Taitoliitto julkaisi viime viikonloppuna Suomen Kädentaidot messuilla vuoden 2021 käsityötekniikan; ensi vuoden käsityötekniikka on parsiminen ja korjaus. Mahtavaa, eikö totta!
Taitoliitto valitsi Vuoden käsityötekniikan viidennen kerran. Tämän vuoden (2020) käsityötekniikka on vuoleminen, vuoden 2019 kudonta, 2018 kirjonta ja 2017 makramee.
Parsimiseen ja paikkaamiseen kannustamisen tavoitteena on vähentää tekstiilien tuotantoa ja vaatteiden käyttöikää pidentämällä pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi tarkoituksena on avata keskustelu tekstiilien laadusta ja kestävyydestä yleensä. Taitoliitto vinkkaa, että toivottavasti vuoden 2021 käsityötekniikka innostaa opettelemaan vaikkapa polkupyörän kumin paikkaamista.
Taitoliiton nettisivuilla toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen esittää haasteen: ”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”.
Tartutaan tähän haasteeseen!
"Rikki rakastettu vaate on entistä arvokkaampi itse korjattuna." (Taitoliitto.fi)
Marttojen sivuilla oleva kaavio havainnollistaa ja ohjeistaa mielestäni loistavasti, millä tavalla voimme toimia mennäksemme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kaatopaikka ei ole käyttämättä jäävien vaatteiden ja asusteiden paikka. Tarvittaessa parsitaan , paikataan, tuunataan ja käytetään uudelleen. Käyttämättä jäävä vaate on toiselle aarre - laitetaan se siis kierrätykseen. Mikäli vaate on mennyt käyttökelvottomaan kuntoon, se laitetaan energiajätteisiin. Ja Martat toki peukuttavat ja vinkkaavat, että vanhojen vaatteiden kankaat voi käyttää materiaalina käsitöihin, esimerkiksi erilaisiin ompeluksiin, patalappuihin ja matonkuteisiin.
Marttojen nettisivuilla on Garderobi-testi. Testi paljastaa, millainen vaatteiden ostaja ja käyttäjä olet. Tee testi ja näet, oletko vastuullinen vaatteiden kuluttaja.
"Muista, että ekologisin vaate löytyy jo vaatekaapistasi!" (Martat)
Ja mitkäs sukat nuo ovat...
Tämän postauksen kuvissa olevat sukat ovat noin 30 vuotta sitten ystävälleni Leenalle neulomani sukat. Opiskelimme tuolloin täällä Kajaanissa, nyt jo lakkautetussa opettajankoulutuslaitoksessa - historian havinaa siis niin ajassa kuin sukissa.
Muistan, kuinka suunnittelin sukkien kuviot neuloessani. Kun Leena laittoi minulle pari viikkoa sitten kuvan sukistaan ja voi juku, miten tutuilta ne näyttivätkään! Tätä postausta tehdessäni muistin nuo sukat ja pyysin Leenaa laittamaan kuvia sukistaan, sillä tähän teemaan ne sopivat täydellisesti ❤
