musiikkiesitykset, yhteislaulut ja peruskoulun päättävien todistustenjako.

Jo joutui armas aika

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen

Erityisesti tänä vuonna kevätjuhlassa minulla oli yhtä aikaa iloinen ja haikea tunne. Ysiluokkalaiseni saivat peruskoulun päättötodistuksen ja he lähtevät opiskelemaan toiselle asteelle. Tieto opiskelijavalinnoista tulee 16.6. Elämme siis jännittäviä aikoja!




Ysiluokkalaiset valitsivat luokalleen oman kappaleen, joka soi heidän hakiessa todistuksensa. Rehtori antoi todistuksen ja luokanvalvoja ruusun.

On pitkä kuuma kesä
ja mä aion elää sen!


Oppilaani valitsivat luokkamme kappaleeksi Popedan Pitkä kuuma kesä. Juhla päättyi lähtösanoihin ja opettajien kuoron lauluun. 


Kun tänään lähden

Kun tänään lähden otan mukaan mitä tarvitsen,
taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen
Kun tänään lähden en taakse aio vilkaistakaan
taivaalta tähden valitsen vaikken sitä kiinni saa


Onnea, iloa ja kaikkea hyvää teille oppilaani ja kaikki kevään juhlijat! 

Auringonpaistetta kaikille blogini lukijoille!

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen...


Kevätjuhla. Laitoin yhdeksäsluokkalaiseni maailmalle. Takana yhteistä taivalta kolme vuotta näiden nuorten kanssa. Samaan aikaan tyttäreni sai peruskoulun päättötodistuksen koulunsa kevätjuhlassa. Väistämättä tuli liikutuksen kyynel silmään - ilosta ja ylpeydestä sekä oman tyttäreni että oppilaideni takia.


Päivällä perheen kanssa kahvipöydän ääressä juhliessamme tyttären peruskoulun päättymistä, ajatukseni ja tunteeni olivat samat kuin kollegani Nooran tämänpäiväisessä facebookpäivityksessä. Nooran päivityksessä oli Alisa Martikaisen runo Sinä olet minun kaunein runoni.

Enpä tiennyt sitä silloin
kun pikkuruisen kätesi kämmeneeni suljin
kuinka pian nuo samat kädet
koulutodistusta
varmoin ottein
kevätaamuna pitelisivät.

Enkä minä tiennyt sitä silloin
kun unilaulun iltaisin sinulle lauloin
kuinka pian pieni lapseni
Suvivirttä
vahvoin sävelin
maailmaan valmiina laulaisi.

Enkä minä aavistanut lainkaan
kun illalla käsivarsilla pikkuistani pitelin
kuinka mitättömän hetken
saisin olla syli
ja satama
kuinka vähän aikaa viipyi kätesi kädessäni.

Enpä tiennyt sitä silloin
miten aika nopeutuu kun on äiti
ja äkkiä koko maailma
on sinun kotisatamasi
ja minä olinkin
vain laivanrakentaja

tein purrestasi vahvan maailman meriä varten.

Sinä olet minun kaunein runo, Alisa Martikainen


Elokuussa puhaltavat uudet tuulet ja siirryn erityisluokanopettajaksi Lyseoon. Elo on iloa ja onnea!

Elämä ei koostu vuosísta, vaan eletyistä ja jaetuista hetkistä. Kiitos työkavereilleni yhteistyöstä ja ystävyydestä - eletyistä ja jaetuista hetkistä <3

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen


Kirjoin työkaverille tällaisen muistutustekstiilin. Ristipistoin kirjomani teksti kertoo, mistä innoitukseni tälle työlle sain :) Tämä tekstiili muistuttaa oleellisen asian, jos se esimerkiksi klo 8 aamulla kolmannen pyykkikoneen tyhjennyksen jälkeen meinaa unohtua tai kun lapset kysyvät seitsemännentoista kerran saman tunnin aikana mitä tekisin tai kun on satanut vettä kolmena päivänä peräkkäin tai kun aurinko paistaa näyttäen pölyt hyllyillä ja pöytätasoilla kuin kohdevalo konsanaan. Kesälomalla. Nyt ollaan kesälomalla. Nyt keskitytään oleelliseen. Tai ei keskitytä yhtään mihinkään ja ollaan vaan.

Tänään vietimme koulussamme kevätjuhlaa. Suvivirttä ei laulettu, mutta lauloimme sen aiemmin viikolla kevätkirkossa. Kevätkirkko pidettiin koulun pihalla; aurinko paistoi, puut huminoivat ja nurmikko ympärillä vihannoi. Vuosi vuoden jälkeen edelleenkin erityisesti nämä kaksi säkeistöä saavat silmänurkat kostumaan.

Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi se vuosi vuodelta
Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.


Kuva: Suolijärvi, Puolanka


Jos jäitte miettimään, että mitä kevätjuhlassa lauloimme, lauloimme aina yhtä juhlavan ja tunteita nostattavan Kainuun maakuntalaulun, Nälkämaan laulun. Nälkämaan laulu, Kainuun marssi, on Ilmari Kiannon sanoittama ja Oskar Merikannon säveltämä.

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa,
jylhien järvien loiskintaa!
Meidänpä mainetta mainivat nuot
koskien ärjyt ja surkeat suot!
Meidänpä vapautta vaarat on nää!
Meidän on laulua lahtien pää!
Meille myös kevätkin keijunsa toi,
rastas ja metso täälläkin soi.

Näiden sävellysten myötä aurinkoisia ja rentouttavia kesäpäiviä!