Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys ja hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys ja hyvinvointi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. helmikuuta 2021

Mitkä saavat hymyn huulille...

Mitkä saavat hymyn huulille niin korona-ajan hiihtolomalaisille kuin hiihtolomaa odottaville? Se on kuulkaa köyhät ritarit heti aamupalaksi!

Päätin ilahduttaa aamu-unista kotiväkeä tekemällä leipäkorissa olevasta maukkaan näköisestä valmiiksi siivutetusta kauraleivästä köyhiä ritareita. Siitäpä olikin aikaa, kun viimeksi olin niitä tehnyt. 

Köyhät ritarithan valmistuu tosiaan nopeasti vaikka aamupalaksi. Vaikka ei ruokasuosituksien mukaan mentäisikään, niin kyllä niillä kivasti pääsee päivän alkuun ja kun ei tavaksi oteta. Köyhiä ritareita voi tehdä myös vaikkapa herkkuvälipalaksi tai jälkiruuaksi. Köyhiin ritareihin voi käyttää kuivahtaneet leivät ja pullat.


KÖYHÄT RITARIT

  • vaaleita leipäsiivuja (esim. vehnä- tai kauraleipäsiivuja) tai pullaviipaleita
  • maitoa 
  • voita tai margariinia
1. Kaada maitoa syvään lautaseen ja kasta leipäsiivut/pullaviipaleet maidossa. Jos leipäsiivut ovat ohuita ja taikina huokoista, niin kasta vain toiselta puolelta. Näin siivuista ei tule pannulla käännellessä taikinamössöä.

2. Paista leipäsiivut/pullaviipaleet rasvassa molemmin puolin kauniin ruskeiksi.



Tarjoile köyhät ritarit hillon kanssa. 

Rikkaat ritarit saat, kun tarjoilet ne hillon ja kermavaahdon kanssa. Ja jos haluat tosi rikkaita ritareita, niin kasta leipäsiivut/pullaviipaleet munakermaseoksessa.

Martat vinkkaa, että pullasta paistetut köyhät ritarit voi tarjoilla sokeria ja kanelia päälle ripoteltuina.



Mikä muu saa hymyn huulille? Työpaikalla hiihtolomaa odotellessa hymyn saa huulille katsomalla työpaikan avaimenperää :)

 Avaimenperä on Kukkaiselämää-kaupan lystikäs Muuu-avaimenperä. Avaimenperä on valettu sinkkiseosmetallista, jonka etupuolella on hartsikupoloitu pinta. Avaimenperän koko on 4 cm x 8 cm (rengas mukaan lukien). Avaimenperän takapuolella on laserillakaiverrettu Wrendale Desingns-logo.



Ja jos oikein tympeästi sattuu, niin hymyn saa huulille Kukkaiselämää-kaupan puutarhureiden kuviolaastareilla! Siis todellakin! Esschert Design viisi erilaista kuviolaastaria hoitavat nirhautumat ja viillot. Muistan, kuinka aikoinaan Hello Kitty- tai Muumi-laastareilla hoidettiin toisinaan myös mustelmia ja muita sattuneita kolhaisuja. Kuviolaastarit sopivat siis monenlaisiin hoitotoimenpiteisiin <3


Eilen saimme tiedon 8. maaliskuuta alkavasta kolmen viikon sulkutilasta leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla. Tämä ei vielä tänään koske Kainuuta, mutta jännän äärellä ollaan, miten käy. 

Ei näitä tällaisia päätöksiä tehdä suotta. Ei antauduta koronaväsymykselle. Syödään köyhiä tai rikkaita ritareita (taikka molempia) aamupalaksi ja laitetaan lysti kuviolaastari käteen, katsellaan sitä hymyillen. Ystävä kysyi, että tepsiikö, jos otsaan laittaa. Ja kyllä, saa sen otsaankin laittaa, jos pahasti harmittaa tahi jumittaa :D

Kaikkea hyvää teille ja lupsakkaa viikonloppua <3

Kaupallinen yhteistyö: Kukkaiselämää-kauppa 


Tervetuloa seuraamaan blogiani myös

Facebookissa Ruusu-unelmia ja villasukkia

Instagramissa @ruusu_unelmia

tiistai 12. tammikuuta 2021

Kasvomaskien korvansäästäjät (virkkausohje)


Käytän kasvomaskia töissä koko päivän sekä kodin ulkopuolella, esim. kaupassa käydessä. Olen käyttänyt maskia syksystä saakka, joten sen käyttö on jo oikeastaan rutiinia ja arkinen tapa toimia. Joskus kasvomaskin pitäminen pitemmän aikaa aiheuttaa korvien taakse painaessaan kipua. 

Virkkasin Marttojen ohjeella korvansäästäjiä. Korvansäästäjiä on kiva virkata ja niitä valmistuu illan aikana vaikkapa useampia. Kasvomaskin kuminauhat kiinnitetään korvansäästäjien nappeihin ja näin korvat säilyvät painaumilta.


Korvansäästäjä (Martat.fi, ohjetta muokattu Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogiin)

Tarvikkeet

  • Lankaa
  • Kaksi nappia tai helmeä
  • Virkkuukoukku
  • Parsinneula

1. Virkkaa 20 ketjusilmukkaa. Älä tee silmukoista liian tiukkoja.  

2. Virkkaa pylväs ketjusilmukkaketjun neljänteen silmukkaan (ketjusilmukkaketjun kolme viimeistä silmukkaa ovat ensimmäinen pylväs). Virkkaa toisella kerroksella jokaiseen ketjusilmukkaan pylväs. Ketjun päässä virkkaa reunimmaiseen silmukkaan viisi pylvästä. 

3. Jatka pylväiden virkkaamista aloitusketjun silmukoiden alareunoihin. Virkkaa viimeiseen silmukkaan neljä pylvästä. Päätä kerros piilosilmukalla.

Ompele molempiin päihin napit tai helmet.

Korvansäästäjän virkattu ruusunnuppusomiste 
(Ruusu-unelmia ja villasukkia-blogi)




Ruusunnuppu

Virkkaa 18 ketjusilmukkaa.
*Virkkaa kolme pylvästä neljänteen ketjusilmukkaan.
Jätä yksi ketjusilmukka väliin ja virkkaa seuraavaan ketjusilmukkaan kiinteäsilmukka.*
Toista *-* kolme kertaa (-> yhteensä neljä terälehteä).

Kääri terälehdet rullalle ja ompele ruusunnuppu kiinni parsinneulaa käyttäen.


Lehdet

Virkkaa vihreällä langalla seitsemän ketjusilmukkaa. Käänny ja virkkaa yksi puolipylväs toiseen ketjusilmukkaketjun silmukkaan. Virkkaa nejä pylvästä ja yksi kiinteäsilmukka. 

Älä katkaise lankaa, vaan virkkaa toinen lehti samalla tavalla kuin ensimmäinen.



Korvansäästäjien virkkaamisessa on vain mielikuvitus rajana. Virkkaamisessa kannattaa hyödyntää jämälangat. Erilaisilla napeilla saa myös helposti erilaisia korvansäästäjiä. 

Vinkki: Kasvomaskien ompeluun ja oikeaan käyttöön löytyy ohjeet Marttojen sivuilta

Tervetuloa seuraamaan blogiani Facebookissa (Ruusu-unelmia ja villasukkia) ja Instagramissa (@ruusu_unelmia)!

tiistai 5. tammikuuta 2021

Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely


Variskankaan Martat kokoontuivat maanantaina vuoden ensimmäiseen marttailtaan. Uusi vuosi aloitettiin liikunnallisissa merkeissä - marttaillan teema oli sauvakävely. Martat naurahtivat kepeästi pakkuville pakkasille, pukeutuivat lämpimästi ja kävelivät reippaan lenkin Lehtikankaan kävelyteitä pitkin. Pakkasta illan aikana oli -20 asteen pakkanen, mutta alkulämmittelyn ja reippaan sauvakävelylenkin ansiosta ei pakkanen marttoja purrut.

Ilta aloitettiin kokoontumalla Lehtikankaan seurakuntakeskuksen pihalle. Pihalla Kajaanin Ladun Kirsi Kilpeläinen opetti, kuinka sauvakävellään oikein. Oikealla tekniikalla on sauvakävely tehokasta kuntoilua, joka sopii kaikille. Tehoa voidaan lisätä mm. kävelemällä erilaisissa maastoissa ja nopeutta vaihtelemalla. Sauvakävelyä voi harrastaa ympäri vuoden, kaikkina vuodenaikoina.

Sauvakävely on tehokkaampaa kuin kävely:

  • syke nousee, hapen- ja energiankulutus kasvavat ja käsien seudun lihaskestävyys paranee
  • alamäessä polviniveleen kohdistuu vähemmän rasitusta
  • ylävartalon kierto parantaa rintarangan liikkuvuutta
  • vatsalihakset vahvistuvat ja ehkäisevät selkäongelmia
  • niska- ja hartiakivut helpottuvat

(Lähde: Suomen Latu, Sauvakävelijän opas)


Sauvakävelyyn
 tarvitaan kävelysauvat ja kävelyyn sopivat, hyvät kengät. Suomen Ladun sivuilta kerrotaan, millaiset ovat oikeanlaiset kävelysauvat. Oikean mittaisen kävelysauvan pituus saadaan vähentämällä omasta pituudesta 55 senttimetriä. Sauvoja edessä pidettäessä kyynärpään tulee olla maksimissaan 90 asteen kulmassa.  

Suomen Ladun sivuilla on ohjeet oikeaan sauvakävelytekniikkaan ohjevideoineen.

Sauvakävely on kahdeksanneksi suosituin liikuntalaji Suomessa. Harrastajia Suomessa on yli miljoona,  joista säännöllisesti käveleviä (vähintään 1 krt/vko) on noin puoli miljoonaa. Maailmalla sauvakävelyä harrastaa arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ihmistä. Ja tuona marttailtana sauvakävelijöiden harrastajien joukkoon liittyi myös Variskankaan Marttoja. 

Harrastatko sinä sauvakävelyä?

perjantai 6. marraskuuta 2020

Liukuvoide, lantiopohjajumppa ja keskustelu

Liukuvoide, lantionpohjajumppa ja keskustelu - näistä syntyy hyvä seksi. 

Siis mitä häh?

Maanantaina (2.11.2020) Variskankaan Marttojen marttaillassa kätilö ja seksuaalineuvojaopiskelija Minna kertoi seksuaaliterveydestä ja esitteli seksileluja


Minnan kaulakoru oli illan teemaan sopiva - klitoris.

Rinnat tulee tutkia kuukausittain kuukautisten aikana. Kun tutkit rinnat säännöllisesti, opit tuntemaan rintasi ja huomaat mahdolliset muutokset. Kaikki kyhmyt ja muutokset eivät ole syöpää, mutta kaikki muutokset on hyvä tutkia. Lue lisää rintojen tutkimisesta ilmansyopaa.fi ja tunnerintasi.fi sivuilta.

Liukuvoide suojaa yhdynnässä emättimen limakalvoa, tekee yhdynnästä miellyttävämpää ja lisää nautintoa. Liukuvoide sopii kaikille kaikissa elämänvaiheissa. Vesipohjainen vai silikoniliukuvoide? Silikoniliukuvoidetta ei voi käyttää kondomin tai silikonisten seksilelujen kanssa. Vesipohjaista liukuvoidetta voi joutua lisäämään yhdynnän aikana. Vai sittenkin makuasia? Liukuvoiteita saa myös eri makuvaihtoehdoilla, esim. mansikka, suklaa, vanilja, kanelipulla, persikka, granaattiomena ja hattara.


Marttailtaan osallistujat saivat lantionpohjan lihasten harjoitteluohjeen.

Lantionpohjan lihaksien tehtäviä ovat: tukea virtsaputkea, emätintä ja peräsuolta ylläpitää hyvää ryhtiä ja lisätä nautintoa seksuaalisissatoiminnoissa. Lantionpohjan lihasten kestovoimaa tarvitaan päivittäisessä liikkumisessa, nopeusvoimaa äkillisissä ponnistuksissa (esim. yskäisy) ja maksimivoimaa voimakkaissa ponnistuksissa (esim. nostamisessa). Lantionpohjan lihaksia tulee treenata useita kertoja viikossa.



Lasinen dildo on käsinpuhallettu ja valmistettu karkaistusta lasista.

Liukuvoiteen ja lantionpohjajumpan lisäksi hyvään seksiin tarvitaan keskustelua kumppanin kanssa. keskustelua, mistä tykkää ja millaista seksiä haluaa. Jos keskustelu aiheesta on vaikeaa, niin keskustelun apuna voi käyttää tätä varten olevia kysymyskortteja ja julisteita. 

Yrttivinkki: Poimulehtitee auttaa moniin naistenvaivoihin. Se mm. tasapainottaa naishormonien tasoja ja auttaa erilaisiin kuukautisvaivoihin.

Lystikästä viikonloppua!

perjantai 9. lokakuuta 2020

Saapaspäivä 2020 - lähiulkoilun ja luonnossa liikkumisen päivä

Kaupallinen yhteistyö: Nokia JalkineetKontio Classic kumisaappaat saatu, ilmaistuote 



Pyhä-Luoton kansallispuisto, syksy 2020
Kuva: Tarja Karvonen


Tänä vuonna Saapaspäivän (11.10.2020) teema on lähiulkoilu ja luonnossa liikkuminen. Korona-aikana kotimaan luonto ja luontokohteet ovat suosittuja vapaa-ajan ja lomien viettotapoja. Kansallispuistot ja retkeilyalueet soveltuvat monenlaiseen luonnossa liikkumiseen.


Luonto ja terveys


Meistä monet ovat havainneet virkistyvänsä ja rentoutuvansa luonnossa liikkuessaan tai ulkoillessaan. Sohvalla makoilu telkkaria katsellen on toki kivaa, mutta happihyppy lähiulkoillen tai luonnossa liikkuen antaa ihan eri tavalla virtaa eloon ja oloon.

On tutkittu, että luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointii kolmen väylän kautta:
- Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa.
- Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä.
- Luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. 

Metsähallitus kumppaneineen tarjoaa hyviä palveluja luonnossa liikkumiseen; reittejä, taukopaikkoja, karttoja ja tietoa Suomen upeimmista luontokohteista.
(Lähde: Metsähallitus.fi)


Pallas-Ylläs kansallispuisto, Taivaskero, juhannus 2020 
Kuva: Tarja Karvonen

Olen innostunut kansallispuistoista. Kansansallispuistoissa minua viehättää hienot vaellusreitit ja reittien monipuolisuus niin vaatimustasoltaan kuin maastoltaan ja maisemiltaan. Tässä on muutamia linkkejä blogiarkistossani oleviin kansallispuistopostauksiini:



Nämä ovat lempparikumpparini 💗


Saapaspäivän 2020 arvonta
Osallistu arvontaan ja voita aidot Hait tai Nokian Jalkineiden kumpparit!
Nokian Jalkineet haastaa saapaspäivän teeman mukaisesti lähiulkoilemaan ja liikkumaan luonnossa. Osallistu Nokian Jalkineiden arvontaan jakamalla oma saapastelukuvasi luonnossa ja haasta kaverisi jakamaan oma kuvansa.

Arvontaan voit osallistua jakamalla saapastelukuvia Instagramissa ja Facebookissa sekä lähettämällä kuvia sähköpostilla osoitteeseen nokianjalkineet@berner.fi. Materiaalin tulee olla perillä viimeistään lauantaina 11.10. Kuvien tulisi olla mieluiten vaakakuvia, mutta muutkin käyvät. Kuvia saatetaan joutua rajaamaan. Voittajat arvotaan 12.10.2020.

Nokian Jalkineiden nettisivuilla muistutellaan, että terveydelle on hyväksi kävellä reippaasti puoli tuntia päivässä, vaikka vain kymmenen minuutin pätkissä. Luonnosta liikkumisesta voi nauttia kaikkina vuodenaikoina, kun maasto on sopiva ja vaatetus on oikea. 

Katso Saapaspäivän kilpailun säännöt klikkaamalla tästä KLIK. 
Pyhä-Luoston kansallispuisto, syksy 2020 
Kuva: Tarja Karvonen

Ota haaste vastaan ja lähde saapastelemaan vaikka pihapiirissä tai vähän pitemmälle luontoon! Saapastelemisiin <3

perjantai 3. tammikuuta 2020

Taatelikakkua ja käsien hermoratatutkimus

Olen joululomalla vielä loppaisen jälkeiseen tiistaihin saakka. Paljon oli erilaisia suunnitelmia ja tehtäviä to do-listalla. Suurimman osan suunnittelemistani jouluisista jutuista sain tehtyä ja osa jäi tekemättä, mutta ensi jouluna sitten. Tykkään joulusta ja jouluperinteistä. Niistä yksi on taatelikakun leipominen.

Olen saanut tämän reseptin tyttären Ritva-kummilta ja tällä reseptillä leivon taatelikakun aina. Olkoon tämäkin jouluperinne, että laitan joka joululoma taatelikakkupostauksen. Mahtavan makuinen taatelikakku sopii hienosti loppiaisviikonloppuun. Tällä ohjeella kakku onnistuu aina!


Taatelikakku

1 paketti taateleita
3 dl vettä
2 dl sokeria
200 g voita
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
1 tl vanilliinisokeria

1. Keitä miedolla lämmöllä taatelit, vesi ja sokeri. Jäähdytä vähän aikaa.
2. Lisää munat ja sulatettu voi.
3. Lisää kaikki kuivat aineet, sekoita ja kaada 2,2 litran korppujauhotettuun kakkuvuokaan tai silikonivuokaan.
4. Paista 150-170 asteessa noin tunti.


Kävin tänään käsien hermoratatutkimuksessa. Olipa muuten jännä kokemus. Sain lähetteen tutkimukseen, koska käsissä on monelaisia kummallisia tuntemuksia. Oireita ovat mm. käsien puutuminen ja tikustelu, oikean käden pikkusormen ja nimettömän meneminen turraksi.

Tutkimuksen alkamista odottaessani väritin kipu- ja oirekartassa olevaan ihmishahmoon alueet, joissa on puutumista/kipuja. Ennen tutkimusta käteni lämmitettiin käärien kädet kuumiin geelipusseihin. Kädet olivat kylmät, koska tein lumitöitä ennen sairaalaan lähtöä. Aura-auto kävi nimittäin juuri ennen sairaalaan lähtöäni auraamassa tien.

Tutkimus tehtiin niin, että makasin selälläni tutkimuspöydällä käsivarret paljaana. Lääkäri laittoi tussilla merkitsemiinsä kohtiin tarraelektrodeita, minkä jälkeen sain pieniä sähköärsykkeitä (tuntuivat sykäyksinä) ihon pintaan tutkittavan hermon kohdalle. Tutkimuksella mitataan hermojen johtumisnopeuksia. Sähköärsykkeet saivat sormeni tai käteni nykimään. Sähköärsyke voi kuulostaa kivuliaalta, mutta sitä se tokikaan ollut. Tuntemukseni olivat nykäyksiä tai näpsäyksiä. Kyynärtaipeen kohdalla koko käsi heilahti vähän samalla tavalla kuin polven refleksiä kokeiltaessa.

Tämän jälkeen lääkäri tutki lihaksien toimintaa lihakseen pistettävän ohuen neulan avulla. Tutkimus jatkui niin, että lääkäri pisti käden eri lihaksiin pienellä neulalla ja minun piti sitten jännittää kutakin lihasta lääkärin antamien ohjeiden mukaan (esim. nosta sormia, purista etusormea ja peukaloa toisiaan vasten). Tällä tutkitaan lihaksien sähköistä toimintaa sekä levossa että lihassupistuksen aikana. Neulalla lihaksiin pistely voi kuulostaa kivuliaalta, mutta ei se sitä ollut. Hetkellistä kipua (neulan piston verran ja hieman lihaksen supistamisen aikana) tuntui, kun neulalla pistettiin peukalon molemmin puolin oleviin lihaksiin.

Tutkimus ei tapauksessani kestänyt kovin kauaa. Arvioin, että itse tutkimus kaikkinensa kesti noin 20 minuuttia (tutkimuspöydälle asettumisineen ja tutkimuspedillä kääntymisineen - kääntyä piti sen takia, että tutkittava käsi on lääkärin ja laitteiston puolella). Ennen tutkimusta voi syödä ja juoda normaalisti ja tutkimuksen jälkeen elo jatkui normaalisti. En osaa sanoa, että olivatko lievät (väsymyksen? aristus?) tuntemukset käsissäni tutkimuksen aiheuttamia vai edellisen päivän uimassa käynnin aiheuttamia.

Lääkäri oli todella taitava, hän teki hermoratatutkimuksen nopeasti, havainnoi tuntemuksiani muutoinkin kuin mitä laitteet näyttivät ja kertoi havainnoistaan heti tutkimuksen yhteydessä, joten vastausta ei tarvinnut jäädä odottamaan viikko tolkulla. Lääkäri kertoi, että minulla on kyynärtaipeissa lievä hermopuristus, joka on vaaraton vaikkakin ikävä vaiva ja joka ei aiheuta toimenpiteitä. Hermoärsytystä voi välttää kuulema mm. neulomalla kädet hieman suoremmassa asennossa.

Ja neulomisesta muuten sitten seuraavassa postauksessa!