Lähde mukaani pienelle taidenäyttelykierrokselle Ateneumiin!

Veljekset von Wright - näyttely, Ateneum, 2017. Kuva: Tarja Karvonen.

Koska olimme viikonlopun Helsingissä ja Veljekset von Wright -näyttelyn äärellä, niin olihan tällainen taide-elämys päästävä kokemaan! Lähde nyt siis kanssani pienelle nojatuolitaidenäyttelykierrokselle :)

Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright olivat kotoisin Savosta. Heidän lapsuudenkotinsa, Haminan kartano, sijaitsi lähellä Kuopiota. Veljekset ovat 1800-luvun suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin ja tieteen historiaa.

Veljesten teoksille tyypillisen yksityiskohtaisen tieteellisen tarkkuuden lisäksi voimme nähdä rakkaus luontoon sekä aikakauden kauneusarvot.

Veljekset von Wright; Svenska Foglar, 1828-38 Kuva: Tarja Karvonen

Veljesten lintutieteellinen päätyönä pidetään Svenska Foglar -litografiakokoelmaa, joka ilmestyi käsin väritettyinä vihkoina vuosina 1828-38. Kokoelma sisältää 182 piirrosta, joissa lintujen kuvaus on tieteellisen tarkkaa.

Kokelma sai alkunsa, kun ruotsalainen kreivi pyysi Magnus von Wrightiä kuvittamaan lintukokoelmansa. Myöhemmin myös Wilhelm ja Ferdinand auttoivat veljeään kuvitustyössä.

Ferdinand von Wright: Asetelma ompelupöydällä, 1868 Kuva: Tarja Karvonen

Veljekset tallensivat ympäristönsä läheisiä asioita asetelmamaalauksissaan. Asetelmamaalauksissaan veljekset ovat tavoitelleet mahdollisimman täydellistä illuusiota todellisuudesta.

Wilhelm von Wright: Riippuvia sorsia, 1851 Kuva: Tarja Karvonen

Veljesten isä, eläkkeellä oleva armeija upseeri, Henrik Magnus von Wright, joka harrasti metsästystä. Metsästysretket olivat veljesten ensimmäinen kosketus luontoon sekä sen tarkkailuun ja tutkimiseen. Veljekset dokumentoivat metsästämiään lintuja. Tämän lisäksi he maalasivat akvarelleja lähiseudun maisemista. Myöhemmin veljekset alkoivat käyttää maalauksissaan öljyvärejä.

Ferdinand von Wright: Talvinen Kuopio, n. 1800-luvun loppupuoli. Kuva: Tarja Karvonen

Ferdinand von Wright: Kukko ja kana, 1871 Kuva: Tarja Karvonen

Ferdinand von Wright: Ensi yllätys, 1880. Kuva: Tarja Karvonen

Ferdinandille, joka on veljeksistä nuorin, on luonteenomaista kertova eläintarina. Ateneum opas teoksessa kerrotaan hänen korvanneen puuttuneita ihmissuhteita siirtämällä inhimillisiä kohtauksia eläinten maailmaan. Ensi yllätys -maalauksen eläintarinassa vasikka pihalle ilmestymällä ällistyttää hanhia.

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Kuva: Tarja Karvonen

Ferdinand on tunnettu erityisesti lintumaalauksistaan ja hän on ensimmäisiä taiteella itsensä elättäneitä taiteilijoita.

Ferdinand von Wright: Tilhiä pihlajassa, 1865 Kuva: Tarja Karvonen

Veljeksistä Ferdinand oli ensimmäisiä kuvataiteilijoita, joka ansaitsi elantonsa taiteen tekemisellä. Tilattujen töiden aiheena oli yleensä linnut. Teoksen tilaaja saattoi myös toivoa, mitä lintuja halusi tauluunsa.

Näyttelyssä tarjoutuu mahdollisuus tarkastella lähemmin maalausten pikkutarkkaa pikkutarkempaakin yksityiskohtia.

Sanna Kannisto: Bombycilla garrulus (Tilhi), 2017. Kuva: Tarja Karvonen

Ateneumissa on esillä myös Sanna Kanniston (s. 1974) kuvia. Hän on kuvannut kasvi-, eläin- ja maisema-aiheita parinkymmenen vuoden ajan. Sanna tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa kuvatessaan lintuja.

Ankkalinnan johtava taidemuseosta, Ankallisgalleriasta, on saatu Ateneumin vierailunäyttelyyn teoksia Ankkalinnan taiteen kultakaudelta. Kautta aikojen on ankkalinnalaisen ja suomalaisen taiteen suhde ihastuttanut taiteentuntijoita.

Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis, 1884. Kuva: Tarja Karvonen

Niin ankkalinnalaisessa kuin suomalaisessa taiteessa aiheet toistuvat kummankin taiteessa, kuten Ateneumin klassikot osastolla olevassa Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis

ja Akseli Kala-Kallelan teoksessa Ankanpoika ja varis. Kuva: Tarja Karvonen.

Kala-Kallela oli eksynyt Ankkapurhan linnaan. Hän maalasi näkemänsä, miten ankanpoikanen vaihtoi variksen löytämän kolikon leivänmuruun ja laittoi lantin taskuunsa. Akseli Kala-Kallelan näkemä poika oli nuori Roope, joka ponnisteli itsensä maillman rikkaimmaksi ankaksi.

Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla 1884 Kuva: Tarja Karvonen

Alpertti Aatelviltti: Leikkiviä ankanpoikia rannalla Kuva: Tarja Karvonen

Alpertti Aatelviltin Leikkiviä ankanpoikia rannalla kuvaa kolmea ankanpoikaa uittamassa kumiankkaa meren rannalla. Aatelviltti on tavoittanut mestarillisesti teoksessa leikin herkkyyden ja kesäpäivän valon hehkun.

Veljekset von Wright -näyttely on Ateneumissa 27.10.2017 - 25.2.2018. Veljekset von Wright -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.

Olen käyttänyt tämän blogin tekemisessä lähteenä Ateneumin Veljekset von Wright -opasta ja Ateneum opasta.

Kiitos, kun lähdit kanssani taidenäyttelykierrokselle!

Syyslomasella Tallinnassa 1/2

Martta Matkaaja kävi pienellä syyslomasella Tallinnassa.

Matka Kajaanista Helsinkiin taittui niin sukkelaan, että aikaa jäi kierrellä sataman äärellä olevaa asuinaluetta ja shoppailla Verkkokauppa.comissa.

Ja mitä Martta bongaa syyslomasellaan? Jätkäsaaren peruskoulun! On kyllä korkealla koulun ovi, tuumastelee Martta ;)

Tämä rakennus teki vaikutuksen. Oli oikein käytävä naputtamssa seinää ja todeta, että kyllä se tosiaan on keraamisin laatoin päällystetty!

Pihat ovat Jätkäsaaressa pieniä, mutta asuinalueen keskelle valmistuu iso, alueen keskellä polveileva puistoalue.

Hieman kuohuvaa ja...

hemmotteluhoitoja syyslomasen kunniaksi.

Näimme upean auringonlaskun!
Menneiden aikojen Loveboat -tvsarjan tunnusbiisiä mieleen palautellen Martta kuvaili into pinkeänä kännykällään upeaa auringonlaskua.

Illallinen Grande buffetissa. Oi voi, miten ihania kalatorin herkkuja!

Seuraavana aamuna runsaan aamiaisen jälkeen teki todellakin mieli kävellä pitkin Tallinnan katuja.

Tallinnan Foorumin kultainen muna ja munatuoleja.

Toimii se restaurointi näinkin. Upealta näyttää!

Tavataan siinä talon kulmalla :)

Viron kieli on niin ihana! Parvekkeella olevasta kyltistä ei jäänyt epäselväksi, mistä on kyse; Myydään kortteeri.

Siinä on arkkitehdillä inspiraatio iskenyt. Hienolta näyttää!

Tallinnan vanhan kaupungin toinen porttitorneista ja McDonalds.

Ovet olivat avoinna meille <3

Suomen valtiolippu saa olon tuntumaan kotoisalta.

Tiesithän, että "Suorakaiteista valtiolippua käyttävät Suomen lipusta annetun lain viidennen pykälän mukaan eduskunta, ministeriöt, ministeriöiden alaiset keskushallinnon virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset (myös poliisin valtakunnalliset yksiköt ja poliisilaitokset), korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsuliedustustot, Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Suomen Akatemia, julkisoikeudelliset yliopistot, rajavartiolaitos sekä valtion alukset." Lähde Wikipedia.

Rakennus, jonka katolla Suomen valtiolippu liehui, on Suomen suurlähetystö.

On näitä katuja jokusen kerran tallattu ja aina nämä näkymät jaksavat ihastuttaa.

Perinteiset, mutta aina niin ihastuttavat ja kiinnostavat kuvakulmat Tallinnasta. Vanhan kaupungin rakennusten takaa näkyy uudempia rakennuksia.

Korkealla kasvaa koivu.

Siinä me ihastelimme näkymiä - me, ryhmä japanilaisia turisteja ja lokki.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa + teksti Lindamäen opaskyltissä :)

Linda itse.

Lindamäki on 1860-luvulta peräisin oleva puisto. Se on nykyisin merkittävä kasvillisuutensa ansiosta.

Lindamäen puistossa kasvaa 26 eri puuta, joista seitsemän lehmusta on noin 200 vuoden ikäisiä.

Näkymä Lindamäen puistosta.

Upea ruska!

Moderni ja perinteinen rakentaminen kohtaa.

Osa rakennuksista on restauroitu, jotkin vielä kaipaavat vasaraa ja sivellintä.

Innostuimme kävelemään meille uusia katuja ja eksyimme. GoogleMapsin avulla paikallistimme itsemme ja totesimme myöhästyvämme laivasta, jos lähdemme satamaan kävellen. Löysimme taksin ja hurautimme sillä satamaan. Kyyti oli niin rivakka, että pidimme oven kahvoista kiinni. Hintaa tuolle lystille tuli 4 euroa.

Kohti Helsinkiä seilatessamme iski salama ja tuli reipas raekuuro. Semmoinen keli se syyslomasella tahtoo olla :D

Syyslomasen jatko-osa 2/2 ilmestyy lähiaikoina...