Puutarhamarttailua, marttaopinnot kehittää ja kehittyvät

Olen ikuinen opiskelija - marttaopiskelija. Saan tämän kuukauden aikana valmiiksi Naiset ja kehitys -harrastusmerkkiopinnot, toissa viikonloppuna olin puutarhamarttakoulutuksessa, parhaillaan olen matkalla kohti Helsinkiä Viekas-hankkeen koulutukseen (vie=vieras, kas=kasvi), minkä jälkeen aloitan villiyrtti-harrastusmerkkiopinnot. Kaikki nämä koulutukset enteilevät vahvasti kevättä ja tulevaa kesää!

Puutarhamarttakoulutuksessa tustuimme vuoden vihannekseen eli juurikkaisiin, joihin kuuluvat puna-, kelta-, raita- ja valkojuurikas sekä näiden muunnokset. Saimme myös neuvoja juurikkaiden kylvöön, kasvatukseen ja säilömiseen. Toinen osio puutarhamarttakoulutuksessamme oli perennat ja perennamaan perustaminen. Perennat ovat monivuotisia kasveja, joiden maanpälliset osat kuihtuvat talveksi. Perennoihin kuuluu myös joitakin ainavihantia ja varpumaisia lajeja. Kolmannessa osoissa tutustuimme Marttojen juhlavuoden puuhun eli omenapuuhun. Opimme, kuinka omenapuu tulee istuttaa ja millä tavalla omenapuu hoitoleikataan. Tutustuimme erilaisiin omenalajikkeisiin ja saimme vinkkejä omenapuiden tautien ja tuholaisten tunnistamiseen.

Kajaanissa pidetyn puutarhamarttakoulutuksen yhteydessä Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija ja opintotoiminnan vastaava, Tiina Ikonen, kertoi uudistuvista marttaopinnoista. Marttaopinnot uudistuvat sekä sisällöiltään että toimintatavoiltaan. Opinnot siirtyvät vaiheittain Martta-akatemiaan ja uudistus on valmis vuoteen 2022 mennessä.

Marttaopinnot antavat opiskelijoilleen entiseen tapaan uusia tietoja ja taitoja, kehittävät ja luovat sisältöä marttayhdistystoimintaan, tarjoavat vaikuttamismahdollisuuksia, antavat potkua verkostoitumiseen ja tuovat järjestöyhtenäisyyttä. Opintoja voi suorittaa yksin tai ryhmässä. Opinnoista järjestetään myös webinaareja. Opintoaika on opinnoista riippuen kuudesta kuukaudesta 24 kuukauteen.


Taitoavain-opintokokonaisuus on kolmiportainen ja sisältää järjestötietouden sekä kotitalousneuvonnan sisältöalueita.

Erikoisavaimen voi suorittaa kun kolmas taitoavain on suoritettu.

Harrastusmerkin voi suorittaa kuudella eri aihealueella. Aiheita ovat kodinhoito, kotipuutarhanhoito, kädentaidot, Naiset ja kehitys, ruoka ja ravitsemus sekä luonnonyrtit.

Osaajapassin voi suorittaa järjestö-, puutarha-, käsityö- ja sieniosaamisen alueilla. Harrastusmerkki ja osaajapassi eivät vaadi edeltäviä opintoja.

Ovatko puutarhamarttailu tai marttaopinnot juuri se sinun marttajuttusi? Tutustu marttaopintoihin klikkaamalla TÄSTÄ.

Mukavaa viikonloppua!

Villasukkia äideille... ja bonuksena yhdet vauvalle

Tänä vuonna Marttaliitto ja Marthaförbundet täyttävät 120 vuotta ja Kätilöliitto 100 vuotta. Yhteisen juhlavuoden kunniaksi toteutamme yhteistyössä Sukat äidille -tempauksen. Sukat äidille -tempauksen aikana järjestöt lahjoittavat ensimmäisen lapsensa synnyttäneelle ja adoption kautta äidiksi tulevalle villasukat. Villasukkien avulla osoitamme ensisynnyttäjille tukemme ja kerromme välittävästä ja arvokkaasta työstämme.

Martat, marthat, kätilöt sekä muut innokkaat vapaaehtoiset kutsutaan tekemään erilaisia ja eri tekniikoilla tehtyjä villasukkia uusille äideille vuoden 2019 aikana. Kaikenlaiset villasukat ovat tervetulleita; perinteiset neulotut sukat, virkatut tai koukkuamalla tehdyt sukat. Tyyli ja tekniikka ovat vapaat. Villasukkia toivotaan pääosin koossa 39-40. Kun villasukat ovat valmiina, ne toimitetaan joko postittamalla tai tuomalla suoraan keräyspisteeseen. Keräyspisteitä löytyy ympäri Suomen. Marttojen sukat äidille -tempausesta voit lukea tarkemmin klikkaamalla TÄSTÄ.

Kaikki tässä päivityksessä olevat sukat olen hakenut tänään Lehtikankaan kirjastosta, missä on yksi sukat äidille -tempauksen keräyspisteisteistä. Katso, miten ihania sukkia!

Näiden sukkien neuloja oli tehnyt supersöpöt sukat myös vauvalle <3

Villasukkaparien tavoitemäärä on huikeat 21 000 paria. Yhdessä me pystymme tähän!

Olisiko sukat äidille -tempaus se sinun marttajuttusi?

Pehmeä parsakeitto ja puutarhamarttailua

Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahtaa - ihan sitä odotellessa! Kävin kasvulaatikoiden äärellä seisomassa. Etelä-Suomessa asuvien instakamujen keväisistä kuvista innostuneena toiveikas ajatukseni oli jouduttaa kevättä lapioimalla lunta vähemmäksi kasvulaatikoiden päältä. Lunta takapihalla oli yli polvien, joten puuhakas suunnitelmani menikin lapioon nojailuksi ja hankien tuijotteluksi. Tehköön kevät tehtävänsä, humauttakoot huhtikuu.

Kylvän auringonkukat lähes joka kevät esikasvatukseen liian aikaisin ja auringonkukkien taimet ehtivät kasvaa (melkoisen) pitkiksi ennen kuin voin laittaa ne kukkapenkkiin pihalle. Yritän pinnistellä siis vielä jonkin aikaa, ennen kuin annan periksi multasormen kutinalle.

Jotain vihreää tähän viikonloppuun kuitenkin tarvittiin. Siispä ostin kaupasta parsanipun ja tein tällaisen parsakeiton ohjeen:


Pehmeä parsakeitto

1 nippu (500 g) parsaa
1-2 jauhoista perunaa
7 dl vettä
1 rkl rypsiöljyä
100 g Koskenlaskijajuustoa
1 dl ruokakermaa
2 rkl limen mehua
ripaus mustapippuria
persiljasilppua

1. Huuhtele ja kuori parsat kuorimaveitsellä. Leikkaa parsatangoista puumainen tyvi pois.

2. Keitä keiton parsaliemi keittämällä kuoria ja tyvipaloja vedessä n. 10 min. Siivilöi liemi ja jätä osa myöhempää käyttöä varten.

3. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sipulisilppua öljyssä kattilassa.

4. Leikkaa parsat paloiksi. Jätä nuput kokonaisiksi.

5. Kuori ja paloittele peruna/perunat.

5. Kaada liemi sipulien päälle kattilaan. Lisää parsa- ja perunapalat. Keitä niin, että parsa- ja perunapalat ovat kypsiä.

6. Lisää persiljasilppu, limemehu, Koskenlaskijajuusto paloina, ruokakerma ja ripaus mustapippuria. Anna kiehahtaa, että Koskenlaskijajuuston palat hieman sulavat.

7. Soseuta sauvasekoittimella ja lisää tarvittaessa lientä, että keitto on sopivan sakeaa. Ota ennen soseuttamista annoksiin koristeeksi tulevat parsan nuput.

Annostele parsakeitto lautasille ja koristele kokonaisilla parsanupuilla.

Löydät blogini instagramista nimellä ruusu_unelmia.

Nyt se on julkaistu!

Nyt se on julkaistu - Kajaanin Runoviikon ohjelma! Runoviikkoa vietetään 3.-7.7. 2019 Kajaanissa.

Eilen oli ensimmäinen Runoviikon talkoolaisten kokoontuminen. Tänä vuonna taiteellisena johtajana aloittanut Kati Outinen kertoi talkoolaisille tulevan Runoviikon ohjelmistosta. Ohjelmistoa suunnitellessaan Outisen johtotähtenä on ollut tämän vuoden Suven runoilijaksi valittu Eeva Kilpi. Outinen kuvaili Eeva Kilpeä mm. sanoilla tasa-arvo, rohkeus, luonto ja rajojen rikkominen. Outinen sanoi Kilven olleen moderni suhteessa naiseuteen ja luontoon. Kilpi kirjoitti jo 70-luvulla, että luonto ei kestä sitä, miten ihmiset toimivat.

Kati Outinen kertoi Eeva Kilven Terveisin-teosta lukiessaan laittaneensa tarralappuja niiden runojen kohdalle, joihin myöhemmin palaa uudelleen. Lappuja oli lukuisia! Kati kertoi pitävänsä erityisesti mummorunoista, joista hän luki talkoolaisille tämän runon:

Rautalehti varpaitten välissä
parantaa jalkasienen,
jalkapohjasta se poistaa känsän,
nokkosenpolttamaan se erittää vasta-ainetta.
Sitä voi syödä.

Kuinka meillä on varaa
unohtaa tällainen tieto,
josta kaiken lisäksi
ainakin puolet on totta.

Eeva Kilpi, Terveisin (WSOY, 1976)

Runoviikon käsiohjelmassa Kati Outinen kirjoittaa:

"Kun antautuu taideteokselle, joka edeltä käsin arvioiden ei ehkä ole mitään kiinnostavaa, voi ymmärtää itsestään tai maailmasta jotain uutta.

Antautukaa, vaikuttukaa, keskustelkaa, ihastukaa, olkaa eri mieltä, olkaa samaa mieltä, liikuttukaa Runoviikon taideteosten äärellä. Siitä saattaa alkaa muutos."

Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel 2019 ohjelmistoon pääset tutustumaan klikkaamalla TÄSTÄ.

Persilja-kurkumakermaviilikastike ja vinkkejä kurkuman käsittelyyn

Kauppareissulla olin kurvannut hevihyllyiltä jo kohti kassoja, kun näin mielenkiintoisen näiköisiä juuria. Kurkuma on inkiväärin sukuinen ruohokasvi, jonka juuresta saadaan voimakkaan keltaista, aromaattista maustetta.

Kurkumaa voi käyttää raasteena tai kuivattuna jauheena keittoihin, kastikkeisiin, patoihin, pannukakkuihin, lettuihin, levitteisiin, kuumiin juomiin, risottoihin, keitettyyn riisiin sekä kasvis-, broileri-, possu-, kananmuna- ja kalaruokiin. Kurkumaa käytetään inkiväärin tapaan, sillä kurkumassa on samanlainen lämmittävä ominaisuus kuten inkiväärissä, mutta ei niin väkevä. Kurkumalla sanotaan olevan terveysvaikutuksia ja sen sanotaan mm. lievittävän tulehdusoireita ja särkyä.

Tuoreen kurkuman voi säilöä pakastamalla joko raasteena tai kokonaisena, jolloin sen voi raastaa jäisenä ruokaan. Jauhettu maustekurkuma säilytetään tiiviissä purkissa valolta suojattuna, jotta maku säilyy mahdollisimman pitkään.

Kurkuma värjää käsiteltäessä ihon ja kynnet. Voit käyttää kertakäyttökäsineitä tai öljytä kädet ja kynnet ruokaöljyllä. Huomaathan, että mehukkaasta kurkumasta voi pirskahdella pisaroita vaatteille ja työtasolle - käytä siis esiliinaa ja raasta kurkumaa isossa kulhossa tai tiskialtaassa. Mikäli et halua kurkuman värjäämiä keittiöpyyhkeitä, käytä talouspaperia.

Kermaviilikastike on helppo tehdä ja sopii kastikkeeksi monien ruokien kanssa, kuten esimerkiksi kastikkeeksi salaattiin, kalapuikkojen tai paistetun kalan kera sekä dippinä. Kehittelin persilja-kurkumakermaviilikastikkeen reseptin - kotiraati peukutti!

Persilja-kurkumakermaviilikastike

1 purkki kermaviiliä
pala raastettua kurkumaa
tuoretta tai pakastettua persiljaa
roseepippuria
ripaus suolaa
ripaus sokeria
puolikas lime

1. Kuori pala kurkumaa ja raasta se hienoksi.
2. Silppua persilja (vinkki: saksilla silppuaminen sujuu sukkelaan).
3. Murskaa roseepippurit.
4. Purista limen mehu.
5. Sekoita aineet kaikki aineet kermaviiliin. Voit halutessasi käyttää koristeeksi persiljaa ja kurkumaraastetta.

Kermaviilikastikkeen maku syvenee, kun annat sen olla hetken jääkaapissa.

Tämän päivityksen lähteenä kurkumatietouden osalta olen käyttänyt yhteishyvä.fi -sivustoa.