Viime kesänä takapihallamme tontin reunassa kasvoi jättipalsami (Impatiens glandulifera). Kukka kerkesi siementää ja nyt samalla paikalla kasvaa pari jättipalsamia. Ympärillä olevat taimet olen kitkenyt jo aiemmin kesällä pois.
Jättipalsamin kukat ovat kauniita, mutta kasvi luokitellaan haitalliseksi vieralajiksi. Tämä tarkoittaa, että jättipalsamin maahantuonti, kasvatus, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.
Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, josta se sinkoaa siemenet jopa seitsemän metrien päähän emokasvin ympärille. Kasvi tuottaa runsaasti siemeniä - yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä!
Jättipalsami on mehevävartinen ruoho, jonka lehdet ovat suikeat ja hammaslaitaiset.
Kukat ovat suuret ja kaksineuvoiset. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Väriltään kukat ovat yleensä vaaleanpunaiset, mutta värimuotoja on Suomessa tavattu valkoisista tummanpunaisiin. Jättipalsamien keskimitta on 1,5 metriä, mutta kasvi voi sopivilla kasvupaikoilla kasvaa jopa yli kolmen metrin.
Koska jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, vievät sen laajat kasvustot tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Lisäksi se kilpailee alkuperäisen kasvisuuden kanssa pölyttäjistä.
Jättipalsamia torjutaan kitkemällä. Kasvusto kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja jatketaan syksyn loppuun asti. Kasvi irroitetaan juurineen ja selkeästi rajautunut kasvusto niitetään 2-3 kertaa kesässä. Kasvit kerätään jätesäkkiin, missä ne mädätetään ja sen jälkeen kompostoidaan. Jos kunnan sekajäte poltetaan, voi pienet määrät hävittää sekajätteen mukana. Suuret määrät toimitetaan jätesäkeissä käsiteltäviksi jätekeskuksiin tai -asemille.
Tällaisilla hommilla viikonlopun viettoon :)
Lähteet: vieraslajit.fi ja kouvolansanomat.fi
