Punaherukkavispipuuro ja tunnelmia loman loppuessa

Takapihalle istuttamamme kaksi pientä punaherukkapensasta tuottivat jo hienon sadon! Keräsin marjoista osan ja muutamiin oksiin jätin marjoja syötäviksi suoraan pensaasta.

Punaherukka-vispipuuro

1 l vettä
n. 5 dl punaherukoita
1 1/4 dl sokeria
2 dl tummia mannasuurimoita

Tummat mannasuurimot sisältävät vehnäjyvän ydinosaa ja kuorikerroksia.

1. Keitä punaherukoita sokerilla maustetussa vedessä 5 minuuttia. Halutessasi voit siivilöidä marjojen kuoret pois tai soseuttaa ne esimerkiksi sauvasekoittimella. Itse ensin soseutin marjat, sekoitin soseen veteen ja keitin 5 minuuttia.

2. Sekoita joukkoon mannasuurimot. Anna kiehua 10 minuuttia välillä sekoittaen. Anna puuron jäähtyä.

3. Vatkaa jäähtynyt puuro kuohkeaksi sähkövatkaimella. Ripottele pinnalle sokeria. Tarjoile kylmän maidon tai kerman kanssa.

Vispipuuro on mainio aamu-, väli- ja iltapala sekä jälkiruoka.

Prismassa oli jo aikapäiviä sitten riemastuttava koulutarvikkeita -mainoskyltti. Ensimmäisen kerran, kun kesäloman lopussa näen tällaisen mainoksen, tulee aina se sama tunne kuin pikku tyttönä - ihanan jänskättävää, kun alkaa koulu. Vielä on kesälomaa kuitenkin jäljellä muutama päivä, jotka menevät lomailun lomassa arkeen valmistautumisella. Näissä tunnelmissa kohti loman jälkeistä ensimmäistä työpäivää!

Jättipalsami - haitallinen vieraslaji

Viime kesänä takapihallamme tontin reunassa kasvoi jättipalsami (Impatiens glandulifera). Kukka kerkesi siementää ja nyt samalla paikalla kasvaa pari jättipalsamia. Ympärillä olevat taimet olen kitkenyt jo aiemmin kesällä pois.

Jättipalsamin kukat ovat kauniita, mutta kasvi luokitellaan haitalliseksi vieralajiksi. Tämä tarkoittaa, että jättipalsamin maahantuonti, kasvatus, muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Jättipalsamin hedelmä on litumainen kota, josta se sinkoaa siemenet jopa seitsemän metrien päähän emokasvin ympärille. Kasvi tuottaa runsaasti siemeniä - yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä!

Jättipalsami on mehevävartinen ruoho, jonka lehdet ovat suikeat ja hammaslaitaiset.
Kukat ovat suuret ja kaksineuvoiset. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Väriltään kukat ovat yleensä vaaleanpunaiset, mutta värimuotoja on Suomessa tavattu valkoisista tummanpunaisiin. Jättipalsamien keskimitta on 1,5 metriä, mutta kasvi voi sopivilla kasvupaikoilla kasvaa jopa yli kolmen metrin.

Koska jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, vievät sen laajat kasvustot tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Lisäksi se kilpailee alkuperäisen kasvisuuden kanssa pölyttäjistä.

Jättipalsamia torjutaan kitkemällä. Kasvusto kitketään viimeistään kukinnan alkaessa ja jatketaan syksyn loppuun asti. Kasvi irroitetaan juurineen ja selkeästi rajautunut kasvusto niitetään 2-3 kertaa kesässä. Kasvit kerätään jätesäkkiin, missä ne mädätetään ja sen jälkeen kompostoidaan. Jos kunnan sekajäte poltetaan, voi pienet määrät hävittää sekajätteen mukana. Suuret määrät toimitetaan jätesäkeissä käsiteltäviksi jätekeskuksiin tai -asemille.

Tällaisilla hommilla viikonlopun viettoon :)

Lähteet: vieraslajit.fi ja kouvolansanomat.fi

Maustettuja vesiä - mausta vettä yrteillä, marjoilla ja hedelmillä

Hellepäiviä on tänä kesänä riittänyt! Useampana päivänä säätiedotuksessa on annettu jopa hellevaroituksia. Hellepäivinä on juomiseen kiinnitettävä erityisesti huomiota, koska kuumuus lisää veden juomisen tarvetta. Vettä tulisi suositusten mukaan normaalistikin juoda 1-1,5 litraa päivässä. Nestevajauksen merkkejä ovat janon tunne, päänsärky ja väsymys. Säännöllisen juomisen tavan voi opetella esimerkiksi pitämällä jääkaapissa vesikannua ja vesipulloa mukana pitää huolen, että on juonut nämä tyhjäksi päivän aikana.

Vettä voi myös maustaa. Maustettuja vesia voi kuljettaa mukanaan vaikkapa kannellisissa lasipurkeissa. Lasipurkit ovat helppo pestä, kun veden maustamiseen käytetyt raaka-aineet saa purkista pois. Vesien maustamiseen voi käyttää yrttejä, marjoja ja hedelmiä. Hanaveden lisäksi voi käyttää myös kivennäisvesiä. Jääpalat pitävät vedet raikkaina ulkonakin. HaLo

Maustamisessa on vain mielikuvitus rajana; voit kokeilla erilaisia yhdistelmiä. Miltä kuulostaa esimerkiksi tuorekurkku ja persilja? Entäpä ananas ja päärynä?

Tässä kolme kesäistä maustettuavettä:

Sitruunalimevesi

Pese sitruuna ja lime. Viipaloi ja laita vesiastiaan. Anna veden maustua jääkaapissa.
Voit myös käyttää viipalaiden sijasta sitruunasta ja limestä puristettua mehua.

Mansikkaminttuvesi

Huuhtele mansikat ja mintun lehdet. Laita vesiastiaan ja anna veden maustua jääkaapissa.

Kurkkuvesi

Pese ja viipaloi tuorekurkku. Laita kurkkuviipaleet vesiastiaan ja anna veden maustua jääkaapissa.

Takana on ihana viikonloppu - sunnuntaina oli tyttären rippijuhla. Juhlavalmistelut olivat osa juhlaa; juhlavaatteiden ostaminen, kampaajalle ajan varaaminen ja kampauksen suunnittelu, kukkien tilaaminen, tarjoilun suunnittelu ja valmistaminen. Konfirmaatio kirkossa ja juhla kotona. Ihania ja tärkeitä vieraita juhlistamassa rakkaan tyttären konfirmaatiopäivää - iloa ja onnea <3

Martanpäivän viettoa

Useat marttayhdistykset eri puolilla Suomea viettivät tänään Martanpäivää. Päivää on juhlistettu eri tavoin, esimerkiksi Palojoen Martat Orimattilasta viettivät 70-vuotisjuhlaansa, Maaningalla Martat kokoontuivat mökille herkuttelemaan, Savon Martat pesivät ja kukittivat Sisko-tyttöpatsaan Kuopion Kauppatorilla, Mikkelissä Annilan Golfkeskuksessa Martta-golfattiin, Karjalohjan Martat viettivät saunailtaa Karjalohjan Veneilijöiden venekerholla ja Variskankaan Martat kokoontuivat Eino Leino -talolle Martanpäivänkahville.

Variskankaan Marttojen Martanpäivän tilaisuudessa Eino Leino -talon opas, Päivi, kertoi Hövelössä asuneiden henkilöiden, Paltaniemen ja Kainuun historiasta. Kerronta soljui henkilöistä ja paikoista toiseen. Samalla kahvittelimme ja nautimme Lönnrötin kakkua. Kakunresepti on juuri tuo sama, mitä Lönnrotin vaimo aikoinaan on käyttänyt.

Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on rakennettu melko tarkasti Elias Lönnrotin (1802-1884) asuintalon ja Eino Leinon (1878-1926) syntymäkodin, vanhan Hävelön, piirustusten mukaan vuonna 1978. Talo sijaitsee Kainuun Metsäsäätiön vuokramaalla. Talo siirtyi vuonna 2017 Eino Leino talon-säätiölle. Säätiön taustalla ovat Kainuun Eino Leino -seura, Elias Lönnrot -seura ja Paltamon kunta.

Alkuperäinen Hövelön tila (valokuvassa) on yksityisomistuksessa ja sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Eino Leino -talosta. Vanha Hövelö purettiin 1972 rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Piirilääkäri Elias Lönnrot kokosi Vanhan Kalevalan Hövelössä asuessaan (1834-35). Eino Leino asui lapsuutensa ja nuoruutensa (1878-95) Hövelössä. Lönnrotin aikaan Hövelö oli pieni torppa, jota Eino Leinon vanhemmat laajensivat.

Elias Lönnrot oli lääkäri, runonkerääjä, lehtimies ja kielitieteilijä. Lönnrot mm. laajensi kasvitieteen termistöjä sekä matematiikan ja kieliopin oppisanastoja. Lönnrot toimitti eläkkeellä ollessaan suomi-ruotsi -sanakirjan.

Eino Leino (oikealta nimeltään Armas Einar Leopold Lönnbohm) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja kriitikko. Leinon kirjallinen tuotanto sisälsi runoutta, esseitä, romaaneja, pakinoita, näytelmiä ja suomennoksia ulkomaisesta kirjallisuudesta - kaikkinensa 32 runokokoelmaa, 25 romaania, 25 näytelmää ja 16 käännöstyötä. Kansallisrunoilijamme Eino Leinon varsinainen elämäntyö ovat lukuisat runo- ja proosateokset. Leino kirjoitti jo lapsena runoja. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa, Kajaanin linna, ilmestyi Hämeen Sanomissa vuonna 1890. Leinon oli tuollon vasta 12-vuotias.

Hyvää Martanpäivää Eino Leinon runon ja tyttäreni Paltaniemeltä toissa iltana uintireissultamme ottaman kuvan myötä:

Mä lykkään purteni
laineillen


Ma lykkään purteni laineillen
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan.


Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto.


Mut varjossa lehdon vilppahan sen
on neitonen tummatukka,
mun leppäkerttuni keväinen,
mun lauluni, lempein kukka.


Eino Leino, 1895

Helpot pikkupizzat tortillaleivistä

Kesä on hellinyt ja helteitä on riittänyt. Viikonloppuna satoi ja ukkosti oikein mukavasti. Sateesta kiittivät kasvien lisäksi me ihmisetkin. Sateet eivät kuitenkaan tuoneet sellaista raikasta ilmaa kuin olemme sateiden jälkeen yleensä tottuneet saamaan. Mutta ei todellakaan valiteta - kohta etsitään talvikamppeita kaapeista ja lumikolaa varastosta!

Kun helteillä ei lieden äärellä seisoskelu ole se ykkösjuttu, niin tässäpä olisi helppo & nopea & vaivaton arkiruoka aamiaiseksi, välipalaksi ja salaatinkera lounaaksi. Kun perusarki kesän jälkeen alkaa, niin tällä aamiaisella lähtevät niin lapset kuin aikuisetkin hymyssä suin arkihommiinsa.

Helpot pikkupizzat

Tarvitset

Santa Maria pizza tortillaleipiä
tomaattipyrettä (tomaattiketsuppikin käy)
kinkkusuikaleita
juustoraastetta
tomaatteja
punasipulia

Vinkki: Voit täyttää pizzat haluamillasi raaka-aineilla. Täytteinä voisi olla siis esim. tonnikala, salamisiivut, herkkusienet, katkaravut, ananaspalat, Aura-juustomuru, oliiviviipaleet ja kylmäsavulohisiivut.

1. Laita pizzapohjat uunipelleille leivinpaperin päälle. Yhdelle pellille mahtuu kaksi pohjaa.

2. Levitä pohjien päälle tomaattipyrettä.

3. Täytä pizza haluamillasi täytteillä.

Itse laitoin juustoraasteen kinkkusuikaleiden päälle ja juustoraasteen päälle tomaattisiivut ja sipuliviipaleet. Näin ei juusto sulanut kuoreksi pizzan päälle.

4. Paista 250 asteessa noin 5 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut ja saanut kauniin värin.

Tarjoile sellaisenaan tai salaatin kera.

Näiden tekemisessä ei ns. nenä kauaa tuhise. Nautitaan kesästä - valosta ja lämmöstä!