Juustocruffinit

Kotivinkin sähköpostissa oli cruffinien ohje. Cruffinit ovat muffinin ja croissantin yhdistelmä. Vau, hulvatonta - oli pakko kokeilla.

Cruffinit leivotaan croissanttaikinasta ja täytetään mieleisillä raaka-aineilla. Tai sillä herkulla, mitä jääkaapista löytyy. Meidän jääkaapista löytyi superherkullista Valio Keisarinna juustoa. Kotivinkin reseptissä täytteenä oli yrttejä, tuorejuustoa ja paprikaa. Cruffinit paistetaan muffinivuoissa.

Cruffinit (6 kpl)

Tarvitset

croisanttaikina rulla (Danerollers)
juustoa esim. Valio Keisarinna
kananmuna
muffinivuokia


Cruffinit valmistuvat näin:

Laita uuni lämpenemään 200 asteen.

Avaa croisanttaikina rulla ja irroita palat toisistaan veitsellä.

Laita täyte kolmioiden leveisiin päihin, rullaa croisantit ja voitele ne kananmunalla.

Nosta croisantit muffinivuokiin.

Paista uunissa 12-15 minuuttia. Huippu helppoa, nopeaa ja herkullista!

Tällaisilla eväillä viikonlopun viettoon :)

Maailma on tehty meitä varten -seinätaulu (sis. kirjaimien ristipisto-ohje)

Viikonloppuna olin valvojana kanteleleirillä Mieslahdessa Paltamossa. Leirin aikana lapset ja nuoret kävivät kanteletunneilla ja harjoittelivat tunneilla käytyjä kappaleita. Vapaa-ajalla heillä oli mahdollisuus askarrella ja minun viikonloppuni kuluikin aika pitkälle askartelupisteessä. Leiri päättyi Kainuun musiikkiopiston kanteleensoittajien kevätkonserttiin. Aurinko paistoi ikkunoista sisään ja kanteleet soivat - siinä oli sunnuntainen musiikkielämys kohdillaan!

Mieslahdenopistolla oli samaan aikaan leirillä ryhmä kehitysvammaisia. He kävivät syömässä päärakennuksessa olevassa ruokalassa, minkä lähellä meidän askartelupisteemme oli. Aamiaiselle mennessässään yksi leiriläisistä kävi kertomassa, että aamusuihku meni hyvin. Tätä asiaa pohdimme ja totesimme, että niinpä, miksi pitää aina katsoa niin kauas ja suuria kokonaisuuksia. Miksipä emme tarkastelisi päivän tapahtumia erä kerrallaan, alkaen siitä, että miten aamusuihku sujui.

Tämän seinätaulun tein jokin aika sitten luokkani ilmoitustaululle. Teksti on Haloo Helsingin kappaleen Maailma on tehty meitä varten nimi ja kertosäkeen rivi:

Tässä mä seison kaipausta rinnassa
Vaikka tää loppuisi yhdessä illassa
Maailma on minun, maailma on sinun
Maailma on tehty meitä varten
Jokainen tänne jonkun jäljen jättää

Kirjoin työn käyttäen sinisen eri sävyjä. Kirjoin isommilla ristopistoilla - kolme ristipistoa senttimetrille.

Reunan taitoin ja "ompelin" kirjomalla reunaan risti- ja tikkipistoja. Seuraava teksti, jonka kirjon, on todennäköisesti ote runosta. Mieleisen tekstin etsintä on alkanut.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Runoviikon talkoolaisten ilta - katseet kohti runon ja suven juhlaa

Sunnuntaina oli Kajaanin Runoviikon talkoolaisten ilta. Tapahtuman taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto sanoi olon olevan yhtä innostunut ja jännittynyt kuin aikoinaan koulun kevätjuhlassa. Samalta tuntui meistä talkoolaisistakin, kun kävimme läpi Runoviikon ohjelman ja sovimme talkoovuoroista.

Ensi kesän Runoviikon Suvenrunoilija on Harri Nordell. Olen jo hieman makustellut hänen tuotantoaan ja lukenut Sanaliekki äänettömyydessä, Valitut runot -teoksen.

Runouden syvin tehtävä on Nordellin mukaan viedä kieltä eteen päin ja luoda uusia ilmaisuja. Runous on hänelle kielen kasvukärki. Touhu edellyttää tarkkanäköisyyttä ja yksinäisyyttä.

Lähde yle.fi 18.06.2017 julkaistu artikkeli "Kirjoittamisen lukon voi murtaa sanoo runoilija Harri Nordell"

Keinut
veden valossa
nukut,
liikkuvat
upotetut kuvat.

Pilvet,
veden kuvat
ulapan yllä,
täynnä paluun
musiikkia.

Harri Nordell, Keinut veden valossa, 1990


Suolijärvi, 2017 Kuva: Tarja Karvonen

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin <3

Kainuun Marttojen kevätkokous ja arkiruoka on järkiruokaa -ketjukoulutus

Lauantaina oli Kainuun Marttojen kevätkokous. Kokouksessa käsiteltiin viime vuoden toimintakertomus ja tilit. Toiminnanjohtaja Kaino kertoi tilintarkastajan esittäneen yhden tarkentavan kysymyksen - Mitä tarkoittaa röpörieska? Röpörieskaan käytetään kuulema ohraryynejä ja rieska tehdään kuin pannukakku, röpörieska on uunipellin kokoinen.

Kokouksen jälkeen jatkettiin ketjukoulutuksella. Ketjukoulutuksen tarkoituksena on, että koulutuksen käyneet kouluttavat toisia omissa yhdistyksissään. Tämän vuoden teema on arkiruoka on järkiruokaa. Tavoitteena on edistää kestävää ruokataloutta ja pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta arkisilla teoilla kotikeittiöissä. Ympäristöä kuormittavat eniten asuminen, liikenne ja ruoantuotanto.

Järkiruoka on terveellistä, turvallista, edullista, ympäristöystävällistä, läheltä, vastuullista ja maistuvaa. Saimme maistaa useita Marttojen ohjekirjasessa olevia arkiruokia:

juurisellerikeittoa ja tilliöljyä,

porkkana-puolukkasoodaleipäsiä,

punajuurimannaa polentan tapaan, ruusu-kaalispelttiä ja tuoresalaattia,

hasselbackan perunoita lehtipersiljakastikkeella,

omenaisia possunkyljyksiä ja

jälkiruuaksi piimävanukasta lakritsi-kuningatarhillokkeella.

Tältäkään ketjukoulutuskurssilta ei lähdetty tyhjin vatsoin! Näitä arkiruokien reseptejä laitan jatkossa postauksiini.

Kokouksen jälkeen keskustelimme Kainuun Marttojen hallituksen puheenjohtaja Riitan johdolla ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Kuulimme mm. miten yhdistykset ovat toteuttamassa patalappu -tempauksia paikkakunnillaan. Kuluntalahden ja Puolangan Martat esimerkiksi tempaisevat patalappuineen kylätapahtumien yhteydessä. Marttalassa oli esillä kässämarttojen tekemiä patalappuja.

Koti-Kajaani -lehden viikon tärppi: Variskankaan Marttojen patalappunäyttely Lehtikankaan kirjastossa :)

Näkyväksi neulottu ja virkattu

Eilen Kajaanin taidemuseossa oli ns. tupa täynnä väkeä, kun kuvataiteilija Liisa Hietanen kertoi työstään ja teoksistaan. Hietasen teoksia on esillä yhdentoista muun taiteilijan tai taideryhmän Näkyväksi neulottu -näyttelyssä Kajaanin taidemuseossa 11.2.-6.5.2018. Vuonna 1981 syntynyt Hietanen on opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa ja valmistunut kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2012.

Virkattujen ihmishahmojen idea syntyi kuvataideopintojen aikana Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tuolloin hän oli päättänyt tehdä muotokuvan ensimmäisen luokan opettajastaan. Kun Hietanen oli ollut päivän päätteeksi palaamassa oppilaitokselta kotiinsa, oli kotimatkan aikana hänelle tullut idea tehdä muotokuva virkkaamalla. Virkkaaminen ei ole ollut siis intohimo, eikä ajatus tehdä virkkaamalla joku teos, vaan idea on ollut ennen tekniikkaa.

Liisa Hietanen: Vapaa, 2011, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen

Hietanen valitsee teostensa aiheet intuition perusteella arkisesta ympäristöstä. Hietasen suurin työ on Vapaa. Kuvani ei tee oikeutta teokselle, sen yksityikohdille eikä neule ja virkkauspinnoille. Tämä ole neule- ja virkkauspinnoilla päällystetty vessa, vaan kaikki on laatoista kalusteisiin tehty neuloen, virkaten ja kirjoen tehty. Taiteilijan portfoliosta video teoksesta.

Liisa Hietanen: Veli, 2014, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen

Tämän veistos on näköisteos taitelijan omasta veljestä. Hietasen ajatuksena on, että veistokset valmistuttuaan ovat esillä julkisella paikalla jonkin aikaa. Paikan ja ajan hän sopii henkilön kanssa, joka on ollut teoksen mallina. Teos oli ollut esillä Tekniset -myymälässä, missä veli itse työskentelee.

Liisa Hietanen: Weijo, 2016, virkkaus, neulonta ja kirjonta Kuva: Tarja Karvonen

Liisa Hietanen: Anna, 2016, virkkaus, neulonta ja kirjonta ja villapaita Kuva: Tarja Karvonen

Henkilöveistosten tekemiseen menee tekniikoista riippuen 3-5 kuukautta. Veistosten sisällä on tukirakenteena harjateräsrunko ja muoto on saatu käyttäen vanua ja superlonia. Jalkoihin on veistosten tukevoittamiseksi valettu betonia. Työpäivä alkaa noin klo 8.30. Työpäivän aikana saattaa Hietanen virkata ja neuloa jopa 8 tuntia päivässä. Että illalla ei kuulema enää sitten ole sellainen olo, että olisi jotain vielä virkattava.

Usein on kuulema kysytty, että miten ranteet kestävät neulomista ja virkkaamista töikseen. Tätä liene kysytty sen verran usein, että Liisa vastasi ennen kuin kysymystä oli ehditty tällä kertaa kysyäkään. Ranteet kuulema kestävät, mutta selkä on ollut kovilla. Työskentelyasennon kanssa täytyy olla kuulema tarkkana.

Hietanen kertoi suhtautuneensa lankaan resoluutiona, langat ovat saman vahvuisia ja silmukat saman kokoisia. Nyt Hietanen kertoi menevänsä vapaampaan suuntaan ilmaisussaan; vapaampia, luonnosmaisia kokeiluja, käyttäen eri vahvuisia lankoja viivana, kolmiulotteisina muotoina. Mielenkiintoista!

Kyllä minua hymyilytti, kun iltapuhteella otin käsityökorista lankakerän ja virkkuukoukun - jospa minä kuitenkin pitäydyn ihan näissä Marttojen patalappu -tempauksen patalapuissa :)