Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidenäyttely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taidenäyttely. Näytä kaikki tekstit
torstai 12. huhtikuuta 2018
Näkyväksi neulottu ja virkattu
Eilen Kajaanin taidemuseossa oli ns. tupa täynnä väkeä, kun kuvataiteilija Liisa Hietanen kertoi työstään ja teoksistaan. Hietasen teoksia on esillä yhdentoista muun taiteilijan tai taideryhmän Näkyväksi neulottu -näyttelyssä Kajaanin taidemuseossa 11.2.-6.5.2018. Vuonna 1981 syntynyt Hietanen on opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa ja valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2012.
Virkattujen ihmishahmojen idea syntyi kuvataideopintojen aikana Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tuolloin hän oli päättänyt tehdä muotokuvan ensimmäisen luokan opettajastaan. Kun Hietanen oli ollut päivän päätteeksi palaamassa oppilaitokselta kotiinsa, oli kotimatkan aikana hänelle tullut idea tehdä muotokuva virkkaamalla. Virkkaaminen ei ole ollut siis intohimo, eikä ajatus tehdä virkkaamalla joku teos, vaan idea on ollut ennen tekniikkaa.
Liisa Hietanen: Vapaa, 2011, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen
Hietanen valitsee teostensa aiheet intuition perusteella arkisesta ympäristöstä. Hietasen suurin työ on Vapaa. Kuvani ei tee oikeutta teokselle, sen yksityikohdille eikä neule ja virkkauspinnoille. Tämä ole neule- ja virkkauspinnoilla päällystetty vessa, vaan kaikki on laatoista kalusteisiin tehty neuloen, virkaten ja kirjoen tehty. Taiteilijan portfoliosta video teoksesta.
Liisa Hietanen: Veli, 2014, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen
Tämän veistos on näköisteos taitelijan omasta veljestä. Hietasen ajatuksena on, että veistokset valmistuttuaan ovat esillä julkisella paikalla jonkin aikaa. Paikan ja ajan hän sopii henkilön kanssa, joka on ollut teoksen mallina. Teos oli ollut esillä Tekniset -myymälässä, missä veli itse työskentelee.
Liisa Hietanen: Weijo, 2016, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen
Liisa Hietanen: Anna, 2016, virkkaus, neulonta ja kirjonta ja villapaita Kuva: Tarja Karvonen
Henkilöveistosten tekemiseen menee tekniikoista riippuen 3-5 kuukautta. Veistosten sisällä on tukirakenteena harjateräsrunko ja muoto on saatu käyttäen vanua ja superlonia. Jalkoihin on veistosten tukevoittamiseksi valettu betonia. Työpäivä alkaa noin klo 8.30. Työpäivän aikana saattaa Hietanen virkata ja neuloa jopa 8 tuntia päivässä. Että illalla ei kuulema enää sitten ole sellainen olo, että olisi jotain vielä virkattava.
Usein on kuulema kysytty, että miten ranteet kestävät neulomista ja virkkaamista töikseen. Tätä liene kysytty sen verran usein, että Liisa vastasi ennen kuin kysymystä oli ehditty tällä kertaa kysyäkään. Ranteet kuulema kestävät, mutta selkä on ollut kovilla. Työskentelyasennon kanssa täytyy olla kuulema tarkkana.
Hietanen kertoi suhtautuneensa lankaan resoluutiona, langat ovat saman vahvuisia ja silmukat saman kokoisia. Nyt Hietanen kertoi menevänsä vapaampaan suuntaan ilmaisussaan; vapaampia, luonnosmaisia kokeiluja, käyttäen eri vahvuisia lankoja viivana, kolmiulotteisina muotoina. Mielenkiintoista!
Kyllä minua hymyilytti, kun iltapuhteella otin käsityökorista lankakerän ja virkkuukoukun - jospa minä kuitenkin pitäydyn ihan näissä Marttojen patalappu -tempauksen patalapuissa :)
torstai 2. marraskuuta 2017
Lähde mukaani pienelle taidenäyttelykierrokselle Ateneumiin!
Veljekset von Wright - näyttely, Ateneum, 2017. Kuva: Tarja Karvonen.
Koska olimme viikonlopun Helsingissä ja Veljekset von Wright -näyttelyn äärellä, niin olihan tällainen taide-elämys päästävä kokemaan! Lähde nyt siis kanssani pienelle nojatuolitaidenäyttelykierrokselle :)
Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright olivat kotoisin Savosta. Heidän lapsuudenkotinsa, Haminan kartano, sijaitsi lähellä Kuopiota. Veljekset ovat 1800-luvun suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin ja tieteen historiaa.
Veljesten teoksille tyypillisen yksityiskohtaisen tieteellisen tarkkuuden lisäksi voimme nähdä rakkaus luontoon sekä aikakauden kauneusarvot.
Veljekset von Wright; Svenska Foglar, 1828-38 Kuva: Tarja Karvonen
Veljesten lintutieteellinen päätyönä pidetään Svenska Foglar -litografiakokoelmaa, joka ilmestyi käsin väritettyinä vihkoina vuosina 1828-38. Kokoelma sisältää 182 piirrosta, joissa lintujen kuvaus on tieteellisen tarkkaa.
Kokelma sai alkunsa, kun ruotsalainen kreivi pyysi Magnus von Wrightiä kuvittamaan lintukokoelmansa. Myöhemmin myös Wilhelm ja Ferdinand auttoivat veljeään kuvitustyössä.
Ferdinand von Wright: Asetelma ompelupöydällä, 1868 Kuva: Tarja Karvonen
Veljekset tallensivat ympäristönsä läheisiä asioita asetelmamaalauksissaan. Asetelmamaalauksissaan veljekset ovat tavoitelleet mahdollisimman täydellistä illuusiota todellisuudesta.
Wilhelm von Wright: Riippuvia sorsia, 1851 Kuva: Tarja Karvonen
Veljesten isä, eläkkeellä oleva armeija upseeri, Henrik Magnus von Wright, joka harrasti metsästystä. Metsästysretket olivat veljesten ensimmäinen kosketus luontoon sekä sen tarkkailuun ja tutkimiseen. Veljekset dokumentoivat metsästämiään lintuja. Tämän lisäksi he maalasivat akvarelleja lähiseudun maisemista. Myöhemmin veljekset alkoivat käyttää maalauksissaan öljyvärejä.
Ferdinand von Wright: Talvinen Kuopio, n. 1800-luvun loppupuoli. Kuva: Tarja Karvonen
Ferdinand von Wright: Kukko ja kana, 1871 Kuva: Tarja Karvonen
Ferdinand von Wright: Ensi yllätys, 1880. Kuva: Tarja Karvonen
Ferdinandille, joka on veljeksistä nuorin, on luonteenomaista kertova eläintarina. Ateneum opas teoksessa kerrotaan hänen korvanneen puuttuneita ihmissuhteita siirtämällä inhimillisiä kohtauksia eläinten maailmaan. Ensi yllätys -maalauksen eläintarinassa vasikka pihalle ilmestymällä ällistyttää hanhia.
Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Kuva: Tarja Karvonen
Ferdinand on tunnettu erityisesti lintumaalauksistaan ja hän on ensimmäisiä taiteella itsensä elättäneitä taiteilijoita.
Ferdinand von Wright: Tilhiä pihlajassa, 1865 Kuva: Tarja Karvonen
Veljeksistä Ferdinand oli ensimmäisiä kuvataiteilijoita, joka ansaitsi elantonsa taiteen tekemisellä. Tilattujen töiden aiheena oli yleensä linnut. Teoksen tilaaja saattoi myös toivoa, mitä lintuja halusi tauluunsa.
Näyttelyssä tarjoutuu mahdollisuus tarkastella lähemmin maalausten pikkutarkkaa pikkutarkempaakin yksityiskohtia.
Sanna Kannisto: Bombycilla garrulus (Tilhi), 2017. Kuva: Tarja Karvonen
Ateneumissa on esillä myös Sanna Kanniston (s. 1974) kuvia. Hän on kuvannut kasvi-, eläin- ja maisema-aiheita parinkymmenen vuoden ajan. Sanna tekee yhteistyötä tutkijoiden kanssa kuvatessaan lintuja.
Ankkalinnan johtava taidemuseosta, Ankallisgalleriasta, on saatu Ateneumin vierailunäyttelyyn teoksia Ankkalinnan taiteen kultakaudelta. Kautta aikojen on ankkalinnalaisen ja suomalaisen taiteen suhde ihastuttanut taiteentuntijoita.
Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis, 1884. Kuva: Tarja Karvonen
Niin ankkalinnalaisessa kuin suomalaisessa taiteessa aiheet toistuvat kummankin taiteessa, kuten Ateneumin klassikot osastolla olevassa Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis
ja Akseli Kala-Kallelan teoksessa Ankanpoika ja varis. Kuva: Tarja Karvonen.
Kala-Kallela oli eksynyt Ankkapurhan linnaan. Hän maalasi näkemänsä, miten ankanpoikanen vaihtoi variksen löytämän kolikon leivänmuruun ja laittoi lantin taskuunsa. Akseli Kala-Kallelan näkemä poika oli nuori Roope, joka ponnisteli itsensä maillman rikkaimmaksi ankaksi.
Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla 1884 Kuva: Tarja Karvonen
Alpertti Aatelviltti: Leikkiviä ankanpoikia rannalla Kuva: Tarja Karvonen
Alpertti Aatelviltin Leikkiviä ankanpoikia rannalla kuvaa kolmea ankanpoikaa uittamassa kumiankkaa meren rannalla. Aatelviltti on tavoittanut mestarillisesti teoksessa leikin herkkyyden ja kesäpäivän valon hehkun.
Veljekset von Wright -näyttely on Ateneumissa 27.10.2017 - 25.2.2018. Veljekset von Wright -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.
Olen käyttänyt tämän blogin tekemisessä lähteenä Ateneumin Veljekset von Wright -opasta ja Ateneum opasta.
Kiitos, kun lähdit kanssani taidenäyttelykierrokselle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)