Näytetään tekstit, joissa on tunniste Martanpäivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Martanpäivä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 26. heinäkuuta 2021

Serinakakkuja Marttojen tapaan


Martan päivä on painunut iltaan. Aurinko vielä paistaa taivaanrannassa ja hienoinen tuulevire heiluttaa lehtiä puissa. 

Tänään Martat ovat juhlistaneet Martan päivää eri puolilla Suomea. Kainuussa koronatilanne on nyt sellainen, että Sotkamon Marttojen ja Variskankaan Marttojen yhteinen Martan päivän tapaaminen jouduttiin perumaan. Toivottelemme toisillemme Martan päivää etänä ja kaffet juodaan omassa perhepiirissä. Siispä auton keula kohti kesämökkiä. 

Juhlistin päivää leipomalla heti aamusta Marttojen ohjeella serinakakkuja. Martan päivän leipomukset nautittiin kera kanervankukkateen. Kanervat keräsin tuosta kesämökin vieressä olevasta metsästä.

Marttojen ohjeen mukaan taikinasta tulee n. 90 serinakakkua. Perinteisten serinakakkujen leipominen on helppoa ja kakut onnistuvat varmasti ohjetta noudattaen.

Serinakakut (Martat.fi


  • 350 g voita tai margariinia
  • 2 dl sokeria
  • ½ dl siirappia
  • 1 muna
  • 9 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl soodaa (tai hirvensarvisuolaa)

voiteluun: munaa
pinnalle: raesokeria

1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää siirappi ja muna.

2. Sekoita vaniljasokeri ja kohotusaine jauhoihin ja sekoita taikinaan. Anna taikinan kovettua jonkin aikaa kylmässä.

3. Leivo taikinasta tankoja ja leikkaa niistä samankokoisia paloja. Pyörittele palat palloiksi.

4. Paina palloon peukalolla syvennys ja nosta pelille leivinpaperin päälle.

5. Voitele kakut munalla, ripottele pinnalle sokeria ja paista 200°C:ssa kellertävän ruskeiksi, 7-8 minuuttia.

Onko serinakakut sinulle tuttuja? 

Aurinkoista alkanutta viikkoa! 

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Elsan raparperijälkiruokapizza ja Martan päivän viettoa unelmapuutarhassa

Eilen oli Martan päivä (26.7.). Päivää juhlistettiin useissa marttayhdistyksissä ympäri Suomea. Variskankaan Martat, joihin itse kuulun, kokoontuivat puutarhamarttamme Elsan kotipihan upeaan puutarhaan nauttimaan kesästä ja erityisesti Elsan ja hänen miehensä Samulin valmistamista pizzoista.


Martta nimen taustaa (teksti Martat.fi -sivustolta)

Martta on alkujaan arameankielinen naisen etunimi, joka tarkoittaa valtiatarta. Suomessa Martta-nimeä on esiintynyt jo keskiajalta lähtien, ja nimipäiväkalenteriin se otettiin mukaan vuonna 1858. Nimen on tehnyt laajalti tunnetuksi Uudessa testamentissa mainittu Martta, Betanian Marian ja Lasaruksen sisar, joka tunnettiin erityisesti tunnollisena taloudenhoitajajana.











Puutarhassa on mm. hyötykasveja, kukkia, marja- ja koristepensaita sekä erilaisia puita. Puutarhan huvimajassa, terasseilla ja penkeillä voi nauttia kesästä ja levätä puutarhahommien lomassa.

Elsa kuvaili pariskunnan puutarhaa "villi ja vapaa, kuin omistajansa itsekin". Variskankaan Marttojen puheenjohtaja Tuula kuvaili unelmapuutarhaa viehättäväksi ja omintakeiseksi.




Elsa kertoi tänä kesänä keskittyneensä pihvitomaattikokeiluihin. Lisäksi avomaalla on ruukuissa nopeasti kasvatettavia tomaatteja. Tomaattilajikkeita on noin 90!


Nappasin Elsan kertoillessa puutarhastaan muutamia hänen ajatuksia ja ideoita, joista on hyötyä meille kaikille puutarhahommiin höpsähtäneille:

Silloin tehdään pihatöitä, kun ne tuntuvat kivalta. Kun ei tunnu kivalta, niin tehdään jotain muuta.

Puutarhan muotuminen on vuosien työ. Piha muuttaa muotoaan vuosien varrella. Aina tulee jotain uutta.

Hyödynnä kierrätysmateriaaleja; lautoja, kiviä, tiiliä, laattoja, tynnyreitä, kukkaruukkuja. Elsan ja Samulin puutarhassa on kierrätysperiaate; kaikki on jollakin tapaa käytettyä. Elsa vitsaili, että jos jotain jonnekin jää, niin se löytyy jossakin vaiheessa heidän puutarhasta.

Käytä kasteluvetenä ränneistä kerättyä sadevettä. Tänä kesänä Elsa muisteli heidän puutarhassaan käytetyn vesijohtovettä kasteluvetenä vain kahtena kertana.

Pihatöiden tekeminen on hyvää liikuntaa. Askelia tulee varsinkin, kun etsii "talteen laittamiaan" työkaluja tai puutarhan toisesta päästä toiseen mennessä unohtaa, miksi ja mitä oli menossa tekemään :)






Elsan ja Samulin upean puutarhan sydämessä on kesäkeittiö, missä ruokaa voi valmistaa hellassa, takassa tai pizzauunissa! Kaikki puutarhassa, kuten kotikin, on sähkötöitä lukuunottamatta omin käsin tehtyä. Illan isäntäpariskunta on Italia-faneja, mikä näkyy kesäkeittiössä.

Illan aikana oli mukava seurata Elsan ja Samulin yhteistyötä pizzojen valmistuksessa. Elsa oli leipurimestari ja valmisti pizzat, Samuli paistomestari.

Puutarhatyöt ja ruuanvalmistus kesäkeittiössä ovat pariskunnan yhteinen harrastus ja ajanviettotapa, mikä lienee tämän upean puutarhan suurin onnistumisen ja tunnelman salaisuus. Puutarhaa on tehty ja hoidettu rakkaudella - yhdessä.



Tässä puheenjohtajamme Tuula näyttää, millaisia pizzoja söimme.

Vaikka Elsa on superpuutarhamartta, on hän myös superruokamartta! Elsa Jauhopeukalo (ja asiaan kuuluvasti myös hieman Jauhoposki) loihti meille illan aikana niin suolaisia kuin makeita pizzoja. Pizzoissa oli Elsan taikinajuureen valmistama pizzataikina. Suolaisissa pizzoissa oli oman puutarhan tomaateista tehtyä tomaattikastiketta. Suolaisina pizzoina söimme kinkkupizzaa (kinkkua, oliiveja, mozzarellajuustoa ja tarjottaessa päälle silputtua basilikaa) ja tonnikalapizzaa (tonnikalaa, katkarapuja, mozzarellajuustoa ja tarjottaessa päälle silputtua tilliä).



Elsa oli ideoinut Martanpäivän kokoontumiseemme herkullisen jälkiruokapizzan raparperista!

Elsan raparperijälkiruokapizza

pizzataikinaa
ranskankermaa
raparperihilloa

sitruunamelissan lehtiä


1. Muotoile pizzataikina leivinpaperin päälle uunipellille. (Elsa itse käytti kevyesti öljyttyä pizzapeltiä.)

2. Levitä pizzapohjan päälle ranskankermaa.

3. Laita ruokalusikalla raparperihilloa läntteinä pizzan päälle.

4. Paista 250 asteessa niin, että pizza on saanut reunoihinsa väriä ja pohja on kypsä.

5. Ripottele tarjottaessa sitruunamelissan lehtiä pizzan päälle.


Minulle kävi marttaillassa hyvä tuuri ja onni suosi arpajaisissa. Voitin satokauden herkkukorin!


Seurailin eilen facebookista, Strasbourgin marttamatkan whatsup-ryhmästä ja instagramista, miten marttayhdistykset viettivät Martan-päivää. Tässä muutamia somepoimintoja eiliseltä: Vauhtimartat aloittivat eilisen päivän nauttimalla aamukahvin martta-mukista, Oriveden Martat olivat iltatorilla, Sulkavan Marttojen torikahviossa vietettiin Martanpäivää, Varkauden Marttojen Martanpäivän kahviossa oli tarjolla suolaista ja makeaa, Aitoon Martat juhlivat avoimin kahvikutsuin ja kansallispukutuuletuksin, Pirkanmaan kansainväliset Martat ry teki kesäretken Kangasalle tutustuen mm. kirkkoon ja lepokotiin, Säviän Martat ry oli torilla, missä oli tarjolla ohrapuuroa ja raparperisoppaa kera soiton ja laulun. Rantasalmen Martat pitivät Siskon kahvilaa kesäiseen tapaan myös Martanpäivänä, Kädentaitomartat tapasivat tietenkin käsitöiden merkeissä, Karjalohjan Martoilla oli perinteinen Martan-päivän sauna, Imatralaiset Martat kokoontuivat jo torstaina etkoille nyyttärien merkeissä, Hirvikosken Martat Pyhtäältä viettivät Martan päivän etkot lauttaristeilyn merkeissä, Joensuussa torilla jonoa piisasi Martta kahvilaan, Harvialan Martat viettivät Martan päivän iltaa Pauninmaan luontokohteessa ja Kurikan Martat viettävät Martan-päivää tänään Kurikan torikahvilassa virkaten.

Ps. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös facebookissa ja instagramissa!

torstai 26. heinäkuuta 2018

Martanpäivän viettoa


Useat marttayhdistykset eri puolilla Suomea viettivät tänään Martanpäivää. Päivää on juhlistettu eri tavoin, esimerkiksi Palojoen Martat Orimattilasta viettivät 70-vuotisjuhlaansa, Maaningalla Martat kokoontuivat mökille herkuttelemaan, Savon Martat pesivät ja kukittivat Sisko-tyttöpatsaan Kuopion Kauppatorilla, Mikkelissä Annilan Golfkeskuksessa Martta-golfattiin, Karjalohjan Martat viettivät saunailtaa Karjalohjan Veneilijöiden venekerholla ja Variskankaan Martat kokoontuivat Eino Leino -talolle Martanpäivänkahville.



Variskankaan Marttojen Martanpäivän tilaisuudessa Eino Leino -talon opas, Päivi, kertoi Hövelössä asuneiden henkilöiden, Paltaniemen ja Kainuun historiasta. Kerronta soljui henkilöistä ja paikoista toiseen. Samalla kahvittelimme ja nautimme Lönnrötin kakkua. Kakunresepti on juuri tuo sama, mitä Lönnrotin vaimo aikoinaan on käyttänyt.


Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on rakennettu melko tarkasti Elias Lönnrotin (1802-1884) asuintalon ja Eino Leinon (1878-1926) syntymäkodin, vanhan Hävelön, piirustusten mukaan vuonna 1978. Talo sijaitsee Kainuun Metsäsäätiön vuokramaalla. Talo siirtyi vuonna 2017 Eino Leino talon-säätiölle. Säätiön taustalla ovat Kainuun Eino Leino -seura, Elias Lönnrot -seura ja Paltamon kunta.

Alkuperäinen Hövelön tila (valokuvassa) on yksityisomistuksessa ja sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Eino Leino -talosta. Vanha Hövelö purettiin 1972 rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Vanhan Kalevalan Hövelössä asuessaan (1834-35). Eino Leino asui lapsuutensa ja nuoruutensa (1878-95) Hövelössä. Lönnrotin aikaan Hövelö oli pieni torppa, jota Eino Leinon vanhemmat laajensivat.



Elias Lönnrot oli lääkäri, runonkerääjä, lehtimies ja kielitieteilijä. Lönnrot mm. laajensi kasvitieteen termistöjä sekä matematiikan ja kieliopin oppisanastoja. Lönnrot toimitti eläkkeellä ollessaan suomi-ruotsi -sanakirjan.

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, esseitä, romaaneja, pakinoita, näytelmiä ja suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta - kaikkinensa 32 runokokoelmaa, 25 romaania, 25 näytelmää ja 16 käännöstyötä. Kansallisrunoilijamme Eino Leinon varsinainen elämäntyö ovat lukuisat runo- ja proosateokset. Leino kirjoitti jo lapsena runoja. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa, Kajaanin linna, ilmestyi Hämeen Sanomissa vuonna 1890. Leinon oli tuollon vasta 12-vuotias.

Hyvää Martanpäivää Eino Leinon runon ja tyttäreni Paltaniemeltä toissa iltana uintireissultamme ottaman kuvan myötä:



Mä lykkään purteni
laineillen


Ma lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.


Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.


Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.


Eino Leino, 1895

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Sadepäivän kotoilua keittiössä: raparperipaistos


Eilen oli sateinen päivä. Maanantaina rapsakasti tehty viikkosiivous ja siivousenerginen fiilis oli tosiaankin sen päivän juttu. Suunnittelemani takkahuoneen perusteellinen siivous kaappin siirtoineen kaikkineen jäi eilen toiselle päivälle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - suunnittelen siis takkahuoneen siivousprojektia ehkäpä vielä tämänkin päivän ;D

Olen innostunut raparperiherkuista!

Viime viikolla tein K-Ruoka.fi ohjeella raparperipaistosta. Ohjeen mukaan raparperipalat laitetaan vuoan pohjalle ja taikina raparperipalojen päälle - siis kuin raparperipiirakka ylösalaisin käännettynä.

Ohje on niin hyvä, että nuorten miettiessä eilen illalla mitä he leipoisivat, toivoin heidän tekevän tätä raparperipaistosta. Kuvat ovat heidän ottamiaan tekemästään paistoksesta.


Tämän kuuden annoksen raparperipaistoksen tekemiseen menee aikaa noin 60 minuuttia.

RAPARPERIPAISTOS

(6 annosta)

Pohjalle

1l(500 g) raparperipaloja
1dl sokeria
1tl kanelia
2tl perunajauhoja

Taikina

2 kananmunaa
1dl sokeria
100g Pirkka meijerivoita sulatettuna
1 1/2dl vehnäjauhoja
1dl Pirkka hasselpähkinärouhetta (murskatut mantelilastut toimivat myös loistavasti)
1tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
1/2tl kardemummaa


1. Levitä raparperipalat voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija 24 cm) tai kuuteen uuninkestävään kuppiin. Sekoita keskenään sokeri, kaneli sekä perunajauhot ja ripottele seos raparperien päälle.

2. Peitä vuoka tai kupit foliolla ja anna raparperien hautua uunissa 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes raparperi on pehmeää.

3. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon sulatettu voi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.

4. Levitä taikina pehmenneiden raparperien päälle ja paista uunissa 175 asteessa 20-25 minuuttia.

5. Tarjoa haaleana vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.


Illalla käytiin Martanpäiväajelulla :)

Hienoinen tuuli tulee hihansuusta lämpimän ajotakin sisälle. Ilmassa tuoksuu ja asfaltilla näkyy ohi mennyt pieni sadekuuro. Mesiangervojen kukkien tuoksu saa hymyilemään. Elämän suola ei ole purkissa, tuumailee martta.