Riisin Rietas, Riisitunturin kansallispuisto

 

Etelä-Lapissa, Posiolla, sijaisteva Riisitunturin kansallispuisto on perustettu 1982. Pinta-alaltaan se on 77 km2. Kansallispuistolle ovat ominaista kuusikkoiset vaarat, rinnesuot ja kauniit maisemat Kitkajärvelle. Merkittyjä retkeilyreittejä alueella on yli 40 kilometriä. 

Vaara- ja tunturialueella kulkeva 10,7 kilometrin mittainen rengasreitti, Riisin Rietas, luokitellaan keskivaativaksi/vaativaksi reitiksi. Reitti kulkee pitkin tunturin huippuja, rinnesoita ja metsiä. Se tarjoaa upeita koillismaalaisia järvimaisemia ja mahtavia metsämaisemia. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään.

Riisin Rietas 

"Reitille, jolle juuri olet astumassa, on saanut nimensä Riisin Riettaasta - onnettomasta miespolosta, joka taannoin menetti henkensä naavakuusikoiden kätköissä. Jo vuosikymmeniä on Rietas kummitellut Riisitunturin itärinteillä kaameita huutoja päästellen ja kulkijoiden perään huhuillen." Matsähallitus

Reitillä patikoidessamme pysähdyimme kuuntelemaan hiljaisuutta. Välillä reitillä oli kohtia, joissa ei kuulunut yhtään mitään. Sillä hetkellä ei edes lintujen laulua. Tosin kuulimme pariin kertaan ääniä, joita ihmettelimme. Oliko se mahdollisesti sitten Riettaan kummittelua vai sittenkin kuusikossa kulkuamme seuraava karhu.

Tapion pöytä 

"Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinaiset suomalaiset uhrasivat erikoisen näköisen kuusen ääressä metsän kuningas Tapiolle osan pyyntikauden ensimmäisestä saaliista. Tapion puoleen käännyttiin etenkin ennen suurriistan metsästystä." Metsähallitus

Riisitunturilta avautuu kauniita maisemia Kitkajärvelle. Yli- ja Ala-Kitkajärvi muodostavat yhdessä Euroopan suurimman lähteen.

Riisitunturi on kansallispuistona rauhallinen kohde. Retkeilijöitä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa Pienen Karhukierroksella. 

Kansallispuistojen reiteillä vastaantulijoita tai ohi kulkijoita tervehditään huikkaamalla tervehdys. Jos reitti on kohtaamiskohdalla kapea, annetaan tilaa nopeammin kulkeville siirtymällä polun reunaan. 

Kansallispuistossa voi tutustua myös eri paikkakunnilta tuleviin retkeilijöihin. Riisin Rietasta kiertäessämme tapasimme Tuusulasta kotoisin olevan pariskunnan. He ovat käyneet Riisitunturilla jo 15 vuoden ajan ja kuvaamassa lintuja. Kansallispuistokokemuksiamme jakaessamme saimme heiltä mahtavan vinkin: Riisitunturilta avautuu upea näkymä auringon laskiessa. Kirjoitan tämän vinkin muistikirjaani. Palaamme siis joskus vielä Riisitunturille katsomaan auringonlaskua.

Terveisiä kansallispuistossa tapaamallemme pariskunnalle Tuusulaan!

Metsähallituksen Riisitunturin kansallispuiston esitteestä löydät tarkat tiedot alueesta sekä kartan. Esite löytyy netistä sähköisessä muodossa tai paperisen esitteen voi ottaa mukaansa Oulangan luontokeskuksesta tai tulostaa ennen retkelle lähtöä. 

Riisijoki

Alueen halki kulkee maanselkä, idän ja lännen välinen vedenjakaja. Länsiosan vedet virtaavat Kemijokeen ja itäosan Kitkajärviin. 

Uudenlammin laavu

Retkelle on otettava mukaan juotavaa ja hyvä on olla myös pientä syötävää. Kävely paikoitellen haastavassa maatossa vaatii nestettä ja energiaa. Kun välillä vähän napasee palasta, niin ei tule uupelo ja huono olo.  Kävellessä katse on polulla etsimässä kohtia mihin astua. Jos ei välillä pysähdy, jää maisemat näkemättä. Kannattaa siis välillä muutoinkin pysähdellä.

Tässä lista, mitä yleensä otamme päiväretkelle (10 km -> reitille) mukaan:

JUOMAA

Vettä 0,5 litraa/hlö. 

Kuumaa vettä termospullossa, teepusseja 2 pussia ja pikakahvia 2 pussia. Pidämme patikointiretkellä pari tee/kaffetaukoa. 

EVÄÄT

1 jugurtti tai rahka/hlö

2 kpl välipalakeksiä/hlö

2 dl mehukeittopurkki/hlö

1 banaani/hlö

PIKKULUSIKAT

MUKIT

ROSKAPUSSI

Kaikki mitä viedään metsään, tuodaan myös pois.

Roskat laitamme roskapussiin ja lajitelemme kotona roskiksiin.

VESSAPAPERIA 

Reitillä olevissa taukopaikkojen vessoissa ei ole vessapaperia.

KÄSIDESIÄ 

Riisisuon niittylato

Alue on ollut historiallisesti eränkäynnin lisäksi tärkeä suoheinän niittokohde. Riisisuon niittyladoista on toinen kunnostettu taukopaikaksi. Ladossa voi istuskellessaan voi lukea ladon sisällä olevissa tauluista niittykulttuurista, kuinka suoheinää on kerätty talvirehuksi.

Soilun laavu

Soilun laavulle saavutaan reippaan nousun jälkeen. Laavulta avautuvaa kuusten kehystämää näkymää on mukava katsella eväitä syödessä. 

Riisitunturi tunnetaan talven tykkylumipuista. Talvella ilmamassojen kohotessa ylös, kosteus tiivistyy huurteena ja lumena puiden oksille. Metsähallituksen esitteessä kerrotaan, että tykkylunta voi täysikasvuisessa kuusessa olla jopa kolme-neljä tonnia!

Tykkylumipuita on kuvattu myös Riisitunturin kangasmerkissä (postauksen ensimmäinen kuva). Kangasmerkin voi ostaa Oulangan luontokeskuksesta tai tilaamalla verkkokaupoista.

Riisitunturin autiotupa

Riisin Riettaan viimeinen taukopaikka on Riisitunturin autiotupa. Kuvassa olevan rakennuksen lisäksi taukopaikalla on myös laavu. Autiotuvalta reitti jatkuu 1,5 kilometrin päässä olevaan lähtöpisteeseen, Riisitunturin parkkipaikalle.

Riisitunturin kansallispuistoon voi tutustua myös kulkemalla lähtöpisteestä Riisitunturin autiotuvalle ja palaamalla takaisin lähtöpisteeseen. Näin reitin pituudeksi tulee 3 kilometriä. Reitti autiotuvalle on maltillista nousua. Reitti Riisitunturin autiotuvalle luokitellaan helpoksi/keski vaativaksi. 

Tuolla viimeisellä osuudella vastaamme tuli lapsiperheitä ja lapsia isovanhempien kanssa. Kaikkien vastaantulijoiden askeleet olivat reippaita ja ilmeet iloisia. Suosittelen myös tuota reittiä Riisitunturin autiotuvalle. Reitti on helppo kulkea ja reitillä näkee niin havumetsää kuin rinnesoita.

Jos on liikenteessä lähinnä kuntoilu mielessä, tarjoavat kansallispuistojen reitit mahtavat treenimaastot mm. polkujuoksuun ja sauvakävelyyn. Itselläni tulee aina seurattua askelten määrää. Kun aamusta laittaa aktiivisuusrannekkeen käteen, niin  reilun 10 kilometrin reitin retkeilypäivät painuessa iltaan askelia on kertynyt noin 20 000 askelta.

Voit tutustua myös muiden kansallispuistojen reiteistä tekemiini esittelyihin seuraavista linkeistä:

Retki Hossan kansallispuistoon

Hossan kansallispuiston kalliomaalaukset - Värikallio

Julma-Ölkky, Hossan kansallispuisto

Taivaskeron kierros (Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto

Tarkat tiedot ja ajankohtaiset kansallispuistojen kuulumiset löytyvät luontoon.fi -sivuilta.

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto

 

Oulangan kansallispuisto on perustettu 1956. Pinta-alaltaan 290 km2 oleva puisto sijaitsee 50 km Kuusamon pohjoispuolella ja Sallasta 40 km etelään. Kansallispuiston lähimmät kylät ovat Hautajärvi, Juuma ja Käylä.

Pieni Karhunkierros on rengasreitti, joka koostuu kolmesta reittiosuudesta:

Juuma - Myllykoski - Pyöreälampi - Kallioportti (3,2 km)

Tämä osuus on leppoisaa luonnossa liikkumista. Reitillä on pitkospuita, polulla on kiviä.

Kallioportti - Harrisuvanto - Jyrävä (4,6 km)

Tämä osuus saa sykkeen nousemaan ja vaatii hyvää peruskuntoa. Reittiosuuden helppokulkuisten kangasmaasto-osuuksien lisäksi on maaportaita ja vaikeakulkuista laskua. Osuus ei ole kohtuuton ja eihän sitä tarvitse jäniksen selässä juosta.

Jyrävä - Myllykoski - Juuma (3,5 km)

Reittiosuutta suositellaan kaikille, koska reitti on helppo kulkea ja reitillä on hienoja nähtävyyksiä. Reitin alkupuolella olevia portaita ei kannata säikähtää, sillä portaiden jälkeen on melkolailla tasamaastoa. Tämä osuus on myös lupsakka aloitus ja miellyttävä päätös koko Pienen Karhunkierroksen kiertäjille. Reitin alussa ja lopussa oleva 1,5 kilometrin pituinen osuus kuljetaan siis sekä meno- että paluumatkalla.

Luokitukseltaan reitti on keskivaativa/vaativa ja paikoittaisten vaativien korkeuserojen vuoksi reittiä vaeltamaan lähtijältä edellytetään retkeilijän perustaitoja. Kallioportin porrasosuuden vuoksi vinkataan reitti kuljettavaksi kesällä myötäpäivään ja talvella vastapäivään.

Risteyskohtia on useita ja niissä on hyvä katsoa, mihin suuntaan reitti kulkee. Karhunkierros (82 km eli 4-5 päivän vaellusreitti) kulkee nimittäin osittain samaa reittiä kuin Pieni Karhunkierros.  

NISKAKOSKI

Pieni Karhunkierros alkaa Juuman kylästä. Reitin ensimmäinen riippusilta on Niskakosken riippusilta, missä Kitkajoki ylitetään ensimmäisen kerran.

MYLLYKOSKI

Myllykoski on Juumasta 1,5 kilometrin vaelluksen päässä. Myllykoskella on päivätupa, tulentekopaikka ja käymälä. 

Myllykosken viljamyllyn on rakennuttanut Juuman myllyosuuskunta vuonna 1926. Viljamylly on ollut toiminnassa vuosina 1947-2948. 

Pieni Karhunkierros jatkuu Myllykoskelta riippusilta pitkin yli Kitkajoen.

PYÖREÄLAMPI

Pyöreälammella on tulentekopaikka ja telttailualue. Lammen rannalla on oivallinen nauttia eväistä ja katsella maisemia.

Reitillä on rajoitusosa Pyöreälammelta Harrisuvantoon kuljettaessa. Rajoitusosalla liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä.

Oulangan kansallispuiston yksi teemoista on kauniit aapasuot.

KALLIOPORTTI

Kallioportin näköalatasanteelta avautuu upea kalliojyrkänteiden muodostama näköala Kitkajoen laaksoon.  Näköalatasanteelta laskeudutaan 252 porrasta pitkin laaksoon. 

HARRISUVANTO

Harrisuvannon laavun jälkeen ylitetään joki Harrisuvannon riippusiltaa pitkin.

Reitin varrella on siis kolme riippusiltaa. Riippusillan ylitys sujuu ongelmitta vaikka ei korkeilla paikoilla viihtyisikään. Sillalla kuljettaessa ohjeistetaan pitämään 10 metrin väli toisiin retkeilijöihin. Riippusillalla kävellessä silta notkuu hienoisesti ja on vähän saman suuntainen fiilis kuin trampoliinilla kävellessä.  Tasapaino säilyy hyvin ja tukea voi ottaa sillan molemmilla puolilla olevista vaijereista. Lystikästä menoa siis!

KALLIOSAARI

Kurkistusopasteet auttavat vaeltajia huomaamaan reitin varrella olevat kohteet. 

"Kalliosaari on sitkeä kuin kuivaliha. Se on tuhansien vuosien ajan sinnitellyt sateen ja joen yrittäessä romuttaa sitä. Kalliosaari on ympäristöään kovempaa ainesta ja niinpä se seisoo keskellä jokea pehmeämmän aineen valuttua aikaa sitten Paanajärven pohjalle." (Teksti kurkistusopasteesta)

JYRÄVÄNKOSKI

Jyrävänkoski kuohuaa valkoisena. Koski putoaa muutaman metrin matkalla 9 metriä. Jyrävän kosken äärellä on Siilastupa.

Pieni Karhunkierros tarjoaa vaeltajille 

huikeat maisemat, vaihtelevat maastot, mielenkiintoisia kohteita sekä mahdollisuuden kulkea oman kunnon mukaisen osuuden reitistä.

Kansallispuistojen suosio on kasvanut kotimaan matkailun myötä korona-ajan vuoksi. Pieni Karhunkierros on suosittu reitti ja vaeltajia reitillä on hetkittäin mennen ja tullen. Reitillä kulkijaa tämä ei haittaa, vaan suurimmaksi osaksi reittiä ei ketään näy eikä muiden ääniä kuulu. Ohikulkijoita ja vastaantulijoita tervehditään ja taukopaikoilla välillä jutustellaan enemmänkin. 

Tässä ovat linkit aiemmin tekemiini kansallispuisto postauksiin:

Retki Hossan kansallispuistoon

Hossan kansallispuiston kalliomaalaukset - Värikallio

Julma-Ölkky, Hossan kansallispuisto

Taivaskeron kierros (Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Tarkat tiedot ja ajankohtaiset kuulumiset löytyvät luontoon.fi -sivuilta.

Oletko sinä käynyt vaeltamassa tai retkeilemässä kansallispuistossa?

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!

Saapaspäivä 2020 - lähiulkoilun ja luonnossa liikkumisen päivä

Kaupallinen yhteistyö: Nokia Jalkineet, Kontio Classic kumisaappaat saatu, ilmaistuote 

Pyhä-Luoton kansallispuisto, syksy 2020

Kuva: Tarja Karvonen

Tänä vuonna Saapaspäivän (11.10.2020) teema on lähiulkoilu ja luonnossa liikkuminen. Korona-aikana kotimaan luonto ja luontokohteet ovat suosittuja vapaa-ajan ja lomien viettotapoja. Kansallispuistot ja retkeilyalueet soveltuvat monenlaiseen luonnossa liikkumiseen.

Luonto ja terveys

Meistä monet ovat havainneet virkistyvänsä ja rentoutuvansa luonnossa liikkuessaan tai ulkoillessaan. Sohvalla makoilu telkkaria katsellen on toki kivaa, mutta happihyppy lähiulkoillen tai luonnossa liikkuen antaa ihan eri tavalla virtaa eloon ja oloon.

On tutkittu, että luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointii kolmen väylän kautta:
- Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa.
- Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä.
- Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. 

(Lähde: Metsähallitus.fi)

Metsähallitus kumppaneineen tarjoaa hyviä palveluja luonnossa liikkumiseen; reittejä, taukopaikkoja, karttoja ja tietoa Suomen upeimmista luontokohteista.
(Lähde: Metsähallitus.fi)

Pallas-Ylläs kansallispuisto, Taivaskero, juhannus 2020 

Kuva: Tarja Karvonen

Olen innostunut kansallispuistoista. Kansansallispuistoissa minua viehättää hienot vaellusreitit ja reittien monipuolisuus niin vaatimustasoltaan kuin maastoltaan ja maisemiltaan. Tässä on muutamia linkkejä blogiarkistossani oleviin kansallispuistopostauksiini:

Retki Hossan kansallispuistoon

Hossan kansallispuiston kalliomaalaukset - Värikallio 

Lappi - vinkkejä Levillä kesällä lomaileville (Taivaskeron kierros)

Taivaskeron kierros (Taivaskeron kierros)

Nämä ovat lempparikumpparini 💗

Saapaspäivän 2020 arvonta

Osallistu arvontaan ja voita aidot Hait tai Nokian Jalkineiden kumpparit!

Nokian Jalkineet haastaa saapaspäivän teeman mukaisesti lähiulkoilemaan ja liikkumaan luonnossa. Osallistu Nokian Jalkineiden arvontaan jakamalla oma saapastelukuvasi luonnossa ja haasta kaverisi jakamaan oma kuvansa.

Arvontaan voit osallistua jakamalla saapastelukuvia Instagramissa ja Facebookissa sekä lähettämällä kuvia sähköpostilla osoitteeseen nokianjalkineet@berner.fi. Materiaalin tulee olla perillä viimeistään lauantaina 11.10. Kuvien tulisi olla mieluiten vaakakuvia, mutta muutkin käyvät. Kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Voittajat arvotaan 12.10.2020.

Nokian Jalkineiden nettisivuilla muistutellaan, että terveydelle on hyväksi kävellä reippaasti puoli tuntia päivässä, vaikka vain kymmenen minuutin pätkissä. Luonnosta liikkumisesta voi nauttia kaikkina vuodenaikoina, kun maasto on sopiva ja vaatetus on oikea. 

Katso Saapaspäivän kilpailun säännöt klikkaamalla tästä KLIK. 

Pyhä-Luoston kansallispuisto, syksy 2020 

Kuva: Tarja Karvonen

Ota haaste vastaan ja lähde saapastelemaan vaikka pihapiirissä tai vähän pitemmälle luontoon! Saapastelemisiin <3