Hotelli Aatelin Ainoa-ravintolassa tiedetään, mitkä maut tekevät ruuasta maukkaan

Istuudu mukavasti nojatuoliisi - lähdetään makumatkalle Vuokatin Aatelin Ainoa -ravintolaan ja tutustutaan Ainoan talvimenuun. Lähdetään ajelemaan täältä Kajaanista läpi tuulen ja tuiskun. Matkaa ei ole kuin noin 28 kilometriä ja tie on aurattu, niin mikäs meidän tässä on ajella.

Vuokatin Hotel Aateli juhli tammikuussa (2019) ensimmäistä toimintavuottaan uudistamalla ravintolakonseptinsa ja kutsumalla vieraita tutustumaan uudistuneeseen ravintolaan ja talvimenuun. Hotellin johtaja Petra Mulari toivotti matkailijoiden lisäksi myös kaikki kainuulaiset, kokeilunhaluiset, nostalgiannälkäiset ja, ennen kaikkea, hyvän ruuan ystävät tervetulleiksi ruokailemaan ravintola Ainoaan.

Ruualle elämänsä pyhittänyt keittiömestari Ville Pasanen kertoi tammikuisessa tilaisuudessa, että ravintola Ainoan tärkein ominaisuus on maku. Ville paljasti maistuvan ruuan salaisuuden - ruuasta tulee löytyä kaikki viisi makua: makea, suolainen, hapan, karvas ja umami. Nämä viisi makua tulee löytyä myös jälkiruuista.

Umami on maku, joka löytyy esim. joissakin pitkään kypsytetyissä juustoissa, sipuleista, tomaateissa, soijakastikeessa, herkkusienissä ja katkaravuissa.

Aloitetaan talvimenuun tutustuminen maistelemalla ensin alkuruokia. Maistellaan pehmeän täyteläiseksi haudutettua neljän sipulin keittoa sherryllä aateloituna, bliniä kera ravunpyrstön ja kiannan muikunmädin sekä Männikkölän tilan kyytöstä tehtyä tartarpihviä kastikkeenaan viiriäisen munan keltuainen. Mitä makujen sinfoniaa!

Pääruuista maistamme ohraa, hiillostettua tunturinieriää kera punajuuriperunoiden ja valkoviinivoikastikkeen sekä ylikypsää ankankoipea lisänään portviinikastiketta. Herkullista!

Jälkiruuaksi nautimme ensin Mouhijärven herkkujuustolan Väinö-valkohomejuustoa friteerattuna seuralaisenaan karviaismarjaa, rosmariinihilloa, mesimarjakastiketta ja hunajapaahdettuja kurpitsansiemeniä. Tämän jälkeen nautimme karamellivanukasta ja shampanjasorbettia. Upeaa!

Löysin netistä tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa, että suomalaiset ovat ravintolaruoan kuluttajina siirtymässä kohti elämyksiä ja yksilöllisyyttä. Hotelli Aatelin ravintola Ainoa on konsepteineen aivan ytimessä - keittiömestari Ville kertoi, että jokainen annos on huolella mietitty ja lämmöllä valmistettu alusta asti Ainoan keittiössä. Ravintolan miljöö on lämmin, kiireetön ja yhtä aikaa sekä ylellinen että kotoisa! Henkilökunnasta näkyy innostununeisuus, iloisuus ja halua palvella asiakkaitaan hyvin.

Kurkataan vielä kolmeen hotellihuoneeseen.

Ja pyörähdetään palavereihin, kokouksiin ja koulutuksiin sopivassa tilassa. Tila sopii myös illanviettoihin, sillä se on aivan kylpylän vieressä.

Ihastellaan kylpylää ja saunaa!

Syödään vielä pala mansikkakakkua kera teen. Vai otatko sinä kahvia?

Vuokatti.fi sivujen kautta pääset myös Hotel Aatelin sivuille ja näet alueen aktiviteetit KLIKKAA TÄSTÄ.

Hotel Aatelin facebookprofiilista näet ajankohtaisia kuulumisia ja mm. Ville Haapasalon kokemuksia Hotel Aatelista KLIKKAA TÄSTÄ.

Hotel Aateli, Ilkanmäentie 2, 88610 Vuokatti

Marttamatka Strasbourgiin 3/3

Istuudu mukavasti nojatuoliisi, niin lähdetään tutustumaan marttamatkalaisten kanssa Strasbourgiin. Kierrellään kaupungilla, ihastellaan pieniä kauppoja, käydään katedraalissa ja tutustutaan paikalliseen makumaailmaan.

Illjoen rannalla laaksoalueella sijaitseva Strasbourg on merkittävä kongressikaupunki, missä sijaitsee Euroopan parlamentti ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Kaupungin keskusta on UNESCO:n maailmanperintökohde. Keskustaa hallitsee goottilainen katedraali, Cathedrale Notre Dame de Strasbourg.

Strasbourgin katedraali, Cathedrale Notre Dame de Strasbourg, on goottilaisen taiteen mestariteos. Katedraalin julkisivua koristavat sadat veistokset. Rakennuksen vaaleanpunaisen hiekkakiven väri muuttuu kellonajan ja taivaan värin mukaan.

Katedraalin saarnastuolia koristavat lukuisat evankelistoja kuvaavat veistokset. Saarnastuolin portailla makaa pieni veistoskoira, joka muistuttaa erään saarnaajan tavasta pitää saarnatessaan mukanaan koiraansa. Sanotaan, että silittämällä koiran päätä saa kaikki syntinsä anteeksi. Koiraveistos oli hellyttävä haukkuveistos, joten eipä ihme, että se päästä kovin kulunut, totesi Niina.

Ikkunat ovat 1100-1300 -luvuilta. Katedraalissa käydessämme oli pilvinen päivä. Voimme vain kuvitella, miten kauniisti auringon säteet siilautuvat sisälle katedraaliin.

Tulomatkalla Frankfurtista Strasbourgiin MEP Sirpa Pietikäinen kertoi katedraalissa esillä olevista gopelliineista. Vanhat ja arvokkaat gopelliinit ripustetaan esille katedraaliin vain jouluisin. Gopelliinit olivat isoja (pituudet metrejä) ja niitä oli monta kirkon penkkirivien molemmin puolin. Missähän ja miten nämä arvokkaat tekstiilit säilytetään, kun ei ole joulu...

Katedraalin astronominen kello on valmistettu 1500 -luvulla. Kello on matemaatikkojen, teknikoiden, kelloseppien, taidemaalarien ja kuvanveistäjien yhteistyön mestariteos. Kellon nykyinen mekanismi on peräisin vuodelta 1842.

Kellon neljä patsasta liikkuvat koko ajan kuvaten tunneittain ajan ja elämän kulkua; lapsi, nuori, aikuinen ja vanhus. Kellon kaikki patsaat aktivoituvat päivittäin klo 12.30.

Misteli (Viscum album) on elävä pensas, joka puoliloisena elää yleensä lehtipuiden oksilla. Valkomarjaiseen misteliin liitetään monissa maissa onnen uskomuksia ja yhdessä punamarjaisen orjanlaakerin ja muratin kanssa se liitetään joulunviettoon. Mistelin oksan alla pusuttelu kuuluu myös ranskalaisiin joulu- ja uudenvuodenperinteisiin. Mistelin oksia ja mistelikimppuja oli myynnissä joulutoreilta.

Strasbourg on joulukaupunki - kaupungin keskustan alueella on kymmenen eri teemoilla olevaa joulutoria. Strasbourgin Christkindelsmärik, Marché de l’Enfant Jésus, on yksi Euroopan joulumarkkinoiden klassikoista. Joulutorin juuret ulottuvat 1500 -luvun loppupuolelle. Joulumarkkinoiden kojuissa myytiin koristeita, kausiherkkuja ja käsityöläisten tuotteita.

Toreilla kierrellessämme tutustuimme ranskalaiseen makumaailmaan. Toreilla oli myynnissä lämmintä mehua ja hehkuviiniä. Juomat tarjoiltiin kierrätettävissä mukeissa. Mukin pantti oli euron, jonka sai takaisin palauttaessaan mukin. Mukiin sai myös ottaa mukaansa ja ostaa seuraavalla kerralla aiemmin ostamaansa mukiin juotavaa torilta.

Löysimme kaupungilla kierrellessämme supermarketin, missä tarjonta oli todella monipuolinen - sieltä löytyi kaikki elintarvikkeista päivittäistavaroihin. Eniten meitä viehätti kuitenkin talojen kivijaloissa olevat pikkuiset erikoisliikkeet, kuten esimerkiksi

juustokauppa (fromagerie),

lihakauppa (boucherie),

konditoriot (pâtisserie), leipomot (boulangerie),

teekauppa (maison de thé) ja

vihannesmyymälä (marchand de fruît et légumes).

Löysimme kaupunkikierroksillamme nougatliikkeen. Nougat on makeaa sokerista tehtyä massaa, johon sekoitetaan esim. hunajaa, hedelmänpaloja, pähkinöistä tai manteleita. Ranskalainen nougat saa kouhkeutensa valkuaisista. Ranskassa nougatia nautitaan ympäri vuoden, mutta se on yksi ranskalaisen joulun jälkiruokapöydän herkku.

Ranskalaiset ovat hyvän ruuan ja viinin ystäviä, joten mekin tutustuimme innokkaasti paikalliseen makumaailmaan.

Tarte flambée on alsacelainen ruoka, joka muistuttaa pizzaa. Pohja on ohut ja täytteitä niukasti. Taikinapohjalle laitetaan ranskankermaa, kinkkua, sipulisiivuja ja maukasta kittikuorista munster -juustoa niin halutessaan. Itse otin tietenkin flambéeni munster -juustolla.

Kuvassa näkyvistä flambée -pohjista tuli kaksi annosta. Rapea Flambee taitettiin kaksin kerroin ja tarjoiltiin kertakäyttölautaselta. Joulutorin kojussa uunit hehkuivat aamusta iltaan. Asikkaita oli iltaisin flambée -kioskille jonona.

Kaisu tutustuu paikalliseen makumaailmaan Strasbourgilaisella joulutorilla samalla tutustuen suomalaisten joulutoriin.
Bon appétit!

Ranskalaisesta aamiaisesta voit lukea blogipäivityksestäni Marttamatka Strasbourgiin 1/3.

Martat valmiina lentoon Frankfurtin kentällä.

Helsinkiin laskeuduttuamme ja puhelimet avattuamme kuulimme, että viisi tuntia Strasbourgista lähtömme jälkeen hotellimme äärellä oli tapahtunut ampumisvälikohtaus, missä useita ihmisiä kuoli tai loukkaantui. Tieto yllätti ja järkytti. Turvatoimien lisäämisestä huolimatta (esim. laukkujen turvatarkastukset keskustaan tultaessa, poliisi- ja sotilaspartiot kiertämässä kaupungilla, autoton kaupungin keskusta, tolpat estämässä autojen pääsyn toreille) tapahtui tuo järjetön ampumistapahtuma. Ainakin omasta puolestani voin sanoa, etten edelleenkään pidä Strasbourgia muita isoja kaupunkeja vaarallisempana.

Kuvassa on marttamatkan hotellikämppikseni Maaret katselemassa kaupunkinäkymää hotellihuoneemme parvekkeelta.

Marttamatkalla tutustuimme joulukaupunki Strasbourgiin ja pääsimme vierailemaan Euroopan ihmistuomioistuimeen ja Euroopan parlamenttiin. Tutustuimme marttoihin eri puolilta Suomea ja kuulimme, mitä eri paikkakuntien marttaydistyksissä tehdään.

Marttamatka Strasbourgiin 2/3 -blogipäivityksessä kerron vierailustamme Euroopan ihmistuomioistuimeen ja Euroopan Parlamenttiin. Jos et ole vielä lukenut tuota päivitystä, niin pääset siihen tästä Marttamatka Strasbourgiin 2/3.

Tein piparitaikinan ja aion testata Strasbourgin joulutorilta ostamaani kuviokaulinta. Ensi viikolla marttaisan joulun jälkeen blogipäivitykseni on piparipäivitys, missä fiilistellään vielä ainakin kuviokaulimen verran Strasbourgin matkan tunnelmissa.

Retki Hossan kansallispuistoon

Perjantaina töissä oli erilainen päivä - kävimme eilen oppilaiden kanssa retkellä Hossassa. Retki oli yksi Suomen Kulttuurirahasto Kainuun rahaston peruskoulun yhdeksännen luokkien oppilaille kustantamista retkistä.

Hossa sijaitsee Suomussalmen kunnan pohjoisosassa, osittain Kuusamon ja Taivalkosken kuntien puolella ja on Suomi100 -juhlavuoden kansallispuisto, jonka virallisia avajaisia vietettiin 17.6.2017. Alueella on 90 kilometriä päiväretkille tai pidemmille vaelluksille soveltuvia merkittyjä ja pääosin helppokulkuisia polkuja. Lisäksi Hossassa on 60 kilometriä vesiretkeilyreittejä.

Hossassa voi patikoida, meloa, uida, sukeltaa, maastopyöräillä, tarkkailla lintuja, kalastaa, moottorikelkkailla, kerätä marjoja ja sieniä. ja kalastaa. Alueella on Hossan luontokeskus, kalastuslaitureita, autiotupia, laavuja, tulentekopaikkoja, leiri- ja leirintäalueita, vuokramökkejä sekä yhteistyötahojen erilaisia palveluita.

Kiersimme oppaan opastuksella noin kolme kilometriä pitkän, käpymerkein reittimerkityn luontopolun. Polun varrella oli infokylttejä, joissa kerrottiin vanhan metsän elämästä, vesistä, marjoista, poroista, soista ja supista sekä ihmisen historiasta Hossan seuduilla.

Osa reitistä oli laudoista rakennettua polkua tai pitkospuita. Polku oli helppokulkuista polkua, jonka korkeusero on 29 metriä. Joissakin kohti polulla risteili puiden juuria, joten kävellessä oli toki katsottava, mihin astuu.

Alueen lammet ja järvet ovat kautta aikojen olleet kalastajien suosiossa. Kalastajat voivat vetouistella, pilkkiä, koski- ja perhokalastaa. Kansallispuiston ulkopuolella oleviin kahteen lampeen istutetaan kirjolohia. Hossan kirkkaat vedet soveltuvat sukeltamiseen. Sukeltajien suosiman Öllörin, lähes 40 metriä syvän suppalammen, rannalla Karhunkainalon leirintäalueella on sukelluskeskus.

Tarkemmin voit tutustua Hossaan ja sen tarjoamiin palveluihin osoitteessa www.luontoon.fi/hossa.

Blogini löytyy myös instagramista nimellä ruusu_unelmia. Tervetuloa seuraamaan blogiani myös instassa!