keskiviikko 8. tammikuuta 2020
Soijasuikalekastike ja asiaa kestävästä, vastuullisesta ja ympäristöystävällisestä ruokavaliosta
Uusi vuosi ja uuden vuoden lupaukset. Vuodenvaihteessa ajatukset ja asenne ovat otollisia uusille tuulille, elämänmuutokselle - ollaanhan uuden vuoden alussa. Monelle uusi vuosi on terveellisen elämän alku, jolloin kiinnitetään huomiota ruokaan; ruokarytmiin ja siihen, mitä suuhunsa laittaa.
Entäpä, jos näkökulma ruokaan olisi myös kestävä, vastuullinen ja ympäristöystävällinen ruokavalio. Vastuulliset ruokavalinnat eivät vaadi täydellistä kuperkeikkaa ruokailutottumuksissa, vaan pienetkin askeleet ovat merkittäviä.
Marttojen sivuilta löytyy vinkkejä ja neuvoja vastuulliseen ruokaan. Martat vinkkaa syömään ruokakolmion mukaan ja ottamaan kuusi kevyttä askelta:
1. Vähennä hävikkiä ostamalla ja valmistamalla ruokaa harkiten ja suunnitellen.
2. Vähemmän lihaa. Lihan käyttöä ei siis tarvitse lopettaa kokonaan, vaan esimerkiksi lisätä kaksi kasvisruokapäivää viikkoon ja valita kotimaista lihaa.
3. Suosi kotimaista. Ei vain ruoantuotannon kuljetuksesta johtuvien ympäristöä kuormittavien vaikutusten vähentämiseksi, vaan Suomessa olevien kestävämpien ruoantuotannon resurssien (tarpeeksi vettä, tarpeeksi maata) takia.
4. Suosi sesonkia. Satokauden kasvikset ja hedelmät kuluttavat vähiten ulkopuolista energiaa sekä ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.
Tutustu myös Satokausikalenteri.fi sivuihin ja tuotteisiin. Liity Satokausikalenterin seuraajiin Instagramissa ja innostu satokauden kasviksista ja hedelmistä.
5. Hyödynnä luonnon marjat, sienet, riistaliha ja kalat niiden pienempien ympäristövaikutusten takia.
6. Lajittele pakkausjäte.
Marttojen vastuullinen ruoka-sivuille pääset tästä KLIK.
Valmistin eilen soijasuikalekastiketta. Tällainen reseptistäni tuli:
Soijasuikalekastike
200-250 g soijasukaleita maustettuja tai maustamattomia
1 sipuli
n. 2 dl vettä
2 dl ruokakermaa
mausteita (esim. curry, kurkuma, chili, paprika, pippuri, garam masala-mausteseos)
Maizena-maissitärkkelystä kastikkeen suurustamiseen
1. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota hetki sipulisilppua öljytilkassa pannulla.
2. Lisää soijasuikaleet pannulle sipulisilpun sekaan. Paista suikaleita noin 4 minuuttia.
3. Sekoita osa vedestä (voi lisätä lopun hauduttamisen aikana), kerma ja mausteet kulhossa. Kaada seos pannulle soijasuikaleiden joukkoon.
4. Ripottele maissitärkkelystä kastikkeeseen ja sekoita. Hauduta niin, että kastike saostuu.
Huom. Käytä mausteita maun ja sen mukaan, ovatko soijasuikaleet valmiiksi maustettuja vai ei. Vaikka suikaleet olisivatkin maustettuja, voit halutessasi vielä lisätä mausteita.
Mukavaa viikon jatkoa!
maanantai 6. tammikuuta 2020
Paakin jouluvalot 2020 - taikatalven helmihetki
Kävimme eilen illalla ihailemassa paakinmäkeläisten järjestämää joulutapahtumaa. Paakinmäki on pieni kainuulainen kylä Sotkamossa. Matka Kajaanista Paakinmäkeen on noin 29 kilometriä.
Kyläläiset ovat vuodesta 1993 alkaen, kahta vuotta lukuunottamatta, valaisseet kylää jäälyhdyin. Tapahtuma on saanut alkunsa muutamasta jäälyhdystä ja laajentunut kyläläisten yhteistyössä järjestämäksi joulutapahtumaksi kaikkien iloksi ja joulumielen tuojaksi.
Kauniisti kynttilän valoa heijastavat jäälyhdyt reunustivat Paakimäen maantienvartta, talojen pihateitä ja pelloille tehtyjä kävelypolkuja. Peltoja ja pihapiirejä, koko kylämiljöötä somistivat kynttilöiden valaisemat eri tavoin ryhmitellyt jäälyhdyt.
Jäälyhtyjä pääsi ihastelemaan kävelemällä Paakin kylätalolta pelloille vieviä kävelyreittejä pitkin. Maantiellä kulki verkkaisesti autojono. Linja-autopysäkeille oli mahdollisuus pysähtyä hetkiseksi ottamaan kuvia, jos pysäkille vain mahtui.
Kylätalon (Paakin vanha koulu) eteisessä jututin tapahtumaa toteattamassa olleita sisaruksia Minnaa (kuvassa vasemmalla), Merjaa (keskellä) ja Maritaa (oikealla). Minna ja Marita ovat asuvat Paakimäessä. Merja oli tullut Rovaniemeltä mukaan tapahtumaan ja auttamaan jäälyhtyjen kynttilöiden sytyttämisessä.
Minna, yksi tapahtuman päävastuuhenkilöistä, kertoi tapahtuman järjestämiseen tarvittavan kyläläisten panosta, talkootyötä, monin eri tavoin. Tapahtuman järjestämiseksi tehtäviä oli jaettu kyläläisten kesken, kuten mm. jäälyhtyjen jäädyttäminen, pullien leipominen, kahvion hoitaminen, makkaranmyynti ja liikenteen ohjaus. Auraamisesta oli huolehtinut talkoilla paikallinen yritys.
Jäälyhtyjen jäädyttäminen oli keskitetty 2-4 talouden vastuulle. Tapahtumaa valaisevien 1300 jäälyhdyn jäädyttäminen oli aloitettu joulukuun alussa. Välillä olleiden lauhojen säiden vuoksi jäälyhtyjä oli suojattu muovilla ja puolen metrin paksuisella lumipeitteellä.
Eläkeläispariskunta Pirkko ja Heikki olivat jäädyttäneet tapahtumaa varten 600 jäälyhtyä! Kuulin Pirkon ja Heikin havainneen, että jäälyhtyjä jäädyttäessä nuortuu ja lyhtyjen tekeminen vie selkäkivun pois. Laittakaapa siis tämä paakinmäkeläinen vinkki korvan taakse, jos sattuu selkäkipu vaivaamaan tai vuosien karttuessa nuortua tahtoo - ei muuta kuin jäälyhtyjä jäädyttelemään.
Minna kertoi, että tapahtumaa varten tehdyt kävelyreitit olivat Paakinmäen nuoriso-osaston tekemät. Minna kertoi, että kävelyreitit olivat tasaiset, koska joulun ja uuden vuoden välissä olleiden lauhojen säiden aikaan nuoret olivat ajaneet tapahtumaa varten kävelyreittejä moottorikelkoilla. Tasaisilla ja sopivan leveillä reiteillä oli helppo ja turvallista kävellä lyhtyjen valaisemilla pelloilla.
Jäälyhtyjen kynttilöiden sytytys oli aloitettu puolen päivän aikaan. Koska talkoolaisia oli ollut paljon, niin kaikkien 1300 jäälyhdyn kynttilät oli sytytettynä jo klo 14.
Voin vain ohuesti näyttää ja kuvailla valokuvin tapahtuman kauneutta ja tekstein tunnelmaa. Kaunis jouluinen kylätapahtuma oli ihmispaljoudesta ja lähes katkeamattomasta autojonosta huolimatta lämmintunnelmaisen leppoisa ja kiireetön, viipyilevä.
Tälläkin kertaa ihailin tapahtuman toteutusta, kuinka hienosti tapahtuma kaikkine järjestelyineen oli toteutettu! Keltaliiviset liikenteenohjaajat seurasivat tienreunalla liikenteen sujumista sekä ohjasivat kylätalon parkkipaikalla. Liikenteenohjaajilla oli selvästikin homma hallussa ja kaikki etukäteen suunniteltuna; heillä oli käytössä kunnon viitat kädessään, joilla he osoittivat parkkipaikan ja parkkipaikalla sekä kylänraitilla vallitsi rauhallinen tunnelma ja järjestys suuresta autoilijoiden määrästä huolimatta.
Kylätalolle kävelessäni kuulin ihmisten suunnittelevan, että käyvät syömässä makkarat kyläyhdistyksen toimintaa tukeakseen. Parkkipaikalle asti tuleva makkaran tuoksu houkuttelikin kylätalon pihaan makkaralle tai sisälle kahville ja pullalle. Makkaragrillin äärellä asiakkaita riitti ja palvelu pelasi. Vaikka kahvioon jonotti väkeä kylätalon ovelta saakka, niin jono veti hyvin.
Kaunista kylää valaisevat jäälyhdyt, ystävällinen ja leppoisa tunnelma - paakinmäkeläiset, te teitte sen taas! Tämänkin talven yksi helmihetki löytyi eilen illalla ehdottomasti Paakinmäestä!
Kiitos kaikille tapahtumaa järjestämässä olleille kyläläisille!
Käy tykkäämässä Facebookissa Paakinmäen tapahtuman Paakin Jouluvalot / Xmas lights of Paakki -profiilia. Löydät sen täältä KLIK.
Erityisterkut ja kiitokset blogipalautteesta vielä Merjalle <3 Antamasi palaute innostaa ja kannustaa bloggaamaan!
perjantai 3. tammikuuta 2020
Taatelikakkua ja käsien hermoratatutkimus
Olen joululomalla vielä loppaisen jälkeiseen tiistaihin saakka. Paljon oli erilaisia suunnitelmia ja tehtäviä to do-listalla. Suurimman osan suunnittelemistani jouluisista jutuista sain tehtyä ja osa jäi tekemättä, mutta ensi jouluna sitten. Tykkään joulusta ja jouluperinteistä. Niistä yksi on taatelikakun leipominen.
Olen saanut tämän reseptin tyttären Ritva-kummilta ja tällä reseptillä leivon taatelikakun aina. Olkoon tämäkin jouluperinne, että laitan joka joululoma taatelikakkupostauksen. Mahtavan makuinen taatelikakku sopii hienosti loppiaisviikonloppuun. Tällä ohjeella kakku onnistuu aina!
Taatelikakku
1 paketti taateleita
3 dl vettä
2 dl sokeria
200 g voita
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
1 tl vanilliinisokeria
1. Keitä miedolla lämmöllä taatelit, vesi ja sokeri. Jäähdytä vähän aikaa.
2. Lisää munat ja sulatettu voi.
3. Lisää kaikki kuivat aineet, sekoita ja kaada 2,2 litran korppujauhotettuun kakkuvuokaan tai silikonivuokaan.
4. Paista 150-170 asteessa noin tunti.
Kävin tänään käsien hermoratatutkimuksessa. Olipa muuten jännä kokemus. Sain lähetteen tutkimukseen, koska käsissä on monelaisia kummallisia tuntemuksia. Oireita ovat mm. käsien puutuminen ja tikustelu, oikean käden pikkusormen ja nimettömän meneminen turraksi.
Tutkimuksen alkamista odottaessani väritin kipu- ja oirekartassa olevaan ihmishahmoon alueet, joissa on puutumista/kipuja. Ennen tutkimusta käteni lämmitettiin käärien kädet kuumiin geelipusseihin. Kädet olivat kylmät, koska tein lumitöitä ennen sairaalaan lähtöä. Aura-auto kävi nimittäin juuri ennen sairaalaan lähtöäni auraamassa tien.
Tutkimus tehtiin niin, että makasin selälläni tutkimuspöydällä käsivarret paljaana. Lääkäri laittoi tussilla merkitsemiinsä kohtiin tarraelektrodeita, minkä jälkeen sain pieniä sähköärsykkeitä (tuntuivat sykäyksinä) ihon pintaan tutkittavan hermon kohdalle. Tutkimuksella mitataan hermojen johtumisnopeuksia. Sähköärsykkeet saivat sormeni tai käteni nykimään. Sähköärsyke voi kuulostaa kivuliaalta, mutta sitä se tokikaan ollut. Tuntemukseni olivat nykäyksiä tai näpsäyksiä. Kyynärtaipeen kohdalla koko käsi heilahti vähän samalla tavalla kuin polven refleksiä kokeiltaessa.
Tämän jälkeen lääkäri tutki lihaksien toimintaa lihakseen pistettävän ohuen neulan avulla. Tutkimus jatkui niin, että lääkäri pisti käden eri lihaksiin pienellä neulalla ja minun piti sitten jännittää kutakin lihasta lääkärin antamien ohjeiden mukaan (esim. nosta sormia, purista etusormea ja peukaloa toisiaan vasten). Tällä tutkitaan lihaksien sähköistä toimintaa sekä levossa että lihassupistuksen aikana. Neulalla lihaksiin pistely voi kuulostaa kivuliaalta, mutta ei se sitä ollut. Hetkellistä kipua (neulan piston verran ja hieman lihaksen supistamisen aikana) tuntui, kun neulalla pistettiin peukalon molemmin puolin oleviin lihaksiin.
Tutkimus ei tapauksessani kestänyt kovin kauaa. Arvioin, että itse tutkimus kaikkinensa kesti noin 20 minuuttia (tutkimuspöydälle asettumisineen ja tutkimuspedillä kääntymisineen - kääntyä piti sen takia, että tutkittava käsi on lääkärin ja laitteiston puolella). Ennen tutkimusta voi syödä ja juoda normaalisti ja tutkimuksen jälkeen elo jatkui normaalisti. En osaa sanoa, että olivatko lievät (väsymyksen? aristus?) tuntemukset käsissäni tutkimuksen aiheuttamia vai edellisen päivän uimassa käynnin aiheuttamia.
Lääkäri oli todella taitava, hän teki hermoratatutkimuksen nopeasti, havainnoi tuntemuksiani muutoinkin kuin mitä laitteet näyttivät ja kertoi havainnoistaan heti tutkimuksen yhteydessä, joten vastausta ei tarvinnut jäädä odottamaan viikko tolkulla. Lääkäri kertoi, että minulla on kyynärtaipeissa lievä hermopuristus, joka on vaaraton vaikkakin ikävä vaiva ja joka ei aiheuta toimenpiteitä. Hermoärsytystä voi välttää kuulema mm. neulomalla kädet hieman suoremmassa asennossa.
Ja neulomisesta muuten sitten seuraavassa postauksessa!
Olen saanut tämän reseptin tyttären Ritva-kummilta ja tällä reseptillä leivon taatelikakun aina. Olkoon tämäkin jouluperinne, että laitan joka joululoma taatelikakkupostauksen. Mahtavan makuinen taatelikakku sopii hienosti loppiaisviikonloppuun. Tällä ohjeella kakku onnistuu aina!
Taatelikakku
1 paketti taateleita
3 dl vettä
2 dl sokeria
200 g voita
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
1 tl vanilliinisokeria
1. Keitä miedolla lämmöllä taatelit, vesi ja sokeri. Jäähdytä vähän aikaa.
2. Lisää munat ja sulatettu voi.
3. Lisää kaikki kuivat aineet, sekoita ja kaada 2,2 litran korppujauhotettuun kakkuvuokaan tai silikonivuokaan.
4. Paista 150-170 asteessa noin tunti.
Kävin tänään käsien hermoratatutkimuksessa. Olipa muuten jännä kokemus. Sain lähetteen tutkimukseen, koska käsissä on monelaisia kummallisia tuntemuksia. Oireita ovat mm. käsien puutuminen ja tikustelu, oikean käden pikkusormen ja nimettömän meneminen turraksi.
Tutkimuksen alkamista odottaessani väritin kipu- ja oirekartassa olevaan ihmishahmoon alueet, joissa on puutumista/kipuja. Ennen tutkimusta käteni lämmitettiin käärien kädet kuumiin geelipusseihin. Kädet olivat kylmät, koska tein lumitöitä ennen sairaalaan lähtöä. Aura-auto kävi nimittäin juuri ennen sairaalaan lähtöäni auraamassa tien.
Tutkimus tehtiin niin, että makasin selälläni tutkimuspöydällä käsivarret paljaana. Lääkäri laittoi tussilla merkitsemiinsä kohtiin tarraelektrodeita, minkä jälkeen sain pieniä sähköärsykkeitä (tuntuivat sykäyksinä) ihon pintaan tutkittavan hermon kohdalle. Tutkimuksella mitataan hermojen johtumisnopeuksia. Sähköärsykkeet saivat sormeni tai käteni nykimään. Sähköärsyke voi kuulostaa kivuliaalta, mutta sitä se tokikaan ollut. Tuntemukseni olivat nykäyksiä tai näpsäyksiä. Kyynärtaipeen kohdalla koko käsi heilahti vähän samalla tavalla kuin polven refleksiä kokeiltaessa.
Tämän jälkeen lääkäri tutki lihaksien toimintaa lihakseen pistettävän ohuen neulan avulla. Tutkimus jatkui niin, että lääkäri pisti käden eri lihaksiin pienellä neulalla ja minun piti sitten jännittää kutakin lihasta lääkärin antamien ohjeiden mukaan (esim. nosta sormia, purista etusormea ja peukaloa toisiaan vasten). Tällä tutkitaan lihaksien sähköistä toimintaa sekä levossa että lihassupistuksen aikana. Neulalla lihaksiin pistely voi kuulostaa kivuliaalta, mutta ei se sitä ollut. Hetkellistä kipua (neulan piston verran ja hieman lihaksen supistamisen aikana) tuntui, kun neulalla pistettiin peukalon molemmin puolin oleviin lihaksiin.
Tutkimus ei tapauksessani kestänyt kovin kauaa. Arvioin, että itse tutkimus kaikkinensa kesti noin 20 minuuttia (tutkimuspöydälle asettumisineen ja tutkimuspedillä kääntymisineen - kääntyä piti sen takia, että tutkittava käsi on lääkärin ja laitteiston puolella). Ennen tutkimusta voi syödä ja juoda normaalisti ja tutkimuksen jälkeen elo jatkui normaalisti. En osaa sanoa, että olivatko lievät (väsymyksen? aristus?) tuntemukset käsissäni tutkimuksen aiheuttamia vai edellisen päivän uimassa käynnin aiheuttamia.
Lääkäri oli todella taitava, hän teki hermoratatutkimuksen nopeasti, havainnoi tuntemuksiani muutoinkin kuin mitä laitteet näyttivät ja kertoi havainnoistaan heti tutkimuksen yhteydessä, joten vastausta ei tarvinnut jäädä odottamaan viikko tolkulla. Lääkäri kertoi, että minulla on kyynärtaipeissa lievä hermopuristus, joka on vaaraton vaikkakin ikävä vaiva ja joka ei aiheuta toimenpiteitä. Hermoärsytystä voi välttää kuulema mm. neulomalla kädet hieman suoremmassa asennossa.
Ja neulomisesta muuten sitten seuraavassa postauksessa!
keskiviikko 1. tammikuuta 2020
Vuosi 2019
Vajaa vuorokausi vuoteen 2020!
Mietin ja muistelin kulunutta vuotta 2019 katselemalla blogipäivityksiäni; marttailujani, vuoden aikana tekemiäni käsitöitä, leipomuksia, ruokia, tekemiämme matkoja sekä tapahtumia, joissa olen käynyt tai joiden järjestämiseen olen osallistunut. Paljon on vuoteen mahtunut!
Kokosin tähän otteita vuoden 2019 marttailuistani:
Kuva: Martat.fi
- Suoritin Marttaopintojen kaksi harrastusmerkkiä (Naiset ja kehitys sekä Luonnonyrtit).
- Kävin Helsingissä Viekas-koulutuksessa tyttäreni kanssa ja pidimme Kainuun Marttojen Viekas-ketjukoulutuksen sekä luennoimme Sotkamon Marttojen ja Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Viekas-infotilaisuudessa.
- Kävin Marttaliiton ja Savon Marttojen järjestämässä mediamarttakoulutuksissa Marttaliiton Susanne Ranta-Kiiskin opissa maaliskuussa ja marraskuussa.
- Ihastuin Marttojen kirjoihin (Marttojen parhaat villasukat ja Martan joulukirja).
- Luin innokkaasti vuoden aikana ilmestyneen jokaisen Martat-lehden.
- Osallistuin Variskankaan Marttojen ruokakurssille, missä valmistettiin ruokia vuoden 2019 nimikkokasveista.
- Esittelimme marttaopiskelijakolmikkona (yhdistyksemme pj Tuula, tyttäreni ja minä) luonnonyrtti-harrastusmerkkiopintoihin liittyen luonnonyrttiasiaa kainuulaisten marttayhdistysten järjestämässä illanvietossa Vuoksenniskan Martoille Paltaniemen Lystinurmella.
- Osallistuin Kainuun Marttojen järjestämään puutarhamarttakoulutukseen, aiheina juurikkaat, perennat ja perennamaan perustaminen, omenapuut.
- Olin mukana järjestämässä Maailman suurinta marttailtaa. Tapahtumasta tuli pätkä suoraa lähetystä Puoli seitsemän-ohjelmaan!
- Riemastuin Marttaviikosta, joka huipentui ikimuistoiseen Marttatoriin, missä kävin tyttäreni kanssa.
- Osallistuin Kainuun Marttojen 80-vuotisjuhliin.
- Osallistuin Variskankaan Marttojen ja Kajaanin Prisman yhdessä järjestämiin tapahtumiin; kesäkauden avajaisiin ja neulontapäivään.
- Osallistuin Variskankaan Marttojen ihanaan Martanpäivän kokoontumiseen Elsan ja Samulin upean kotipihan kesäkeittiössä.
- Osallistuin Variskankaan Marttojen hallituksen toimintaan, yhdistyksen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
- Kävin Kuopion kädentaitomessuilla tapaamassa Savon Marttoja ja ihastelemassa heidän kässäkahvilaansa.
- Vietin Marttojen puurokuuta herkuttelemalla ohramannapuurolla ja kertomalla blogissani Marttojen kansainvälisestä toiminnasta.
- Kävin syyslomalla tapaamassa Puistolan Marttoja hardanger ryhmän kokoontumisessa. Terveisiä Puistolan Martoille!
- Pikkujouluillut Variskankaan Marttojen kanssa.
- Osallistunut Marttojen lukuhaasteeseen.
- Osallistuin Sukat äidille-kampanjaan.
- Pyrkinyt vähentämään ruokahävikkiä.
- Etelä-Karjalan Marttojen innoittamana pohdiskellut ja perehtynyt kotivara-asiaa.
- Osallistuin Lehtikankaan kirjaston ja Variskankaan Marttojen yhteistyössä järjestämään tilaisuuteen, missä opetettiin neulontakehikolla pipon ja asusteiden tekemistä Novitan lahjoittamin materiaalein.
- Höpsähdin Novitan Marttaraita-langasta :D
Ja taidan olla aikalailla höpsähtänyt tästä marttailustakin :D Tiesitkö, että marttailu on näin monipuolinen harrastus?
Olen saanut vuoden 2019 aikana useita blogiyhteistyökumppaneita ja heille kaikille sydämellinen kiitos kuluneesta vuodesta 2019 ja menestyksekästä uutta vuotta 2020!
Vuoden 2019 aikana oli paljon iloa ja monen monia mukavia asioita, joitakin hassuja pilvenhattaroita. Tärkeitä elämän merkkipaaluja olivat esimerkiksi, kun täytin 50 vuotta, vaihdoin työpaikkaa, vanhempi tytär sai ajokortin ja tanssi vanhojenpäivätanssejaan, nuorempi tytär päätti peruskoulun ja aloitti lukion ja tanssiakatemian.
Tulevalle vuodelle 2020 en tee lupauksia, vain tulevaisuuteen liittyviä hentoja suunnitelmia ja haaveita.
Kiitos kaikille blogini lukijoille, kiitos kaikista kommenteista sekä innokkaista arvontaan osallistumisista.
Olette innostaneet bloggaamiseen ja tuoneet hyvää mieltä!
Tapaamisiin ensi vuonna kaikki te jo tutuiksi tulleet blogini lukijat ja tervetuloa uudet lukijat.
Toivotan teille jokaiselle onnea ja iloa uuteen vuoteen 2020 <3
sunnuntai 29. joulukuuta 2019
Rieskoja joululaatikoista, inkivääriteetä, Vihreitä kuulia ja arvontamuistutus
Jouluruokien syönti on loppusuoralla, tänään leivoin joululaatikoiden jämistä rieskoja ja joulukinkunjämäpizza on parhaillaan uunissa.
Leipomiani joululaatikkorieskoja ja piparkakkuja, Teekauppa Veiströmin vihreää inkivääriteetä ja Fazerin Vihreitä kuulia.
Joululaatikkorieskat
3-4 dl porkkana-, peruna-, lanttu- tai bataattilaatikkoa (voit myös yhdistää eri laatikoiden jämät)
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita (käy myös neljänviljan hiutaleet)
1 dl maitoa
1 muna
(1 tl suolaa)
Vinkki: Voit käyttää vehnäjauhojen ja kaurahiutaleiden tilalla myös 3 dl ohrajauhoja.
Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Nostele taikina kuuteen kekoon leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Muotoile lusikalla kuusi pientä, pyöreää rieskaa.
Pistele taikinaan reikiä haarukalla.
Paista rieskat 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes rieskat ovat saaneet väriä pintaan.
Blogiyhteistyö: Vihreä inkivääritee saatu Teekauppa Veiströmiltä.
Tee yhdistelmä kiinalaista kevätsadon sencha-teetä ja aitoa madagaskarilaista inkivääriä. Haudutetun teen maku on täyteläinen, maanläheisen inkiväärinen ja luontaisesti makea.
Nyt joulun aikana olen perehtynyt jouluiseen tapaani Vihreiden kuulien sielun maailmaan. Olen samaa mieltä Fazerin Lappeenrannan tehtaan tuotantoassistentti Joni Pihlajärven kanssa siitä, että kaikilla karkeilla ei ole sielua, mutta Vihreillä kuulilla on - joulunajan henki ja tunnelma.
Fazerin sivuilla kerrotaan, että "Vihreiden kuulien linjasto pyörii vinhasti heinäkuusta joulukuun alkupuolelle, ja valmistussesonkina kuulia putkahtaa viikossa eli maanantaista keskiviikkoon puolitoista miljoonaa kappaletta eli 68 000 puolen kilon rasiaa. Torstaisin ja perjantaisin Fazerin tehdas valmistaa muun värisiä marmeladeja. Kuulien tekeminen vaatii normaalia enemmän työntekijöitä, sillä kuulat poimitaan sokeroinnin jälkeen käsin laatikkoihin jäähtymään. Marmeladit saavat levätä vähintään kuutisen tuntia, jonka jälkeen ne pakataan jälleen käsipelillä yksitellen rasioihin."
Opi lisää Vihreiden kuulien valmistuksesta Fazerin sivuilta, minne pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Jos et ole vielä osallistunut Satokausikalenteri & villasukka-arvontaan, niin vielä ehdit osallistua! Arvonta päättyy 31.12.2019 klo 23.59. Arvonnan ohjeisiin pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Ja siitä joulukinkunjämäpizzasta vielä; levitä pizzapohjan päälle sinappismetanaa (sekoitus 4 rkl smetanaa, 1 rkl sinappia - riippuu sinapin vahvuudesta), pieniksi pilkotut kinkunjämät, sipulisiivut, sinihomejuustomuru ja lopuksi juustoraaste. Hyvää!
Onnea arvontaan ja lepposia vuoden viimeisiä päiviä <3
Leipomiani joululaatikkorieskoja ja piparkakkuja, Teekauppa Veiströmin vihreää inkivääriteetä ja Fazerin Vihreitä kuulia.
Joululaatikkorieskat
3-4 dl porkkana-, peruna-, lanttu- tai bataattilaatikkoa (voit myös yhdistää eri laatikoiden jämät)
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita (käy myös neljänviljan hiutaleet)
1 dl maitoa
1 muna
(1 tl suolaa)
Vinkki: Voit käyttää vehnäjauhojen ja kaurahiutaleiden tilalla myös 3 dl ohrajauhoja.
Sekoita kaikki ainekset kulhossa. Nostele taikina kuuteen kekoon leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Muotoile lusikalla kuusi pientä, pyöreää rieskaa.
Pistele taikinaan reikiä haarukalla.
Paista rieskat 250-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes rieskat ovat saaneet väriä pintaan.
Blogiyhteistyö: Vihreä inkivääritee saatu Teekauppa Veiströmiltä.
Tee yhdistelmä kiinalaista kevätsadon sencha-teetä ja aitoa madagaskarilaista inkivääriä. Haudutetun teen maku on täyteläinen, maanläheisen inkiväärinen ja luontaisesti makea.
Nyt joulun aikana olen perehtynyt jouluiseen tapaani Vihreiden kuulien sielun maailmaan. Olen samaa mieltä Fazerin Lappeenrannan tehtaan tuotantoassistentti Joni Pihlajärven kanssa siitä, että kaikilla karkeilla ei ole sielua, mutta Vihreillä kuulilla on - joulunajan henki ja tunnelma.
Fazerin sivuilla kerrotaan, että "Vihreiden kuulien linjasto pyörii vinhasti heinäkuusta joulukuun alkupuolelle, ja valmistussesonkina kuulia putkahtaa viikossa eli maanantaista keskiviikkoon puolitoista miljoonaa kappaletta eli 68 000 puolen kilon rasiaa. Torstaisin ja perjantaisin Fazerin tehdas valmistaa muun värisiä marmeladeja. Kuulien tekeminen vaatii normaalia enemmän työntekijöitä, sillä kuulat poimitaan sokeroinnin jälkeen käsin laatikkoihin jäähtymään. Marmeladit saavat levätä vähintään kuutisen tuntia, jonka jälkeen ne pakataan jälleen käsipelillä yksitellen rasioihin."
Opi lisää Vihreiden kuulien valmistuksesta Fazerin sivuilta, minne pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Jos et ole vielä osallistunut Satokausikalenteri & villasukka-arvontaan, niin vielä ehdit osallistua! Arvonta päättyy 31.12.2019 klo 23.59. Arvonnan ohjeisiin pääset klikkaamalla tästä KLIK.
Ja siitä joulukinkunjämäpizzasta vielä; levitä pizzapohjan päälle sinappismetanaa (sekoitus 4 rkl smetanaa, 1 rkl sinappia - riippuu sinapin vahvuudesta), pieniksi pilkotut kinkunjämät, sipulisiivut, sinihomejuustomuru ja lopuksi juustoraaste. Hyvää!
Onnea arvontaan ja lepposia vuoden viimeisiä päiviä <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)










































