VieKas LIFE -ketjukoulutus

Viime viikonloppuna pidin tyttäreni kanssa VieKas-ketjukoulutuksen Kainuun Martoille. Ketjukoulutuksessa olleet martat vievät tietoa eteenpäin omiin yhdistyksiinsä ja paikkakunnilleen järjestäen esimerkiksi VieKas-teemalla olevia marttailtoja ja muita tapahtumia.

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE” hanketta johtaa ja koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto. Yhteistyökumppaneina ovat Martat, Luonto-Liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS sekä Jyväskylän ja Riihimäen kaupungit.

Hankkeen kesto on 8/2018–12/2023. Hankkeen budjetti on 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle. Vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Viekas LIfe -hankkeen kohdevieraslajit ovat jättipalsami, jättiputket ja keltamajavankaali. Viekas LIFE -hankkeen tavoitteena on haitallisten vieraslajien kartoitus, torjunta ja tietoisuuden levittäminen.

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)
Kuva: Tarja Karvonen/Ruusu-unelmia ja villasukkia

Jättiputket (Heracleum persicum -ryhmä)
Jättiputkilaji asuinalueella. Kuva: Rob Hille CC BY SA 3.0

Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)
Keltamajavankaalit puron varrella. Kuva: Skittledog CC BY NC 2.0

Vieraslajit.fi sivuilla on kansallinen vieraslajiportaali, jonka avulla voi tunnistaa ja ilmoittaa vieraslajeja. Sivuilta löytyy karttoja vieraslajien levinneisyydestä, tietoa ja kuvia vieraslajeista sekä torjuntaohjeita. Vieraslajiportaaliin pääset TÄSTÄ.

Suomen luonnonsuojeluliiton Viekas LIFE-sivuille (hankkeen pääsivut) pääset klikkaamalla tästä KLIK ja Marttaliiton Viekas LIFE-sivuille tästä KLIK.

Ollaan kaikki yhdessä mukana viekkaassa toiminnassa ja kansalaistieteillään yhdessä!

Jättipalsami - haitallinen vieraslaji

Viime kesänä takapihallamme tontin reunassa kasvoi jättipalsami (Impatiens glandulifera). Kukka kerkesi siementää ja nyt samalla paikalla kasvaa pari jättipalsamia. Ympärillä olevat taimet olen kitkenyt jo aiemmin kesällä pois.

Jättipalsamin kukat ovat kauniita, mutta kasvi luokitellaan haitalliseksi vieralajiksi. Tämä tarkoittaa, että jättipalsamin maahantuonti, kasvatus, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, josta se sinkoaa siemenet jopa seitsemän metrien päähän emokasvin ympärille. Kasvi tuottaa runsaasti siemeniä - yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä!

Jättipalsami on mehevävartinen ruoho, jonka lehdet ovat suikeat ja hammaslaitaiset.
Kukat ovat suuret ja kaksineuvoiset. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Väriltään kukat ovat yleensä vaaleanpunaiset, mutta värimuotoja on Suomessa tavattu valkoisista tummanpunaisiin. Jättipalsamien keskimitta on 1,5 metriä, mutta kasvi voi sopivilla kasvupaikoilla kasvaa jopa yli kolmen metrin.

Koska jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, vievät sen laajat kasvustot tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Lisäksi se kilpailee alkuperäisen kasvisuuden kanssa pölyttäjistä.

Jättipalsamia torjutaan kitkemällä. Kasvusto kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja jatketaan syksyn loppuun asti. Kasvi irroitetaan juurineen ja selkeästi rajautunut kasvusto niitetään 2-3 kertaa kesässä. Kasvit kerätään jätesäkkiin, missä ne mädätetään ja sen jälkeen kompostoidaan. Jos kunnan sekajäte poltetaan, voi pienet määrät hävittää sekajätteen mukana. Suuret määrät toimitetaan jätesäkeissä käsiteltäviksi jätekeskuksiin tai -asemille.

Tällaisilla hommilla viikonlopun viettoon :)

Lähteet: vieraslajit.fi ja kouvolansanomat.fi

Puutarhamarttailua: Jättipalsami (tärkeää tietoa myös muillekin kuin puutarhamartoille!)

Viikonloppu meni mökillä ihan pihalla - keräsin sieniä ja mustikoita :) Lauantaina ja sunnuntaina oli loistava aurinkoinen syyssää! Kotiin palattuamme oli meillä edessä kotipihahommia; nurmikon leikkuuta ja trimmerin laulatusta.

Takapihalla tonttimme reunassa kasvoi jättipalsami (Impatiens glandulifera), joka oli levinnyt siihen tonttimme vierestä olevalta kaupungin puistoalueelta.

Kaunis kukka, mutta...

jättipalsami on EU:n tasolla säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Tästä johtuen sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. DAISIE-tietokannan (Euroopan komission rahoittama) mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Jättipalsami on mehevävartinen ruoho, jonka lehdet ovat suikeat ja hammaslaitaiset.

Kukat ovat suuret ja kaksineuvoiset. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Väriltään kukat ovat yleensä vaaleanpunaiset, mutta värimuotoja on Suomessa tavattu valkoisista tummanpunaisiin.

Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, josta sen kypsyttyä sinkoaa siemenet metrien päähän (huom. jopa seitsemän metrin) emokasvin ympärille. Kasvi tuottaa runsaasti siemeniä; yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä!

Tätä kuvaa varten ottamani kota poksahti auki ja sinkosi siemeniä ympäriinsä. Empiiriseen tutkimukseeni perustuen tiedän kertoa, että siemenet sinkoavat ja leviävät laajasti siksi, että kota aukeaa suikaleiksi ja suikaleet käpertyivät nopeasti ja voimakkaasti rullalle :)

Jättipalsamien keskimitta on 1,5 metriä, mutta kasvi voi sopivilla kasvupaikoilla kasvaa jopa yli kolmen metrin.

Kaikkein suurikokoisimmiksi jättipalsamit kasvavat rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla vallaten kasvualaa alkuperäisiltä kasveilta. Jättipalsami kasvaa huonosti karuilla ja kuivilla kasvupaikoilla.

Suomessa jättipalsamilla ei ole luontaisia vihollisia.

Katso Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VIDEO Jättipalsamin torjunnasta.

Katsoppa, löytyykö pihaltasi tai kotisi ympäristöstä jättipalsamia. Tehdään yhdessä ympäristöteko torjumalla jättipalsamin leviäminen!