Näytetään tekstit, joissa on tunniste marttamatkaaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste marttamatkaaja. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. huhtikuuta 2022

Leikkiä, erilaisia hevosvoimia ja marttailua

Viikon sisällä on ollut monia kivoja ja mielenkiintoisia tapahtumia! Aloitetaan ensin tapahtumasta, missä oli mukana Variskankaan Martat.



Leikkipäivä kirkossa


Variskankaan Martat osallistuivat Kajaanin pääkirkossa järjestettyyn Yhteisvastuu -perhetapahtumaan (21.4.2022). Tapahtumaa järjestämässä olivat Kajaanin seurakunnan lapsityö, MLL:n Kajaanin paikallisyhdistys ja Variskankaan Martat.




Variskankaan Martat leipoivat talkoilla tapahtumassa tarjotut sämpylät ja paistoivat makkarat. Juomana oli pillimehut. Kuvassa makkaranpaistohommissa Variskankaan Marttojen Raija ja Taina.

Tapahtuman makkarat sponsoroi oli K-Market Lohtaja. Grilli oli lainassa Nakertajan kyläyhdistyksestä. Kyläyhdistys auttoi myös grillin kuljetuksessa. 



Hurjaa menoa! Tällainen läheltä piti tilanne tallennettiin kuvaksi alttarin äärellä Kajaanin pääkirkossa.



Ongintapaikalla Seija-martta antoi mieluisia saaliita. Seijan apuna olivat hänen lapsenlapset.



Onginnassa oli myös koko perheelle iloa tuovia saaliita; Variskankaan Martat lahjoittivat toteuttamansa yllätysämpärit tapahtuman ongintapisteeseen. Ämpäreissä oli leivontatarvikkeet resepteineen. Ämpäreistä saimme palautetta myös tapahtuman jälkeen iloisilta vanhemmilta.

Tapahtuma on iloinen ja lämminhenkinen koko perheen tapahtuma. Matalan kynnyksen tapahtuma esitteli seurakunnan ja tapahtumaa järjestämässä olevien yhdistysten toimintaa. Kaikille ei Kajaanissa keskustassa oleva arvorakennus ollut tuttu, vaan tapahtuma oli osalle vanhemmista ensimmäinen käynti pääkirkkoon. Tällaisia hyvän mielen leikkipäiviä on tulossa varmasti jatkossa uudelleen.





Leikkipisteitä oli sekä sisällä että ulkona. Pihalla oli mm.mahdollisuus vauhdikkaaseen keppiheppa-kirmailuun.

Keppihevosvoimista kaksirenkaisiin hevosvoimiin eli seuraavaan tapahtumaan.

Kuopion MP-näyttely 2022

Kuopion Moottoripyöräclubin järjestämä MP-näyttely Kuopio-hallissa oli motoristeille pitkän odotuksen iloinen täyttymys. Näyttely oli edellisen kerran 2019. Näyttely teki uuden kävijämäärä ennätyksen - tänä keväänä kävijämäärä oli 4720!

Perinteisesti KMC on tehnyt lahjoituksen hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna lahjoitus kohdistuu Ukrainan sodan uhreille.

Kiitos KMC, näytteilleasettajart ja talkoolaiset hienosta tapahtumasta!



















Marttailua ja tulevia tapahtumia




Variskankaan Marttojen hallitus kokoontui yhdistyksen puheenjohtajan,  Tuulan luokse, suunnittelemaan tulevia tapahtumia. Samalta istumalta suunniteltiin loput kevään tapahtumat ja seuraavan syyskauden tapahtumakalenteri. Marttailtojen teemoina tulevat olemaan mm. käsityöt, leivonta, sadonkorjuu ja yritysesittely. 

Tuula oli leiponut lihapiirakoita, jotka hän oli paistanut uunissa. Lihapiirakat olivat niin maukkaita, että reseptivinkki kirjoittettiin ylös ja uunissa paistettavia lihapiirakoita tullaan syömään Variskankaan Marttojen hallituksen jäsenien kotona vielä usein.

Laitoimme esityslistan kulmaan muistiin, että Ristijärven Martat on suunnitellut kesäretkeä Heinävedelle kesäkuussa. Päätettiin kotona sitten pohtia kukin tahoillaan kesäkuun menoja, jos aikatauluihimme sopisi lähteä mukaan Ristijärven Marttojen huikean kiinnostavalle kesäretkelle.

Retken ohjelmassa on oman valinnan mukaan joko kirkkokierros tai viinikierros. Retki sisältää myös lounaan Valamon luostarissa ja iltapalan Kunnonpaikassa sekä tietenkin bussimatkan mukavassa marttaseurassa!



Ensi viikonloppuna lähdemme vappuajelulle Lahteen saakka!

Tänään satoi sakeanaan lunta ja maa on valkoisenaan. Siis normi vappusää :) Ennen lumisateita ehdin kuvata kukkanuppuja kukkapenkistä. Kevät tekee tuloaa!

Millaisia vappuviikonlopun suunnitelmia sinulla on?

Iloista vappua!

lauantai 14. elokuuta 2021

Riisin Rietas, Riisitunturin kansallispuisto

 



Etelä-Lapissa, Posiolla, sijaisteva Riisitunturin kansallispuisto on perustettu 1982. Pinta-alaltaan se on 77 km2. Kansallispuistolle ovat ominaista kuusikkoiset vaarat, rinnesuot ja kauniit maisemat Kitkajärvelle. Merkittyjä retkeilyreittejä alueella on yli 40 kilometriä. 

Vaara- ja tunturialueella kulkeva 10,7 kilometrin mittainen rengasreitti, Riisin Rietas, luokitellaan keskivaativaksi/vaativaksi reitiksi. Reitti kulkee pitkin tunturin huippuja, rinnesoita ja metsiä. Se tarjoaa upeita koillismaalaisia järvimaisemia ja mahtavia metsämaisemia. Suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään.


Riisin Rietas 

"Reitille, jolle juuri olet astumassa, on saanut nimensä Riisin Riettaasta - onnettomasta miespolosta, joka taannoin menetti henkensä naavakuusikoiden kätköissä. Jo vuosikymmeniä on Rietas kummitellut Riisitunturin itärinteillä kaameita huutoja päästellen ja kulkijoiden perään huhuillen." Matsähallitus

Reitillä patikoidessamme pysähdyimme kuuntelemaan hiljaisuutta. Välillä reitillä oli kohtia, joissa ei kuulunut yhtään mitään. Sillä hetkellä ei edes lintujen laulua. Tosin kuulimme pariin kertaan ääniä, joita ihmettelimme. Oliko se mahdollisesti sitten Riettaan kummittelua vai sittenkin kuusikossa kulkuamme seuraava karhu.



Tapion pöytä 

"Tapion pöydäksi kutsutaan latvatonta kuusta, joka kasvaa leveyttä pituuden sijaan. Muinaiset suomalaiset uhrasivat erikoisen näköisen kuusen ääressä metsän kuningas Tapiolle osan pyyntikauden ensimmäisestä saaliista. Tapion puoleen käännyttiin etenkin ennen suurriistan metsästystä." Metsähallitus




Riisitunturilta avautuu kauniita maisemia Kitkajärvelle. Yli- ja Ala-Kitkajärvi muodostavat yhdessä Euroopan suurimman lähteen.



Riisitunturi on kansallispuistona rauhallinen kohde. Retkeilijöitä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa Pienen Karhukierroksella. 

Kansallispuistojen reiteillä vastaantulijoita tai ohi kulkijoita tervehditään huikkaamalla tervehdys. Jos reitti on kohtaamiskohdalla kapea, annetaan tilaa nopeammin kulkeville siirtymällä polun reunaan. 

Kansallispuistossa voi tutustua myös eri paikkakunnilta tuleviin retkeilijöihin. Riisin Rietasta kiertäessämme tapasimme Tuusulasta kotoisin olevan pariskunnan. He ovat käyneet Riisitunturilla jo 15 vuoden ajan ja kuvaamassa lintuja. Kansallispuistokokemuksiamme jakaessamme saimme heiltä mahtavan vinkin: Riisitunturilta avautuu upea näkymä auringon laskiessa. Kirjoitan tämän vinkin muistikirjaani. Palaamme siis joskus vielä Riisitunturille katsomaan auringonlaskua.

Terveisiä kansallispuistossa tapaamallemme pariskunnalle Tuusulaan!




Metsähallituksen Riisitunturin kansallispuiston esitteestä löydät tarkat tiedot alueesta sekä kartan. Esite löytyy netistä sähköisessä muodossa tai paperisen esitteen voi ottaa mukaansa Oulangan luontokeskuksesta tai tulostaa ennen retkelle lähtöä. 




Riisijoki

Alueen halki kulkee maanselkä, idän ja lännen välinen vedenjakaja. Länsiosan vedet virtaavat Kemijokeen ja itäosan Kitkajärviin. 



Uudenlammin laavu

Retkelle on otettava mukaan juotavaa ja hyvä on olla myös pientä syötävää. Kävely paikoitellen haastavassa maatossa vaatii nestettä ja energiaa. Kun välillä vähän napasee palasta, niin ei tule uupelo ja huono olo.  Kävellessä katse on polulla etsimässä kohtia mihin astua. Jos ei välillä pysähdy, jää maisemat näkemättä. Kannattaa siis välillä muutoinkin pysähdellä.

Tässä lista, mitä yleensä otamme päiväretkelle (10 km -> reitille) mukaan:

JUOMAA
Vettä 0,5 litraa/hlö. 
Kuumaa vettä termospullossa, teepusseja 2 pussia ja pikakahvia 2 pussia. Pidämme patikointiretkellä pari tee/kaffetaukoa. 

EVÄÄT
1 jugurtti tai rahka/hlö
2 kpl välipalakeksiä/hlö
2 dl mehukeittopurkki/hlö
1 banaani/hlö

PIKKULUSIKAT
MUKIT

ROSKAPUSSI
Kaikki mitä viedään metsään, tuodaan myös pois.
Roskat laitamme roskapussiin ja lajitelemme kotona roskiksiin.

VESSAPAPERIA 
Reitillä olevissa taukopaikkojen vessoissa ei ole vessapaperia.

KÄSIDESIÄ 







Riisisuon niittylato

Alue on ollut historiallisesti eränkäynnin lisäksi tärkeä suoheinän niittokohde. Riisisuon niittyladoista on toinen kunnostettu taukopaikaksi. Ladossa voi istuskellessaan voi lukea ladon sisällä olevissa tauluista niittykulttuurista, kuinka suoheinää on kerätty talvirehuksi.



Soilun laavu

Soilun laavulle saavutaan reippaan nousun jälkeen. Laavulta avautuvaa kuusten kehystämää näkymää on mukava katsella eväitä syödessä. 


Riisitunturi tunnetaan talven tykkylumipuista. Talvella ilmamassojen kohotessa ylös, kosteus tiivistyy huurteena ja lumena puiden oksille. Metsähallituksen esitteessä kerrotaan, että tykkylunta voi täysikasvuisessa kuusessa olla jopa kolme-neljä tonnia!

Tykkylumipuita on kuvattu myös Riisitunturin kangasmerkissä (postauksen ensimmäinen kuva). Kangasmerkin voi ostaa Oulangan luontokeskuksesta tai tilaamalla verkkokaupoista.



Riisin Riettaan viimeinen taukopaikka on Riisitunturin autiotupa. Kuvassa olevan rakennuksen lisäksi taukopaikalla on myös laavu. Autiotuvalta reitti jatkuu 1,5 kilometrin päässä olevaan lähtöpisteeseen, Riisitunturin parkkipaikalle.

Riisitunturin kansallispuistoon voi tutustua myös kulkemalla lähtöpisteestä Riisitunturin autiotuvalle ja palaamalla takaisin lähtöpisteeseen. Näin reitin pituudeksi tulee 3 kilometriä. Reitti autiotuvalle on maltillista nousua. Reitti Riisitunturin autiotuvalle luokitellaan helpoksi/keski vaativaksi. 

Tuolla viimeisellä osuudella vastaamme tuli lapsiperheitä ja lapsia isovanhempien kanssa. Kaikkien vastaantulijoiden askeleet olivat reippaita ja ilmeet iloisia. Suosittelen myös tuota reittiä Riisitunturin autiotuvalle. Reitti on helppo kulkea ja reitillä näkee niin havumetsää kuin rinnesoita.


Jos on liikenteessä lähinnä kuntoilu mielessä, tarjoavat kansallispuistojen reitit mahtavat treenimaastot mm. polkujuoksuun ja sauvakävelyyn. Itselläni tulee aina seurattua askelten määrää. Kun aamusta laittaa aktiivisuusrannekkeen käteen, niin  reilun 10 kilometrin reitin retkeilypäivät painuessa iltaan askelia on kertynyt noin 20 000 askelta.


Voit tutustua myös muiden kansallispuistojen reiteistä tekemiini esittelyihin seuraavista linkeistä:

lauantai 7. elokuuta 2021

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto

 


Oulangan kansallispuisto on perustettu 1956. Pinta-alaltaan 290 km2 oleva puisto sijaitsee 50 km Kuusamon pohjoispuolella ja Sallasta 40 km etelään. Kansallispuiston lähimmät kylät ovat Hautajärvi, Juuma ja Käylä.

Pieni Karhunkierros on rengasreitti, joka koostuu kolmesta reittiosuudesta:

Juuma - Myllykoski - Pyöreälampi - Kallioportti (3,2 km)
Tämä osuus on leppoisaa luonnossa liikkumista. Reitillä on pitkospuita, polulla on kiviä.

Kallioportti - Harrisuvanto - Jyrävä (4,6 km)
Tämä osuus saa sykkeen nousemaan ja vaatii hyvää peruskuntoa. Reittiosuuden helppokulkuisten kangasmaasto-osuuksien lisäksi on maaportaita ja vaikeakulkuista laskua. Osuus ei ole kohtuuton ja eihän sitä tarvitse jäniksen selässä juosta.

Jyrävä - Myllykoski - Juuma (3,5 km)
Reittiosuutta suositellaan kaikille, koska reitti on helppo kulkea ja reitillä on hienoja nähtävyyksiä. Reitin alkupuolella olevia portaita ei kannata säikähtää, sillä portaiden jälkeen on melkolailla tasamaastoa. Tämä osuus on myös lupsakka aloitus ja miellyttävä päätös koko Pienen Karhunkierroksen kiertäjille. Reitin alussa ja lopussa oleva 1,5 kilometrin pituinen osuus kuljetaan siis sekä meno- että paluumatkalla.

Luokitukseltaan reitti on keskivaativa/vaativa ja paikoittaisten vaativien korkeuserojen vuoksi reittiä vaeltamaan lähtijältä edellytetään retkeilijän perustaitoja. Kallioportin porrasosuuden vuoksi vinkataan reitti kuljettavaksi kesällä myötäpäivään ja talvella vastapäivään.

Risteyskohtia on useita ja niissä on hyvä katsoa, mihin suuntaan reitti kulkee. Karhunkierros (82 km eli 4-5 päivän vaellusreitti) kulkee nimittäin osittain samaa reittiä kuin Pieni Karhunkierros.  

NISKAKOSKI



Pieni Karhunkierros alkaa Juuman kylästä. Reitin ensimmäinen riippusilta on Niskakosken riippusilta, missä Kitkajoki ylitetään ensimmäisen kerran.

MYLLYKOSKI




Myllykoski on Juumasta 1,5 kilometrin vaelluksen päässä. Myllykoskella on päivätupa, tulentekopaikka ja käymälä. 

Myllykosken viljamyllyn on rakennuttanut Juuman myllyosuuskunta vuonna 1926. Viljamylly on ollut toiminnassa vuosina 1947-2948. 

Pieni Karhunkierros jatkuu Myllykoskelta riippusilta pitkin yli Kitkajoen.





PYÖREÄLAMPI





Pyöreälammella on tulentekopaikka ja telttailualue. Lammen rannalla on oivallinen nauttia eväistä ja katsella maisemia.

Reitillä on rajoitusosa Pyöreälammelta Harrisuvantoon kuljettaessa. Rajoitusosalla liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä.



Oulangan kansallispuiston yksi teemoista on kauniit aapasuot.

KALLIOPORTTI




Kallioportin näköalatasanteelta avautuu upea kalliojyrkänteiden muodostama näköala Kitkajoen laaksoon.  Näköalatasanteelta laskeudutaan 252 porrasta pitkin laaksoon. 

HARRISUVANTO





Harrisuvannon laavun jälkeen ylitetään joki Harrisuvannon riippusiltaa pitkin.

Reitin varrella on siis kolme riippusiltaa. Riippusillan ylitys sujuu ongelmitta vaikka ei korkeilla paikoilla viihtyisikään. Sillalla kuljettaessa ohjeistetaan pitämään 10 metrin väli toisiin retkeilijöihin. Riippusillalla kävellessä silta notkuu hienoisesti ja on vähän saman suuntainen fiilis kuin trampoliinilla kävellessä.  Tasapaino säilyy hyvin ja tukea voi ottaa sillan molemmilla puolilla olevista vaijereista. Lystikästä menoa siis!


KALLIOSAARI


Kurkistusopasteet auttavat vaeltajia huomaamaan reitin varrella olevat kohteet. 

"Kalliosaari on sitkeä kuin kuivaliha. Se on tuhansien vuosien ajan sinnitellyt sateen ja joen yrittäessä romuttaa sitä. Kalliosaari on ympäristöään kovempaa ainesta ja niinpä se seisoo keskellä jokea pehmeämmän aineen valuttua aikaa sitten Paanajärven pohjalle." (Teksti kurkistusopasteesta)

JYRÄVÄNKOSKI


Jyrävänkoski kuohuaa valkoisena. Koski putoaa muutaman metrin matkalla 9 metriä. Jyrävän kosken äärellä on Siilastupa.


Pieni Karhunkierros tarjoaa vaeltajille 
huikeat maisemat, vaihtelevat maastot, mielenkiintoisia kohteita sekä mahdollisuuden kulkea oman kunnon mukaisen osuuden reitistä.

Kansallispuistojen suosio on kasvanut kotimaan matkailun myötä korona-ajan vuoksi. Pieni Karhunkierros on suosittu reitti ja vaeltajia reitillä on hetkittäin mennen ja tullen. Reitillä kulkijaa tämä ei haittaa, vaan suurimmaksi osaksi reittiä ei ketään näy eikä muiden ääniä kuulu. Ohikulkijoita ja vastaantulijoita tervehditään ja taukopaikoilla välillä jutustellaan enemmänkin. 

Tässä ovat linkit aiemmin tekemiini kansallispuisto postauksiin:


Tarkat tiedot ja ajankohtaiset kuulumiset löytyvät luontoon.fi -sivuilta.

Oletko sinä käynyt vaeltamassa tai retkeilemässä kansallispuistossa?

Aurinkoista viikonlopun jatkoa!