perjantai 7. kesäkuuta 2019

Raparperiraitakakku - kahvikakkujen klassikon, tiikerikakun, uusi versio


Siis vau! Ensimmäistä kertaa meidän pihan raparperi on kasvanut näin mahtavasti! Tästä innostuneena päätin kokeilla millainen kahvikakkujen klassikosta, tiikerikakusta, tulisi raparperiraidoilla. Tällainen ohje kokeilustani tuli:



Raparperiraitakakku

Taikinaan tarvitset:

200 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
3 kananmunaa
3 dl venhäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

Raparperiraitoihin tarvitset:

n. 7 dl raparperin paloja
vajaa 1 dl hillosokeria
1 tl kanelia

Vuoan voiteluun nokare margariinia ja korppujauhoja.

Näin valmistat:

1) Voitele ja korppujauhota vuoka.

2) Valmista raparperihilloke:

Kuori ja paloittele raparperin varret.
Kiehauta raparperipaloja hillosokerissa niin kauan, että rapaperit hieman pehmenevät.
Valuta ylimääräinen neste pois.
Sekoita joukkoon kaneli.

3) Valmista taikina:

Vatkaa huoneen lämpöinen voi/margariini vaahdoksi.
Lisää kananmunat yksitellen, välissä hyvin vatkaten.
Sekoita leivinjauhe ja vaniljasokeri vehnäjauhoihin.
Sekoita jauhoseos margariini-sokerivaahtoon.

4) Kokoa kakku vuokaan:

Levitä rengasvuoan pohjalle puolet taikinasta.
Levitä rapaperihilloke ja päällimmäiseksi loput taikinasta.
Vedä veitsellä tai nostele/painele taikinaa haarukalla kakun ympäri - näin kakku raidottuu.

Paista uunin alaosassa 175 asteessa noin tunti. Kokeile kakun kypsyys tikulla; kun taikina ei tartu tikkuun, on kakku kypsä.

Anna kakun jäähtyä ennen kakun kumoamista.


Raparperiraitakakun makuista viikonloppua!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

#ämpäristöteko - Maailman ympäristöpäivä 5.6.2019


Tytär bongasi maanantaina Kuopiossa käydessämme kesän ensimmäisen leppäkertun!



Veimme ämpärillisen roskia kierrätyspisteelle. #ämpäristöteko

Tänään (5.6.2019) vietetään Maailman ympäristöpäivää (World Environment Day). 15. joulukuuta 1972 YK:n yleiskokous julisti maailman ympäristöpäiväksi kesäkuun viidennen päivän, mikä muistuttaa päivämääränä samana vuonna Tukholmassa pidetystä YK:n ympäristökokouksesta. Tuossa kokouksessa perustettiin YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Vuosittainen teemapäivä on ikkuna keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa myös tuleville sukupolville. Tavoitteena on nostaa esiin ympäristössä tapahtuvia muutoksia, joista erityisen suuria haasteita ovat ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonepäästöt. Ympäristöpäivän teema on tänä vuonna #BeatAirPollution.

Ympäristöpäivän kunniaksi järjestetään yli sadassa maassa erilaisia tapahtumia. Yksi näistä tapahtumista Suomessa on kotitalouksille tarkoitettu Ämpäristöteko-muovinkierrätystempaus, joka järjestetään nyt toista kertaa.

Näin teet Ämpäristöteon:

1. Kerää rikkinäiset ja tarpeettomat kovamuoviset tavarat, kuten esimerkiksi ämpärit, kastelukannut, rikkinäiset lelut, pulkat, pakasterasiat, lumilapiot ja -kolat.

2. Puhdista muovit huuhtelemalla tai pyyhkimällä. Irrota metalliosat.

3. Etsi lähin keräyspiste ja vie tavarat kierrätykseen. Mukana on vain osa Suomen jätehuoltopisteistä, sillä tempaus järjestetään vasta toista kertaa.

Jos paikkakunnallasi ei ole keräyspistettä tai kotona/työpaikalla ole kierrätettäviä kovamuovisia tavaroita, voit osallistua tempaukseen keräämällä ämpärillisen roskia ja toimittamalla ne kierrätykseen/roskikseen.

Mukana olevat paikkakunnat kierrätyspisteineen näet klikkaamalla tästä
KLIK


4. Hyvän tekemisestä on ilo kertoa eteenpäin; kerro Ämpäristöteosta myös ystävällesi! Käytä ekotekosi jakamisessa tunnisteena #ämpäristöteko.

Käytöstä poistetut tuotteet saavat mahdollisuuksien mukaan uuden elämän uusiomuovituotteina tai hyötyenergiana.


Blogipäivityksen lähteinä olen käyttänyt seuraavia sivustoja (sivustoille pääset klikkaamalla sivuston nimeä):


Suomen YK-liitto


LUMA-keskus Suomi


Orthex Group


www.muovikuuluukiertoon.fi


Muoviteollisuus ry


lauantai 1. kesäkuuta 2019

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen...


Kevätjuhla. Laitoin yhdeksäsluokkalaiseni maailmalle. Takana yhteistä taivalta kolme vuotta näiden nuorten kanssa. Samaan aikaan tyttäreni sai peruskoulun päättötodistuksen koulunsa kevätjuhlassa. Väistämättä tuli liikutuksen kyynel silmään - ilosta ja ylpeydestä sekä oman tyttäreni että oppilaideni takia.


Päivällä perheen kanssa kahvipöydän ääressä juhliessamme tyttären peruskoulun päättymistä, ajatukseni ja tunteeni olivat samat kuin kollegani Nooran tämänpäiväisessä facebookpäivityksessä. Nooran päivityksessä oli Alisa Martikaisen runo Sinä olet minun kaunein runoni.

Enpä tiennyt sitä silloin
kun pikkuruisen kätesi kämmeneeni suljin
kuinka pian nuo samat kädet
koulutodistusta
varmoin ottein
kevätaamuna pitelisivät.

Enkä minä tiennyt sitä silloin
kun unilaulun iltaisin sinulle lauloin
kuinka pian pieni lapseni
Suvivirttä
vahvoin sävelin
maailmaan valmiina laulaisi.

Enkä minä aavistanut lainkaan
kun illalla käsivarsilla pikkuistani pitelin
kuinka mitättömän hetken
saisin olla syli
ja satama
kuinka vähän aikaa viipyi kätesi kädessäni.

Enpä tiennyt sitä silloin
miten aika nopeutuu kun on äiti
ja äkkiä koko maailma
on sinun kotisatamasi
ja minä olinkin
vain laivanrakentaja

tein purrestasi vahvan maailman meriä varten.

Sinä olet minun kaunein runo, Alisa Martikainen


Elokuussa puhaltavat uudet tuulet ja siirryn erityisluokanopettajaksi Lyseoon. Elo on iloa ja onnea!

Elämä ei koostu vuosísta, vaan eletyistä ja jaetuista hetkistä. Kiitos työkavereilleni yhteistyöstä ja ystävyydestä - eletyistä ja jaetuista hetkistä <3

torstai 30. toukokuuta 2019

Puutarhapuuhailujen onnistumistarina - punamangoldi


Aiemmin keväällä mietin, millainen kasvutarina tästä punamagnoldista oikein mahtaa tulla. Istutin vuosi sitten Nelson Garden Oy:n punamangoldin (Rhubarb Chard) siemeniä kasvulavalle. Kasvu oli viime kesänä kovin niukkaa ja en oikein tuntenut onnistuneeni tämän lajin kasvatuksessa. Magnoldia kasvatetaan usein 1-vuotisena, vaikka kasvi on 2-vuotinen.

Tänä keväänä nousi aikaisin muutamia punamangoldin lehtiä. Takatalvi tuli ja peitti lehdet paksulla lumipeitteellä. Magnoldin lehdet kestävät kuitenkin muutaman asteen pakkasen.

Ostimme kannellisen kasvulavan, mihin istutin salaatteja, retiisiä ja tuon punamagnoldin. Jaoin punamagnoldin varovasti repimällä useampaan osaan ja istutin ne kasvulavan toiseen päähän. Ja tällainen kasvutarina tästä noin parissa viikossa sitten tuli!


Punajuuren sukuisen punamagnoldin lehtien ruodit ovat punaisia ja lehdet punertavia. Tuottaa runsaan sadon, jota korjataan lehti kerrallaan irrottamalla kasvin uloimmat lehdet tai katkaisemalla koko kasvin 2-3 cm:n korkuiseksi. Tilalle kasvaa uusia lehtiä.

Magnoldi sisältää mm. rautaa, magnesiumia, kaliumia, A-vitamiinia. Lehdet käytetään nuorena salaatteihin ja vanhempana pinaatin ja varret parsan tavoin. Värikkäitä lehdet sopivat oivallisesti esim. voileipien sekä salaatti- ja ruoka-annoksien koristeiksi.


Sain Variskankaan Marttojen superpuutarhamartta Elsalta hänen hyväksi kokemansa lajikkeen valkosipuleita ja vinkkejä valkosipulien kasvatukseen, sadon korjaamiseen ja säilytykseen. Toivon, että tästäkin tulee onnistumistarina, vaikkakin orava, tuo pihamme pikku veijari, on käynyt kaivamassa pari istuttamaani valkosipuleita ylös!




Pihallamme olevat isotuomipihlajat kukkivat upeasti!

Hyvää alkavaa viikonloppua ja kesäkuuta!

tiistai 28. toukokuuta 2019

Marttailta Akkovaaralla


Variskankaan Martat patikoivat (n. 500 metriä :D ) Akkovaaran makkaranpaistopaikalle marttaillan viettoon.


Akkovaara on Oulujärven itärannalla Vuoreslahdessa kohoava ikivanha ja lähes paljaslakinen vaara. Hieman yli 150 metriä korkea vaara muistuttaa maastoltaan ja kasvillisuudeltaan Lapin tuntureita.

Akkovaaran laki on vuosimiljoonien kuluessa jääkausien hioma. Kallioperä on reilu miljardi vuotta vanhaa Kajaanin graniittivyöhykettä.


Koutaniemellä Oulujärven itäpuolella sijaitsevat Kouta-Vuores retkipolut ovat erinomainen retkikohde.

Reittien kolme lähtöpistettä ovat:
1. Akkovaaran länsipuolella Vuoreslahdessa Heinirannantiellä sijaitseva Pikkulahti
2. Lautavaara Koutalahden sataman tienhaarassa
3. Koutaniemellä Sokajärven puolella Louhoksen tien päässä oleva lähtöpaikka.



Makkaranpaiston ja jutustelun lomassa perehdyimme juurikkaiden kasvatukseen. Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuoden vihanneksen ja tavoitteena on lisätä teemavuoden aikana näiden vihannesten tunnettavuutta sekä edistää niiden monipuolista käyttöä ruoanlaitossa. Tämän vuoden (2019) vihannes on juurikkaat, joihin kuuluvat punajuuren lisäksi kelta- ja raitajuuri.




Illan aikana juttelimme 10.6.2019 olevasta marttojen yhteisestä illanvietosta. Illan järjestävät yhteistyössä Kajaanin Martat, Kuluntalahden Martat, Purolan Martat, Sotkamon Martat ja Variskankaan Martat. Vuoksenniskan Martat suuntaavat kesäretkensä Kainuuseen ja tulevat kanssamme viettämään yhteistä iltaa Eino Leino talon pihapiirissä olevaan tunnelmalliseen Lystinurmi-latoon.


Akkovaara teki marttoihin vaikutuksen ja niinpä tuumailimme jokainen vuorollamme, että palaavamme patikoimaan retkipoluille.

Akkovaaraan voit tutustua tärkeimmin klikkaamalla tästä KLIK.